Kurlin et al. (2018) tutkivat suomalaisista yliopistoista valmistuneiden työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä viisi vuotta opiskelijoiden valmistumisen jälkeen, 80 % vastanneista kertoi kontaktien ja suhdeverkostojen edesauttaneen heitä työllistymisessä.

Samasta joukosta 91 % koki verkostoitumistaidot merkityksellisiksi nykyisessä työssään (Tynjälä et al. 2021). Lähes puolet (49 %) vastanneista kertoi, ettei yliopisto-opiskelu kehittänyt heidän verkostoitumistaitojansa lainkaan tai että se kehitti niitä vain jonkin verran (Tynjälä et al. 2021).

Kyseinen kysely teetetään Suomessa vuosittain ja siihen liittyviä analyysejä ja raportteja laaditaan lukuisia. Tulokset eivät kuitenkaan ole juuri muuttuneet vuosien varrella. Verkostoitumistaitojen vahvistamiselle opintojen aikana on selvästi huutava tarve niin työllistymisen, kuin työssä tarvittavien taitojen osalta. Miksei asiaan ole reagoitu?

Raportteja vertailemalla nousee esiin ainakin se, että on useita muitakin merkityksellisiä asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota. Tällaisia ovat esimerkiksi tiedonhankintataidot, analyyttiset ja systemaattisen ajattelun taidot sekä organisointi- ja koordinointitaidot. Jääkö abstraktimpi verkostoitumistaitojen kokonaisuus tässä kohtaa muiden varjoon?

Verkostoitumisesta puhutaan monissa aiheyhteyksissä. Opiskellessa tulisi verkostoitua, töissä tulisi verkostoitua, myyjän tulisi verkostoitua ja vapaa-ajallakin tulisi kasvattaa verkostojaan. Kuulostaako tutulta? Mutta mitä verkostoituminen tarkoittaa käytännön tasolla? On vaikeaa lähteä ”verkostoitumaan”, jos ei edes oivalla, mitä se tarkoittaa ja miten sitä kannattaa tai voi tehdä.

Verkostoituminen on tapa kasvattaa sosiaalista pääomaa

Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sitä, miten ihmiset ja ryhmät voivat saada hyötyä toistensa kanssa solmimistaan suhteista sekä näiden suhteiden luonteesta (Bourdieu 1986; Paxton 1999). Toisilla sosiaalista pääomaa on enemmän, toisilla vähemmän. Nopeasti voisi ajatella, että sosiaalinen pääoma kulkee käsikädessä sosiaalisuuden tai ulospäinsuuntautumisen kanssa. Bourdieun (1986) mukaan yksilön tausta ja sen tuoma status linkittyy vahvasti sosiaaliseen pääomaan.

Varmasti näin onkin, mutta kaikkien on mahdollisia kasvattaa omia verkostojaan jopa kiinnittämättä siihen sen enempää huomiota. Tästä meillä on huomattava määrä käytännön kokemusta opiskelijayhteisöiden ja liiketoiminnan alueilta. Verkostoituminen on prosessi, jonka avulla laajennamme osaamistamme ja kykyjämme vuorovaikutuksessa muiden alamme tai kiinnostuksen kohteemme osaajien kanssa. Verkostoitumista voi ajatella simppelisti ihmisten kanssa keskustelemisena ja tutustumisena heihin. Verkostoituminen ei ole yksisuuntaista, etkä voi ennalta tietää, kuinka kukin uusi verkostosi jäsen voi sinusta hyötyä tai sinä hänestä.

Verkostoitumista voi näin ollen tapahtua opiskellessa, ollessamme muiden samasta aihealueesta kiinnostuneiden joukossa. Työkontekstissa verkostoitumista tapahtuu niin yrityksen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Erityisesti kookkaammissa yrityksissä sisäistä yhteistyötä helpottaa, kun tunnet kollegojasi myös oman tiimisi ulkopuolelta. Yrityksen ulkopuolisiin verkostoihin lukeutuvat esimerkiksi asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät. Näin ollen itsesi lisäksi myös työnantajasi hyötyy verkostoistasi.

Tässä blogikirjoituksessa puhumme henkilökohtaisista verkostoista rajaten yritysten välisen verkostoitumisen aiheemme ulkopuolelle.

Opiskelijat verkostoituvat opintojensa aikana

Opiskelijoiden näkökulmasta verkostoituminen voi tarkoittaa niinkin yksinkertaisia asioita kuin esittäytymistä opintojakson alussa, innostusta tutustua muihin opiskelijoihin sekä halua osallistua opiskelijatapahtumiin. Jokaiseen uuteen kontaktiin kannattaa suhtautua avoimesti, sillä koskaan ei voi tietää, mitä tuore tuttavuus tuo tulessaan. Toisaalta, jos jättää itsestään huonon vaikutelman opintojakson projektityötä tehdessä, sen vaikutukset voivat konkretisoitua työelämässä, vielä huomattavasti myöhemminkin.

Yrityksiin voi luoda kontakteja jo opintojen aikana. Esimerkiksi opintojaksojen yritysvierailuihin kannattaa osallistua ja tutustua vierailijan kanssa. Yritysvierailujen aikana voi syntyä kontakteja, jotka johtavat harjoittelupaikan tai ensimmäisen opintojasi vastaavan työpaikan saamiseen.

Opintojaksojen projektityöt ja oppimistehtäviin liittyvä datan kerääminen antavat hyvän ja perustellun syyn olla yhteydessä yrityksiin. Verkostoja voi rakentaa määrätietoisesti myös osallistumalla itseä kiinnostavaan yhdistystoimintaan tai omaan alaan liittyviin tapahtumiin.

Sosiaalisessa mediassa voi kasvattaa omaa verkostoaan ja pitää yhteyttä verkostoihinsa matalalla kynnyksellä. Liiketalouden tradenomille, suuntautumisesta riippumatta, esimerkiksi LinkedIn-profiilin luominen, sen sisällön aktiivinen päivittäminen ja siellä verkostoituminen on suositeltavaa. Pelkät LinkedIn-kontaktit eivät kuitenkaan tee autuaaksi.

”Myynnin opinnot kasvattivat verkostoja huomattavan paljon”

Haaga-Heliassa järjestetään useita B2B-myyntiin linkittyviä tapahtumia, jotka avaavat mahdollisuuksia opiskelijoiden verkostoitumiselle. Tällaisia myös kaikille myynnin opiskelijoille avoimia tapahtumia ovat mm. alumni-illat, ammattilaistapahtuma Sales Morning, Myyntibaari sekä korkeakoulujen väliset myyntikilpailut.

Edellä mainittujen lisäksi kannustamme opiskelijoitamme osallistumaan myös talon ulkopuolisiin tapahtumiin ja yhteisöihin.

Viimeisimmässä Myynnin Minglessä alumnimme vuosien varrelta kertoivat kokemuksistaan myynnin opintojen yhteisöllisyydestä. ”Myynnin opinnot kasvattivat verkostoja huomattavan paljon. Pidämme edelleen yhteyttä useimpien kanssa. Työelämässä myynnin opinnoista tuttuja tulee vastaan jatkuvasti, välillä ihan bisneskeskusteluidenkin puitteissa”, totesi Fanni Pesonen. Samaan ajatukseen yhtyivät myös alumnit Nea Rautiainen ja Juho Ojama puheenvuoron aikana.

Myynnin opiskelu Haaga-Heliassa on yhteisöllistä ja myynnin ainejärjestö (Haaga-Helian myynnin opiskelijat ry.) onkin tuttavallisemmin nimeltään Myynnin perhe. Hyvät myyjät ovat hyviä myyjiä ja alumnimme kohtaavat usein työelämässä niin rekrytointien kuin esimerkiksi myyntikeissien parissa.