Tutkimusmatka-podcastissa esitellään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Elämys- ja hyvinvointitalouden yksikön tutkimus- ja kehityshankkeita. Keskustelemme asiantuntijoiden kanssa matkailun ja ruoan polttavimmista ilmiöistä. Sarjan jokaisessa osassa asiantuntijat esittelevät hankkeensa tutkimusaiheen ja yhdessä pureudumme sen teemoihin ja kysymyksiin. Luvassa on lisätyn todellisuuden hyödyntämistä matkailussa, ruokamatkailua, vaihtoehtoisia proteiineja ja vastuullista matkailua.

Tutkimusmatka-podcast-sarjan viidennessä ja vuoden viimeisessä osassa esitellään SUN 3AMK Sparraa Uuteen Nousuun -hanke. 3AMK liittouma – Haaga-Helia, Metropolia ja Laurea – tarjoaa hankkeen avulla maksuttomia koulutus- ja coaching-palveluja pandemiakriisistä pahasti kärsineille matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Vieraina podcastissa ovat hankkeen projektipäällikkö Marjaana Mäkelä Haaga-Heliasta ja opinto-ohjaaja Arto Saloranta Laureasta.

Yritysten tukemisen ohella hankkeessa kerätään tutkimustietoa kriisin vaikutuksista koko toimialalle. Samalla kootaan hyviä käytänteitä kriisiajassa selviytymiseen ja tulevan liiketoiminnan kehittämiseen. Hanketta tukevat Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry ja Suomen matkailualan liitto SMAL ry. Mukana on myös Haaga-Helian yrittäjyysohjelma StartUp School. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liiton UKRI-rahasto.

Tutkimusmatka-podcastia toteuttavat Katri Tihilä ja Peppi Borgenström, jotka työskentelevät Elämys- ja hyvinvointitalouden yksikön tutkimus- ja kehittämistiimissä.

Podcastin sisällysluettelo:
0:30 SUN-hankkeen esittely
4:50 Korkeakoulujen rooli kriisiaikana
10:00 Mitä on coaching eli valmennus?
11:15 Millaisista opinnoista matkailu ja ravintola-alan yrittäjät ovat kiinnostuneet kriisiaikana?
17:18 Miten voidaan varautua tuleviin kriiseihin koulutusalalla?
19:15 Mitä trendejä matkailu- ja ravintola-alalla nähdään nyt?
21:30 Hankkeen opetukset: Yhteistyön parantaminen ja jatkuvaa oppimista tukevat koulutusmahdollisuudet
23:50 Miten voit tukea matkailu- ja ravintola-alaa vastuullisesti ja turvallisesti?

Kuva: Elina Sirparanta / Visit Finland

Katri: Tutkimusmatka-podcast – Makupaloja Haaga-Helian tutkimushankkeista. Tutkimusmatka-podcast-sarjassa esitellään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun elämys- ja hyvinvointitalouden yksikön tutkimus- ja kehityshankkeita. Keskustelemme asiantuntijoiden kanssa muun muassa matkailun ja ruuan polttavimmista ilmiöistä ja yhdessä pureudumme hankkeen teemoihin ja kysymyksiin.

Panhuilumusiikkia

Tervetuloa kuuntelemaan Tutkimusmatka-podcastia! Tässä jaksossa meillä on esittelyssä SUN 3AMK Sparraa uuteen nousuun -hanke. Podcastia hostaavat tuttuun tapaan Peppi ja Katri.

Peppi: Moi, moi!

Katri: Vieraana tänään meillä on SUN-hankkeen projektipäällikkö Marjaana Mäkelä Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Moikka Marjaana!

Marjaana: Moi ja kiitos kutsusta.

Katri: Kiitos, että tulit paikalle. Sitten SUN-hankkeessa opintojen ohjaajan tehtävissä toimiva Arto Saloranta Laurea ammattikorkeakoulusta. Heippa Arto!

Arto: No hei hei, kiva olla mukana.

Katri: Kiva, että tulitte tänne Tutkimusmatka-podcastiin. Voisko Marjaana projektipäällikkönä esitellä hankkeen lyhyesti?

Marjaana: Kiitos, oikein mielelläni. Eli tässä hankkeessa on kyse kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyöstä eli Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut muodostaa tämmösen 3AMK-konsortion, jonka puitteissa tehdään paljon muun muassa hankeyhteistyötä. Tän hankkeen tavoitteena on siis nimensä mukaisesti sparrata yrittäjiä uuteen nousuun eli kohdennetaan nää hankkeen toimet nimenomaan majoitus- ja ravintola- ja talousalan yrittäjille ja yrityksille, jotka on oikeastaan ollut yks niitä ryhmiä, jotka eniten on koronakriisistä, tai ainakin viime keväänä COVID-pandemian alkaessa, niin kovimmin kärsineistä aloista. Ja lomautuksia on tullut, työttömiä on paljon, ja nää näköalat on ollut aika synkkiä. Eli me pyritään tarjoamaan valmennusta yrittäjille, tämmöstä business-valmennusta ja sitten myös henkistä valmennusta. Näille osallistujille on tosiaan mahdollista sitten hyvinkin räätälöidysti tarjota tätä coaching-palvelua. Ja tässä rinnalla kulkee sitten tämmönen koulutusmahdollisuus. Eli kaikki nämä kolme ammattikorkeakoulua tarjoaa hyvin paljon semmosta koulutusta, jossa majoitus- ja ravitsemisalan yrittäjän tämmönen business-osaaminen voi kehittyä. Ja sitten näiden valmennuksen ja koulutuksen rinnalla on sitten vielä tämmönen toimintatutkimus eli siitä, miten yrittäjät on pärjänny.

Katri: Eli tarjotaan maksutonta valmennusta, koulutusta matkailu- ja ravintola-alan yrittäjille sekä tehään tutkimusta. Minkäslainen rooli Arto sulla on tässä hankkeessa?

Arto: No tää esiteltiin mulle keväällä ja tuota mä näin, mä oon tietenkin toiminut vajaat 20 vuotta opintojen ohjaajana Laureassa ja yks mun keskeisempiä koulutusaloja on ollut nimenomaan restonomi ja restonomien koulutus ja sitä kautta ala on ollut mulle hyvin läheinen. Mulla on myös molemmat lapset työskentelee alalla ja kun tää korona iski niin jotenkin mä tunsin suurta sympatiaa jo tämänkin takia tähän hankkeeseen. Ja sitten kun mulla kuitenkin on ymmärrystä ja kokemusta erilaisista koulutusmahdollisuuksista, kuvioista miten voitais auttaa ja oon vuosin varrella auttanutkin alan ihmisiä opinnoissa tekemään tutkintoa loppuun tai hankkimaan muuta lisäosaamista, että ne pärjäis sekä yrittäjinä mutta myös tietenkin yritysten palveluksessa.

Katri: Tää varmasti koskettaa paljon alalla toimivia ja on halu auttaa näitä yrittäjiä. Haluuks Marjaana kertoo vähän, minkälaisia yrityksiä on mukana, silleen suurpiirteisesti?

Marjaana: Joo, silloin ku tää avattiin tää haku hankkeeseen, niin kohdennettiin tää oikeestaan laajasti. Siellä oli ikään kuin kaks reunaehtoa eli pitää toimia Uudenmaan alueella ihan tän rahoitusmuodonkin vuoksi ja sitten täytyy olla kyseessä hotelli- tai majoitusalan tai ravintolayritys tai sitten matkailualan yritys, että oikeestaan kaikkia näitä on. Kaks hotelliyritystä, ja sit on tällasia verrattain pieniä matkailualan toimijoita, yksinyrittäjiä, jotka tekee eri tyyppisiä matkanjärjestämispalveluja, opaspalveluja, tän tyyppisiä ja sitten on muutama ravintola. Eli aika monipuolinen kattaus vaikka osallistujia tosiaan on vaan kolmetoista. Tässä on yhtenä ulottuvuutena myös tällainen vertaisoppimisen ja vertaissparraamisen näkökulma eli nyt joulukuussa meillä alkaa sitten Metropolian vastuulla oleva tämmönen ryhmäcoaching, joka tulee tukemaan sitten tätä yksilövalmennusta eli pienryhmissä on mahdollista sit myös saada vertaistukea ja silloin on aina hyvä, että siellä on useampia yritystyyppejä mukana.

Panhuilumusiikkia

Katri: Lokakuun lopussa on päivitetty tää MaRa ry:n päivittämä suhdannebarometri. Ja valitettavasti näyttää heikolta, eli myynti on jatkanut vähentymistään ja myyntiodotukset ovat kääntyneet selvästi laskuun matkailu- ja ravintola-alalla. Ja henkilöstön määrä on vähentynyt voimakkaasti ja saman kehityksen ennakoidaan jatkuvan loppuvuonna. No, miten te näätte, että mikä on korkeakoulujen rooli tällaisessa kriisissä?

Marjaana: No jos mä alotan ihan siitä laajemmasta kontekstista, että ammattikorkeakouluillehan on annettu tämmönen hyvinkin merkittävä aluekehitystehtävä, eli sitä kautta jo ihan lakisääteisesti on ajatuksena, että ammattikorkeakoulut on nimenomaan yrityselämää ja koko aluetta laajasti tukemassa. Ja tässä on nyt yks semmonen hyvin konkreettinen tapa olla sen oman toimialueen elinkeinoelämää kehittämässä, että tietenkin koulutusta tarjoamalla, mutta sitten ihan tämmösellä valmentavalla otteella. Ja sitten tutkimusotteella myös, että meillähän on myös tutkimustehtävä, ja tässä pyritään nyt sit selvittämään tosiaankin esimerkiksi just niitä selviytymiskeinoja pienyrittäjillä ja keskisuurissakin yrityksissä, että nää on ehkä sellasia konkreettisia. Ja sitten tietenkin täytyy ehdottomasti muistaa, että valtaosa Uudenmaan ammattikorkeakoluista avas viime keväänä, kun tää koronapandemia iski, niin avoimen ammattikorkeakoulun opinnot työttömille ja lomautetuille maksuttomina, joka on jatkunut nyt syksyllä. Eli se on ollu yks semmonen hyvin konkreettinen tapa.

Arto: Joo, mun on helppo tuosta jatkaa. Mun tausta on myös historioitsija. Itse asiassa mun päätutkinto tulee siltä puolelta ja historian valossa tämmöset kriisit, tätä koronaa kait voidaan kutsua jonkinnäköiseksi kriisiksi, koska aika rajusti se yhteiskuntaa heiluttelee. Niin kriisit on aina yhtä aikaa ne on myös joillekin uhka, mut ne on koko alalla myös aina mahdollisuus ja tällä kertaa se mahdollisuus tarkottaa myös sitten sitä, että osaamisen lisääminen tuli ajankohtaiseksi ja mahdolliseksi yhtä aikaa. Monet semmoset henkilöt, jotka ovat nyt hakeutuneet sitten esimerkiksi tekemään tutkintoja loppuun, tekemään uutta tutkintoa, kouluttautumaan jollakin tavalla lisää, he ovat sanoneet, että aiemmin kiireen keskellä ei voinut edes kuvitella, että lähtis kouluttautumaan, mutta nyt yhtäkkiä kun kalenterit tyhjeni niin vaikka heillä toisaalta samanaikaisesti heillä on hirvee huoli siitä omasta yrityksestä ja miten he selviytyy, niin samanaikaisesti he ymmärsivät, että sen hyväksi on niin vähän tehtävissä, että sen tulevaisuuden hyväksi tekeminen on jollain tavalla mielekästä ja järkevää ja toisaalta yhteen väliin tos keväällä ja nyt alkusyksystä puhuttiin kymmenistä yhteydenotoista sellasilta henkilöiltä, jotka työskenteli alalla, pyörittää omaa yritystä, ovat jonkun palveluksessa, jääneet lomautetuksi, työttömäksi tai yritys on uhan alla, niin ovat nyt ottaneet yhteyttä ja miettineet, että mitä he voisivat tehdä sitä varten kun ennemmin tai myöhemmin tämäkin kriisi kuten kaikki aikaisemmatkin kyl sitten laukeaa pois. Ja se näkyy kyllä, että semmonen suunnattoman suuri halu tehdä jotain, sen tulevaisuuden hyväksi on kyl kummunnu, et vaikka tilanne on toisaalta hyvin huolestuttava ja vaarallinen ja ei mitenkään kiva yrityksille, niin kyllä siellä semmosta positiivisuuttakin on olemassa.

Marjaana: Joo oon ihan samaa mieltä. Ja todellakin historiasta on tärkee aina oppia, että on se sitten lähihistoriaa tai vähän kauemmas menevää, mutta tää on Arto hirveen tärkee näkökulma.

Katri: Näättekö näiden historiallisten kriisien valossa, että tämmönen pandemia on yksi ohimenevä kriisi vai tuleeko kaikki muuttumaan tämän kriisin jälkeen? Tää oli nyt vähän tämmönen bonarikysymys, mutta oli pakko kysyä, kun meillä on historioitsija mukana.

Arto: Joo kyllähän tää, se mitä keväällä puhuttiin vähän niinku vitsinä, että tuleeko uusi normaali niin kyllähän tähän on pakko sanoa, että tulee uusi normaali. Tällekin alalle on syntyny valtava määrä uudenlaisia liikeideoita. Nämä fine dining -ravintolat on ruvenneet tuottamaan kotiinvientipaketteja ja niin päin pois. Nämä tuskin katoaa minnekään, ne on siis uudenlaisia liikeideoita ja tämä ala kyllä muuttuu ja kehittyy. Siinä mielessä voidaan sanoa, että marata-ala alanakin on uuden edessä, se on uusi normaali, mutta tokihan tietyllä tavalla mä toivoisin, että kriisi kriisinä katoaa ja me palataan tämmöseen perusturvalliseen elämään, jossa myöskin ne perinteiset tavat mitä tälle alalle kuuluu niin palaavat ja voivat hyvin ja voimistuvat, mutta varmaan myös uudenlaista ansaintalogiikkaa syntyy alalle, mikä on pelkästään positiivinen asia.

Marjaana: Kyllä, ja tää on myös sellanen näkökulma, jota meidän valmentajat on sparranneet eteenpäin osallistujien kanssa eli siellä ihan selkeesti mietitään jo uusia sekä ansaintalogiikan muotoja että sitten ihan yritysideoita ja yrityksen toimintamuodon monipuolistamista ja niin edelleen, että todellakin tästä kriisistä myös opitaan. Ja vielä tästä marata-alasta ehkä sen verran, että sehän on just tosiaan, nää on hyvät esimerkit, joita Arto tuossa mainitsit, niin nää kertoo myös siitä alan ketteryydestä, että hyvin nopealla aikataululla pystyttiin reagoimaan siihen, että rahavirrat yhtäkkiä keskeytyy ja pitää keksiä uusia tapoja.

Katri: Puhuttiin tosta valmennuksesta eli coachingista eli miten se toimii käytännössä? Millaisia asioita siinä käydään yrittäjän kaa läpi?

Arto: Yrittäjää haastetaan pohtimaan, että se tapa miten hän on tähän mennessä toiminut, että voisko sen rinnalla olla just näitä uudenlaisia näkökulmia, uudenlaisia tapoja, jotka sitten leventäisivät niin sanotusti sen yrittäjän harteita selvitä ja tehdä sitä omaa yritystoimintaa. Emmehän me siis voi varsinaisesti valmentaa sitä yrittäjää johonkin uuteen, vaan kyllä se yrittäjän itsensä täytyy luoda se uusi, mutta me voimme haastaa ja voimme ikään kuin houkutella pohtimaan ja tarjota hyvillä kysymyksillä näitä uusia näkökulmia.

Marjaana: Auttaa näkemään niitä voimavaroja, joita yrittäjällä itsellään on ja niissä sitä potentiaalia, joka kyseisessä yrityksessä on ja tavallaan tuomaan niitä positiivisia näkökulmia. Ja sitten myöskin realistisesti tunnistamaan ehkä niitä vaaranpaikkoja yritystoiminnan kannalta, joita jatkossa saattaa olla. Eli semmonen kokonaiskuvan saaminen on tässä varmaan aika olennaista. Ja sitten yhtenä ulottuvuutena on myös tää yrittäjän ihan fysiologisen tukemisen ja jaksaminen. Eli tähän liittyy semmonen FirstBeat-mittaus, joka on ihan tämmönen hyvinvointianalyysi, kertoo sitten paljon esimerkiksi stressinhallinnasta ja uupumisesta ja niin edelleen.

Katri: Arto kun on toiminut opinto-ohjaajana näille mukana oleville yrityksille niin millaiset opinnot näitä osallistujia ovat erityisesti kiinnostaneet?

Arto: Tää olikin mielenkiintoinen kysymys, kun silloin kun ensimmäisen kerran heiltä kysyttiin mikä kiinnostaa niin se oli kyllä melkoinen määrä. Siellä oli johtamisesta bisnekseen, siellä oli alan substansseihin, kiertotalouteen. Voi sanoa, että se oli niin suuri se toivelista, että se tavallaan vähän jo hämmensi, kun sitten kuitenkin samanaikaisesti selvitti näitä ite osallistujia mitä ne oli, niin heillä oli jo tyypillisesti, he olivat restonomeja, heillä oli alempi korkeakoulututkinto, monella oli ylempi korkeakoulututkinto alalta. Toki joukossa oli muutama liiketalouden opiskelija, jotka oli kuitenkin päätyneet tämän alan töihin. Ja osittain varmaan tää listaus näistä tarpeista, mitkä liittyivät siis todella johtamiseen tai liiketalouteen tai mihin tahansa, niin ne osittain kumpus siitä, että nää koulutukset oli aika usein 5-10 vuotta eli ne olivat jo vähän vanhoja ja sillä tavalla jopa ehkä kaivattiin tämmöstä päivitystä siihen osaamiseen. Joka tapauksessa toiveet oli moninaiset. Jos sieltä haluaa nostaa kaksi sellaista tai oikeastaan kolme semmosta teemaa, jotka siellä rupesi nousemaan niin tämmönen digitaalisuus, digitaalinen markkinointi, erilaisten digitaalisten toimintojen osaaminen oli yksi mitä ei ole ollut itse asiassa kuin ehkä viimeiset viisi vuotta. Sitten oli palvelumuotoilu eli tämmöset palvelumuotoilun keinot, se tuntu nousevan. Sekin ehkä on ollut olemassa vähän kauemmin, mutta ei ole mitenkään tyypillisesti ollut koulujen ohjelmassa niin paljoa, että sitä välttämättä olis sitä osaamista kovin vahvasti ainakaan näillä henkilöille. Ja kolmas oli sitten tämmöseen johtamiseen, johtamisen uudistaminen, muutosjohtamisen tyyppiset toiveet. Eli nää kolme siellä tuntu nousevan vähän kaikilla, vähän eri muodossa mutta tän tyyppiset ne toiveet oli, joita nämä opiskelijat, yrittäjät tai yrittäjän palveluksessa olevat henkilöt halusivat.

Katri: Eli osaamisen päivittämistä?

Arto: Mm.

Katri: Joo, okei.

Marjaana: Ja tohon vois lisätä ehkä sen, että ollaan aikataulusyistä, kaikilla yrittäjillä ei tosiaan ollut mahdollisuutta lähtee sit suorittamaan opintoja ihan kokonaisina kursseina, mutta hankkeen puitteissa on järjestetty semmonen webinaarisarja, jolla pyritään sitten vastaamaan näihin koulutus- ja tiedon päivittämisen tarpeisiin eli joissa eri alojen asiantuntijat pitää tällasia noin puolentoista-kahden tunnin vuorovaikutteisia webinaareja, joissa käydään läpi näitä aiheisiin liittyviä kysymyksiä ja otetaan myös sitten ihan tietopuolista aineistoa ja muun muassa palvelumuotoilusta on tulossa kaksi webinaaria siellä sitten vielä vuodenvaihteen tienoilla.

Katri: Tää kuulostaa tosi hienolta paketilta yrittäjille ja hienoo kuulla, että niin moni on ollu innoissaan opiskelemassa. Tää tilanne alalla on tosi vaikea ja tunnelma voi olla synkkäkin, minkälainen onko se kuitenkin hyvä se suhtautuminen siihen uuden oppimiseen vaikka arki on vaikeessa tilanteessa.

Marjaana: Siinä varmaan yrittäjien tilanteet vaihtelee aika paljon, että joillakin on sitten eri syistä paremmat valmiudet ja mahdollisuudet osallistuu siihen opiskeluun ja suorittaa ehkä kokonaisia opintojaksoja, kun sitten taas toisilla voi olla niin haastava kokonaistilanne, ettei pysty siihen irrottautumaan, että nää, niin ku ihmisillä yleensäkin, niin tilanteet vaihtelee ja myöskin samalla henkilöllä eri aikoina tilanteet voi vaihdella suhdanteiden mukaan, että ei ehkä semmosta yleiskuvaa oo mahdollista muodostaa. Mutta sen voin sanoa, että todella haastavissa tilanteissa meidän alan yrittäjät tällä hetkellä tekee työtään, oli sitten kyseessä pieni tai suurempi yritys.

Katri: Aivan varmasti.

Arto: Sillä tavalla.. Mä tuohon jatkan vielä, että näistä joiden kanssa mä kävin näistä keskusteluja niin semmoset yritykset missä se yrittäjä itse niin he olivat hyvin positiivisella mielellä ja näkivät tämmösen opiskelun ikään kuin virkistävänä eli koki, että se opiskelu vei heidät ehkä siitä yrityksen elossa pitämisestä hetkeksi irti. Mutta sitten taas toisaalta joukossa oli myös yrityksiä, joilla oli sitten paljon vaikeempaa: yt-neuvotteluja, tämän tyyppisiä, niin siellä taas se tunnelma oli kaiken kaikkiaan sitten jo niin haastava, että siellä ei samanlaisia mahdollisuuksia ollut, että mihin Marjaana viittas, niin hyvin vaihtelevat ne oli. Että se aika paljon sen yrityksen perustilanteesta riippui. Että vaikka suhtautuminen sinällään oli myönteistä, mutta kuinka mahdollista oli niin se oikeastaan törmäs kahteen asiaan: tähän yrityksen mahdollisuuteen ja toisaalta sitten, mikä oli valitettavaa, niin nää keskustelut alkoivat sen verran myöhään, että korkeakoulujen syksyn tarjonta oli jo alkanut, että ei ollut ihan helppoa vastata siihen toiveeseen, että aika paljon tehtiin töitä, että me sit löydettiin jollain tavalla heidän toiveidensa mukaisia opintoja heille ja tällä hetkellä esimerkiksi heille on tarjottu nyt ois se hetki sitten ainakin osan näistä toivottavasti vielä keväällä jatkaa tätä työtä, koska ei se osaamisen tarve sieltä ole mihinkään hävinnyt vaikka he joitain opintoja jo nyt syksyllä tekivätkin.

Marjaana: Joo ja tähän on kaikki ammattikorkeakoulut, kaikki kolme, tähän tarpeeseen nyt sitten vastannut, siten että ollaan mahdollistamassa tän hankkeen osallistujille myös maksuttomat opinnot sit koko kevätlukukauden aikana. Vaikka sinällään tää hanke päättyykin helmikuussa, mutta se opiskelumahdollisuus jatkuu heillä, että ei haluta sitä katkaista sitten kesken. Se on ehdottoman positiivinen asia ja sitä myöskin suositteli vahvasti tän hankkeen ohjausryhmä, jossa itse asiassa nyt täs yhteydessä on hyvä mainita, että meillä on tässä tukijoita Majoitus- ja ravintolapalvelut MaRa ry ja sitten SMAL ry, joka on matkailuyrittäjien puolelta sit vastaava organisaatio, että sitä pidetään todella tärkeenä, että saadaan tämmöstä viestinnälistä tukea ja tämmöstä verkostoyhteistyötä sitten alan tärkeimmiltä kattojärjestöiltä.

Katri: Miten me voidaan varautua tuleviin pandemioihin ja kriiseihin, erityisesti koulutuksen saralla?

Arto: En mä tohon oikeestaan mä silloin aikaisemmin kun puhuttiin tästä mahdollisuudesta niin tällä organisaatiollahan ei oo mahdollisuutta, meidän pitää luoda meidän koulutustuotteemme niin ketteriksi eli tämmönen vähän vanhahtava tiukka opetussuunnitelma, joka ei jousta mihinkään suuntaan niin sen aika on ehkä ohi. Korkeakouluilla, meillä täytyy olla digitaalisuutta, meillä täytyy olla verkkoja, meillä täytyy olla joustavia MOOC-tyyppisiä, että ei tiukasti, että alkaa syyskuun alussa, kun hukkaat sen hetken niin meni juna vaan meillä täytyy olla nopeita, ketteriä tapoja reagoida ja tarjota sitten niitä osaamisen hankkimista, osaamisen lisäämismahdollisuuksia, tää on ehkä se haaste, mikä meille organisaationa tulee ennen seuraavaa pandemiaa tai vastaavaa, joka varmaankin sieltä jostain kurkistaa jo ja ennemmin tai myöhemmin jossain, jollain tavalla tulee kiusaamaan ja häiritsemään meitä.

Marjaana: Kyllä, ja kriisinhän ei välttämättä tartte aina olla tämmönen terveysturvallisuuteen kohdentuva kriisi eli se on tietenkin tässä ollut vielä se lisä, dramatiikkaa luova tekijä, mutta toki kriisit voi johtua myös muista syistä. Tosiaan oon ihan samaa mieltä, ku Arto tässä, eli kyllä meidän pitää niitä omia toimintatapoja koulutusorganisaatiossa sparrata siihen suuntaan, että ne on ketteriä, joustavia ja myös tämmösiä ehkä tutkintotavoitteisuudesta myös vähän ulos katsovia eli siten, että mahdollistetaan tämmöset modulaariset opinnot, joita sitten ehkä siellä jatkuvan oppimisen polulla itse kukin pystyy sitten sisällyttämään osaksi osaamista, ettei aina tarvi lähteä suorittamaan koko tutkintoa. Eli koko tää keskustelu jatkuvan oppimisen ympärillä, joka on myös aika ajankohtainen asia, niin se saa varmasti myös lisäpontta tästä pandemian aikana kertyneestä oppimisesta tai kokemuksista, tai näin ainakin toivoisin.

Panhuilumusiikkia

Katri: Tämmösessä Kespron teettämässä tutkimuksessa korona on myös vahvistanut jotain trendejä. Ja tääl oli tämmönen uutinen, että 76% suomaisista on kiinnostunut autenttisista makumatkoista ravintoloissa, kun matkustaminen on estynyt. Ja erityisen korkea kiinnostus on ollut nuorten keskuudessa.

Marjaana: Kyllä, kyllä. Herkkusuuna pystyn samaistumaan siihen, että se on varmasti semmonen nouseva trendi. No, ensimmäisenä tulee mieleen tietysti toi sushi, noutosushin valtava suosio, joka on ihan siis monia kymmeniä prosentteja ja nykyään sitähän saa lähes joka ruokakaupastakin. Sushiahan on ollut vuosikymmeniä Suomessakin tarjolla, mut nyt se on jotenkin lyönyt läpi ihan suuren kuluttajajoukon keskuudessa. Mut ehkä myös vähän semmonen paluu juurille sitten näiden makumatkojen lisäksi. Se missä ne myös näky on se, että ihan olosuhteiden pakosta on tullut tämmönen lähialueen matkailu, mutta sen uskon ja toivon kans jatkuvan, vaikka koronasta päästäänkin.

Arto: Yleensä tähän aikaan vuodesta kaikki kyselee ulkomaan kohteista, minkälaista siellä on, kannattaako sinne mennä ja mitä siellä voi tehdä. Tällä hetkellä kysytään mitä voi tehdä Rukalla tai mitä voi tehdä Sallassa tai, eli ihan selvästi tämmönen aktiivinen matkustajajoukko ei suinkaan lopettanut matkailua vaikka ulkomaille ei pääse, vaan he hakeutuu nyt Suomeen. Tässä kohti mä uskon, että tuo mihin Marjaana viittas, että näistä saattaa syntyä, että semmosetkin ihmiset ehkä muistaa taas, että ei aina tarvitse mennä vettä edemmäs kalaan vaan se on tässä lähellä jo se mielenkiintonen, joka pitää sisällään paitsi sen kohteen itsessään mutta myöskin varmaan ne palvelut mitä siellä on. Se on tietenkin totta, että suomalaiset käyttää näissä kohteissa, me tehdään itse ruoka ja me eletään niistä aika pihisti verrattuna niihin matkustajiin, jotka esimerkiksi Lapista jäävät nyt tulematta, jotka käyttää moninkertaisesti rahaa. Eli ei nää suomalaiset Lapin matkailua sellaiseen pelasta eivätkä pääkaupunkiseudun matkailua, että kyllä jotakin siihen vielä tarvittais lisää. Varmaan uudenlaisia trendejä on juuri se, että nyt löydetään tavallaan ne lähellä olevat, Suomessa olevat kohteet ja matkakohteet ja tavat miten Suomessakin voi elää mielenkiintoisella tavalla ja hankkia uudenlaisia elämyksiä. Tää on ehkä toivottavasti myös pysyvämpi trendi, eikä jää pelkästään väliaikaiseksi.

Panhuilumusiikkia

Peppi: Mitä te ootte tästä hankkeesta oppineet?

Marjaana: Se on vahvistunut sellainen luottamus siihen, että verkostoyhteistyöllä saadaan kyllä todella useimmiten ne parhaat tulokset. Usko semmoseen ihmisten ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja sellaseen tietyllä tavalla rohkeaan heittäytymiseen. Tää valmisteltiin tosi nopeassa aikataulussa tää hanke silloin keväällä ja siinä oli semmosta tekemisen meininkiä ja se oli kauheen voimaannuttavaa silloin heti alussa ja ollut siitä iloinen, että saatiin kaikki kolme ammattikorkeakoulua mukaan ja ihmiset on tehny asioita sitoutuneesti.

Peppi: Hieno kuulla. Entäs Arto?

Arto: No, mä oon ehkä oppinut tässä sen, että tää oli nyt Uudenmaan hanke, mut mun on vaikee ajatella, etteikö tätä samaa problematiikkaa olis muuallakin Suomessa. Me kouluttajina perinteisesti ajatellaan, että meidän tehtävä on antaa tutkinto, kouluttaa tutkintoja alusta loppuun. Tää on osoittanut sen, että tämmösen jatkuvan oppimisen ajattelulla tällä kentällä on valtava määrä jo kouluttautuneita, jo tutkinnon omaavia, joilla siitä huolimatta on huomattava osaamisen tarve. Ja nää henkilöt ei välttämättä osaa hakeutua korkekouluihin takas. Eli tämmönen yhteys pitäis jotenkin saada pysyväksi, että me tehtäis yhteistyötä yritysten, yrittäjien ja alalla toimivien kanssa niin, että me osattais heillekin tarjota semmosia mielekkäitä tuotteita, mielekkäitä paketteja. Ei ole välttämättä mitään järkeä, että kokenut yrittäjä tulee koko tutkinnon opiskelemaan, mutta hän voisi tarttea täsmäkoulutusta. Ja tää edellyttäis tietenkin meiltä korkekouluina sitten, että me osattais heillekin suunnitella jotain. Ja tää on ehkä semmonen, että jos me tämä yhteys saatais tämän hankkeen kautta pysyvämmin läsnäolevaksi niin siinä olis meillä kolmella hankkeella seuraava, se ei välttämättä oo rahoitettu hanke, se ehkä vaatii meiltä semmosen yhteistyön, semmosen yhteisen pohdinnan, että miten me löydettäis ja osattais viestittää alalla toimiville, että meillä olis heille annettavaa, muutakin kuin kokonaisia tutkintoja.

Katri: Täähän menee tosi..

Marjaana: Joo todella hyvä kommentti.

Katri: ..yhteen sen jatkuvan oppimisen kanssa.

Marjaana: Joo, kyllä ja nyt kun tässä rakennetaan entistä vahvemmaks tätä yhteistyötä just näiden meidän alan verkostojen kanssa nää SMAL ja MaRa niin uskon, että tää näkökulma just voi hyvinkin toteutua tulevaisuudessa.

Katri: Ja hankehan jatkuu helmikuuhun asti. Ja valmennusta ja opintoja jatkuu myös yrittäjille ja sitten tutkimuksista kuullaan ensi vuoden puolella tuloksia. Kertokaapas vielä loppuun nyt tällasille tavallisille niin ku minä, jotka palveluita haluaa käyttää, että miten voi vastuullisesti ja turvallisesti nyt yksilönä tukea matkailu- ja ravintola-alaa.

Marjaana: Jaa, varmaan käyttämällä monipuolisesti palveluja, mutta muistaen samaan aikaan nää terveysturvallisuuden näkökulmat. Tervettä järkeä käyttäen ja monipuolisesti eri yritysmuotoja tukien niin siinä tekee hyvää sekä itselleen että toimialalle.

Katri: Miten Artolla?

Arto: Siis vähän tuo sama, että semmonen kohtuuton pelko pois. Tavallaan vaikka tää on kuinka vaara niin kun sä toimit vastuullisesti, sä pidät etäisyyksiä, sä mietit etkä änkeile paikkoihin. Tavallaan annetaan tilaa toisillemme, että jos näyttää että jonnekin ei mahdu, niin ei mennä siihen, mennään vähä eri paikkaan. Tavallaan tän tyyppisellä toiminnalla mä oon sitä mieltä, että aika turvallisesti pystyy menemään syömään, pystyy menemään kahvilaan. Jos se kahvila on jo täynnä niin sit ei mene sinne, sit menee toiseen kahvilaan. Eli tavallaan pidetään se maltti ja järki mukana siinä tekemisessä. Arvioidaan asioita, niin mä en nää semmosta syytä miks pitäis pelkästään vaan linnoittautua kotiin eikä sit liikkua mihinkään.

Marjaana: Joo.

Arto: Et semmonen hyvällä tavalla aktiivinen rahankäyttö on nyt se millä me autetaan. Ja ehkä semmosissa paikoissa missä me normaalisti ehkä ostettais se palvelu kaupasta ja tehtäis itse, niin joissain tilanteissa oikeesti kauppareissulla, nyt tänne tullessa mä olisin voinu juoda kahvin kotona ja tehdä voileivän, mutta mä jo etukäteen päätin, että mä tuun vähä aikasemmin, ja mä oon tosiaan mein Lohjan kampuksen kabinetissa, ja mä menin tuohon naapurikahvilaan ja ostin siinä tosi maukkaan leivän ja kahvin ja siinä oli riittävän väljää. Istuin ja nautin sen siinä. Eli se oli tämmönen pieni asia minulle, mutta saattoi olla merkittävä asia, että sen kaupan myynnille kuitenkin tämmönen lisä tuli. Että kun me maltettais tällä tavalla tehdä asioita, niin me pystytään näitä toimijoita sitten auttamaan ja tukemaan.

Peppi: Toi oli tosi hyvä tommonen, jonka voi lisätä ihan omaan arkeensa.

Marjaana: Kyllä.

Katri: Jes, kiitoksia paljon vinkeistä ja hyvästä keskustelusta ja asiantuntevista näkemyksistä.

Marjaana: Kiitos, oli mukava olla mukana.

Arto: Joo, kiitos oli mielenkiintoinen kokemus ja oikeestaan aika yllättävän leppoisaa oli tää keskustelu, että kiva olla täällä.

Marjaana: Joo kyllä, oikein hyvää tutkimusmatkajatkoa teille.

Katri: Hei oli Peppi mainiota tehdä sun kanssa tätä tutkimusmatkaa.

Peppi: Kiitos samoin, oli hieno tutkimusmatka podcastien maailmaan.

Katri: Joo, meillä taitaa olla nyt vuoden 2020 kausi paketissa. Tää on viides osa.

Peppi: Kiitos tästä.

Katri: Kiitos kaikille vierailijoille ja kuulijoille. Me varmaan jatketaan sitten vuonna 21 uudestaan.

Peppi: Joo, sit tulee uusia hankkeita niin me hyökätään.

Katri: Jes no niin, panhuilut soimaan. Moi!

Peppi: Moi!

Panhuilumusiikkia