Korkeakoulutuksen tulee kehittää substanssin lisäksi opiskelijoiden menetelmällistä osaamista. Tämä on selkeä lähtökohta.

Ajatellaanpa siis, hieman pelkistäen, että työelämässä asiantuntijuus rakentuu mitä- ja miten-kysymysten äärelle. Eli asiantuntijalla tulee olla tietoa, mutta samalla taitoa soveltaa sitä. Tässä kirjoituksessa tavoitteena on avata, mitä erityisesti tämä taito (osaaminen) edellyttää kunto- ja terveysliikuntapalveluiden kehittämisessä.

Edeltävässä tekstissä toin esille, että korkeakouluilla on tärkeä tehtävä, kouluttaa asiantuntijoita, jotka ovat omaksuneet jatkuvan kehittämisen ”mindsetin”. Tarkoitan tällä toisaalta sitä asennetta, jolla kehittämistehtäviä lähestytään, mutta erityisesti sitä menetelmällistä osaamista, joka osaltaan mahdollistaa tällaisen mindsetin kehittymisen.

Haaga-Helian kunto- ja terveysliikuntapalveluiden kehittämisen suuntautumisopintokokonaisuuden perustana on terveyden ja liikunnan edistämisen sekä elintapaohjauksen vahva substanssiosaaminen. Näistä ensimmäinen rakentaa jatkumon käyttäjälähtöiselle palveluiden kehittämiselle, jossa opiskelija kehittää omassa toiminta-/työympäristössään olemassa olevaa palvelua tai uutta palvelukonseptia liikunnan edistämisen näkökulmasta palvelumuotoilun menetelmin.

Itse asiassa palvelumuotoilu tukee liikunta- ja hyvinvointitoimialan palveluiden kehittämistä mitä parhaiten, koska kunto- ja terveysliikunta rakentuu aina ihmislähtöisesti sekä eettiset periaatteet huomioiden. Asiakasrajapinnassa toimiminen, laaja asiakasymmärrys, loppukäyttäjän kanssa yhteiskehittäminen, monialaisuus sekä prototypiointi ovat luontevia ja myös olennaisia vaiheita laadukkaan palvelun kehittämisessä, mallintamisessa ja tuottamisessa.

OKM:n osaamisen ennakointifoorumi (2020) on nostanut asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisosaamisen ja innovaatio-osaamisen tärkeimpien osaamistarpeiden listalle henkilökohtaisia palveluja sekä urheilu- ja virkistyspalveluja koskevissa osaamiskorteissa. Tällaisella tutkimus-, kehittämis- ja innovointiosaamisella varustettu asiantuntija osaa ratkaista oikeita ongelmia ja ratkaista niitä ongelmia oikein.

Lukuvuosi on siis startannut, ja suuntautumisopintojen aikana pääsemme näkemään, millaisia palveluja opiskelijamme tulevat kehittämään niin yksityiselle, julkiselle kuin kolmannellekin sektorille kohderyhminään lapset ja nuoret, työikäiset, seniorit ja erityisryhmät. Mahdollisuuksia on moneen ja lähtötilanne on innostava!

Lähde:
Opetus ja kulttuuriministeriö. 2020. Osaamisen ennakointifoorumi – osaamiskorttipakka.