Kiertotalouden innovointikurssilla tehtävästä yhteistyöstä hyötyvät niin opiskelijat kuin yrityksetkin. Yritykset antavat opiskelijoille mahdollisuuden oppia oikeiden haasteiden parissa, ja yritykset puolestaan saavat tuoreita näkemyksiä ja ideoita, joita voidaan hyödyntää kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Opintojaksoja vetävät kiertotalouden haasteiden ja mahdollisuuksiin erikoistuneet asiantuntijaopettajat.

Mitä vihreä siirtymä ja kiertotalouden biologiset kierrot tarkoittavat?

Vihreässä siirtymässä siirrytään kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Kiertotaloudessa hyödynnetään ajattelu- ja toimintamallia, jossa tuotteet suunnitellaan kestämään pitkään ja niin, että niillä on mahdollisimman pieni ympäristövaikutus.

Kiertotalousmallissa yhtenä tavoitteena on suljettu kierto, jolloin käytetyt materiaalit otetaan talteen ja palautetaan takaisin uusiin tuotteisiin tai luontoon (Syke 2020).

Biologisilla kierroilla tarkoitetaan eloperäisten ja uusiutuvien materiaalien kiertoa lopulta takaisin maaperään (Syke 2020). Näin kiertävät muun muassa biojäte, puusta valmistetut tuotteet ja orgaaniset tekstiilit, kuten puuvilla. Orgaaninen kierto mahdollistaa sen, että kasvien ravintoaineet palaavat takaisin maaperään esimerkiksi kompostoinnin tuloksena. Orgaaninen jäte voidaan myös jalostaa bioenergiaksi.

Teknisessä kierrossa kiertää puolestaan kaikki ei-orgaaninen materiaali (Syke 2020).

Sivuvirta kuvaa taas tuotannossa syntyviä materiaalivirtoja, joiden syntymistä ei voi estää, mutta jotka eivät päädy myöskään varsinaisiin päätuotteisiin (Syke 2020). Tällaisia materiaalivirtoja syntyy ensimerkiksi kasvatetun tekstiilikuidun valmistuksen eri vaiheisessa.

Vaatteita aloe verasta

Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 toteutettiin kaksi yritysyhteistyöprojektia kiertotalouden Innovoi kiertotaloutta -opintojaksolla.

Ensimmäinen projekteista koski aloe vera -kasvia. Moments Crafter -yritys tuottaa rommeja, joiden valmistuksessa käytetään sokerina sokeriruon sijaan biodynaamisesti kasvatettua aloe veraa. Prosessista jää huomattavia määriä aloe veran sivuvirtoja, joista voi valmistaa tekstiilikuitua.

Moments Crafter pyrkii vaikuttamaan toiminnallaan positiivisesti ympäristöön sekä alkoholi- että tekstiiliteollisuudessa, jotka molemmat perinteisesti aiheuttavat paljon haittaa ympäristölle. Yritys antoikin opiskelijoille innovointihaasteen, joka koostui useasta kysymyksestä. Ensimmäinen kysymyksistä koski prosessin teknistä puolta. Miten luoda aloe vera -kuitujen ja -vaatteiden suljettu kierto?

Muut kysymykset koskivat asian liiketoiminnallista puolta. Miten viestiä ja markkinoida asiakkaille? Mitä markkinointikanavia kannattaa käyttää? Mitkä ovat mahdolliset kumppanit ja digitaaliset ratkaisut?

Tuloksena syntyi useita erilaista konsepti-ideoita, jotka täydensivät toinen toistaan. Opiskelijat ehdottivat esimerkiksi aloe vera -vaatteiden vuokraamista palveluna verkon kautta. Vaatteet palautettaisiin elinkaaren lopussa ja raaka-aineet otettaisiin takaisin kiertoon. Yritykselle suositeltiin myös yhteisörahoitusta, jonka avulla rakennettaisiin voimaannuttava kuluttajayhteisö, sekä asiakkuusohjelmaa, jossa asiakas saisi hyvityksen käytetyn vaatteen palautuksesta.

Menneisyyden opit pellavasta käyttöön

Toinen projekteista koski kuitupellavaa. Linen Stories -yrityksen missiona on tuoda kuitupellava satokasvina takaisin Suomeen ja rakentaa pellavan teollinen tuotanto- ja käsittelyketju.

Ilmastonmuutos pakottaa etsimään uusia pellavan viljelyalueita. Pellava viihtyy varsin hyvin Suomen viileässä ilmastossa, ja kesäinen pitkä päivä kasvattaa kuidusta hyvälaatuista. Kuitupellavan raaka-aineesta voidaan hyödyntää nykyisellään 30–40 % esimerkiksi tekstiileissä. Sivuvirtoja syntyy puolestaan 60–70 % koko kasvatetun raaka-aineen määrästä, ja niille pitäisi löytää käyttötarkoituksia. (Leena Pesu, Linenstories.)

Yrityksen haastetehtävä opiskelijoille koskikin juuri näitä sivuvirtoja: miten hyödyntää pellavakuidun tuotannon sivuvirtoja mahdollisimman kestävällä ja lisäarvoa tuottavalla tavalla? Opiskelijat pääsivät myös pohtimaan, olisiko mahdollista hyödyntää pellavan raaka-aineita kokonaan.

Tehtävän tuloksena syntyi jälleen uusia ideoita ja näkökulmia kuitupellavan hyödyntämiseen. Opiskelijat ehdottivat esimerkiksi pellavan selluloosan hyödyntämistä elintarvikkeiden pakkausmateriaalina. Esiin nousi myös ajatus pellavan hyödyntämisestä työvaatteiden viiltosuojamateriaalina. Aikonaan pellavaa onkin käytetty muun muassa haarniskojen materiaalina sekä leikkauslujuutensa että kestävyytensä takia.

Näin vihreän siirtymän keskellä jokaisessa yrityksessä olisikin hyvä miettiä kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Onko yrityksessäsi käytössä uusiutuvia raaka-aineita ja miten ne kiertävät kiertotalousajattelun mukaisesti? Osataanko yrityksessäsi jo toimia kiertotalousajattelun mukaisesti?