Tekstiiliteollisuus tuottaa arviolta kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Vaatteisiin käytetään arvokkaita materiaaleja ja luonnonvaroja, joten siksi onkin tärkeää pitää ne kiertokulussa mahdollisimman pitkään. Maailmanlaajuisesti kuitenkin noin 85 prosenttia tekstiilijätteestä joko poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Samalla tuhoutuu kelpo raaka-aineita. Kysymys kuuluukin, voitaisiinko niitä käyttää uudelleen. (Suomen Tekstiili ja Muoti ry 2022.)

Ekologisuus näkyy ostoskäyttäytymisessä

Yksi merkittävimmistä syistä tekstiilijätteen taustalla on pikamuoti. Pikamuoti on osa suuren muotiteollisuuden sektoria, jonka liiketoimintamalli perustuu heikkolaatuisten vaatteiden halpaan ja nopeaan tuotantoon. Pikamuoti vastaa välittömästi uusimpiin trendeihin, ja vaatteet tuodaan pikavauhtia myymälöihin. Jos vaatteet eivät mene kaupaksi, ne myydään pilkkahinnalla pois. (Ks. esim. Lai 2021; Tuxen 2019.)

Viime vuosikymmenet pikamuotibrändit ovat dominoineet vaatealaa. Nyt markkinat ovat kuitenkin muutoksen edessä.

Kuluttajien ostoskäyttäytyminen on muuttunut selvästi koronapandemian aikana. Tutkimusten mukaan 50 prosenttia nuorista EU-kansalaisista asettaa kestävyyden etusijalle ostopäätöksiä tehdessään. Parikymppisiä kuluttajia ohjaa jo vahvasti se, että uusien vaatteiden sijaan ostetaan kierrätettyjä. (Suomen Tekstiili ja Muoti ry 2022.)

Muuttuneen ostoskäyttäytymisen takia esimerkiksi H&M tarjoaa Tukholmassa vuokrauspalvelua. Myös Haaga-Helian VIHTA-hankkeessa esillä ollut suomalainen Vaatepuu Oy on kehittänyt ja harjoittanut omaa vaatelainaamokonseptiaan useamman vuoden ajan.

Suomalaisen vaateteollisuuden uudet tuulet

Vaateteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet. Globalisaatio kuitenkin muutti suomalaista vaate- ja tekstiiliteollisuutta 1980-luvulta alkaen, ja vuonna 2019 tekstiiliteollisuus työllisti Suomessa enää n. 21 000 ihmistä. (Kampuri, Kallio, Mäkelä & Harlin 2021.) Pääosa tuotannosta on siirtynyt Aasiaan ja erityisesti Kiinaan.

Viime vuosina Kiinan kilpailukyky on kärsinyt nousevista kustannuksista, mutta myös tuotantokapasiteetin rajallisuus, pitkät toimitusajat ja ailahteleva laatu ovat aiheuttaneet ongelmia. Siksi suomalaisetkin yritykset pyrkivät tuomaan tuotantoaan lähemmäksi kotimarkkinoita. Samalla yritykset pyrkivät vastamaan vaateteollisuuden vihreään siirtymään.

Vihreä siirtymä sekä kuluttajien muuttunut ostoskäyttäytyminen edellyttävät uudenlaisia liiketoimintamalleja ja palvelukonsepteja. Suomalaisen tutkimuskeskuksen VTT:n mukaan yksilöllisten, kierrätettyjen ja ekologisten vaatteiden kysyntä on kasvanut. Pikamuodin toimintamalli ei siis enää päde. Onkin arvioitu, että tekstiiliteollisuuden uudet investoinnit voisivat tuoda jopa 17 000 uutta työpaikkaa seuraavien 15 vuoden aikana. (Kampuri ym. 2021.)

Suomessa jokainen kotitalous heittää vuosittain keskimäärin noin 13 kiloa tekstiilejä roskiin. Teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämiseksi suomalaisten kuluttajien ja yritysten pitäisi huolehtia jätteiden kierrätyksestä ja suosia kulutuksessa kotimaisia ja kierrätettyjä tekstiilejä. Esimerkiksi suomalainen Infinited Fiber Company luo jo nyt Infinna™-tekstiilikuitua tekstiiliteollisuuden jätteestä. Yrityksen tuottama tekstiilikuitu löytyy esimerkiksi jo nyt Tommy Hilfiger -brändin t-paidoista.

Jotta suomalaiset yritykset pystyvät vastaamaan vaateteollisuuden vihreään siirtymään, on niiden oltava perillä uusimmista trendeistä, joita kuluttajat ja esimerkiksi Euroopan Unioni edellyttävät ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vihreä tieto on valtaa.