Suomen valtioneuvoston mukaan Suomi on kokonaisuudessaan jäljessä, mitä tulee kiertotalouden valjastamiseen yritysmaailmassa. Suomessa kierrätettyjen materiaalien osuus kokonaistuotannossa oli vuonna 2018 vain 7 prosenttia, kun koko EU-alueen keskiarvo oli noin 11 prosenttia (Valtioneuvosto 2021a). Tilasto on synkkä, kun ottaa huomioon, miten paljon kiertotalousosaamista Suomesta löytyy.

Euroopan tilastokeskus Eurostatin luonnonvarojen käyttöä ja materiaalien kierrätysastetta kuvaavien indikaattorien perusteella Suomi on kiertotaloudessa monia EU-maita jäljessä (Valtioneuvosto 2021b; Työ- ja elinkeinoministeriö 2022). Suomen haaveilema siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen edellyttääkin kokonaisvaltaista muutosta paitsi yhteiskunnan päätöksenteossa ja suunnittelussa, niin myös yritysten, kotitalouksien ja kuluttajien asenteissa ja käyttäytymisessä.

Suomi on Euroopan huippua kilpailukyvyssä ja ympäristöä uusilla tavoilla säästävien ekoinnovaatioiden määrässä, joten kaikki edellytykset onnistumiselle ovat olemassa. Täällä tuskin suostutaan istumaan takapenkillä, kun maailmaa muovataan uusiksi.

Suomi on tunnistanut kiertotalouden murroksen tarjoavan uudenlaisia keinoja vahvistaa maan vientivetoista taloutta ja parantaa työllisyyttä (Valtioneuvosto 2021a). Kiertotalouteen siirtymistä pyritään vauhdittamaan erilaisin tukitoimin sekä lukemattomien kiertotalousprojektien ja -hankkeiden avulla. Siirtymään panostetaan esimerkiksi Business Finlandin, Sitran ja maakuntaliittojen kautta.

Epäilyksiä ja toiveita

Erilaisista tukitoimista ja projekteista huolimatta suomalaiset ovat yhä epäileväisiä EU:n lanseeraaman vihreän siirtymän ja siihen liittyvien direktiivien suhteen. Euroopan investointipankin vuonna 2022 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 56 % suomalaisista arvelee, että ilmastopoliittiset toimet tulevat heikentämään heidän elämänlaatuaan. Keskimäärin vastaavia pelkoja oli EU:ssa vain 39 %:lla sen asukkaista (European Investment Bank 2022).

Yli puolet suomalaisista uskoo ilmastopoliittisten toimien hidastavan maan talouskasvua. Toisaalta myös noin puolet myös uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät poliittiset toimet tulevat lopulta synnyttämään enemmän työpaikkoja kuin vähentävän niitä (European Investment Bank 2022). Epäilyksistä huolimatta kiertotalous nähdään myös mahdollisuutena, johon kannattaa tarttua.

YK:n tekemien arvioiden mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen vuoteen 2030 mennessä tulee luomaan noin 380 miljoonaa uutta työpaikkaa, ja sen myötä vapautuu noin 10 biljoonan euron edestä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka mylläävät ja mullistavat koko tuntemamme talousjärjestelmän (AlphaBeta 2017; Business and Sustainable Development Commission 2017). Nämä mahdollisuudet tulevat näkymään myös Suomen taloudessa.

Voidaankin lähes varauksetta todeta, että käsissämme on kenties aikamme suurin liiketoimintamahdollisuus. Vihreä siirtymä ja kiertotalous tulevat, halusimmepa me sitä tai emme. Kuluvan vuosikymmenen tärkein päätöksemme liittyykin siihen, haluammeko me olla mukana hyötymässä uudesta talousmallista – vai tyydymmekö katselemaan sivusta, kun joku muu nauttii muutoksen hedelmistä silmiemme edessä.