Vastuullisuusvaatimusten huomioiminen on entistä harvemmin yritysten oma valinta. Sidosryhmät odottavat yrityksiltä vastuullisuutta ja EU:n huolellisuusvelvoite laajentaa yrityksiin kohdistuvia vaatimuksia entisestään. Elinkeinoelämän keskusliitossa puhutaan jo vastuullisuussääntelyn tsunamista, joka vyöryy yrityskentän ylitse.

Monet vastuullisuutta koskevat sääntelyhankkeet ovat vasta valmistelussa tai niiden velvoitteita ei ole ulotettu vielä pk-yrityksiin. Tästä huolimatta useat yritykset ovat aloittaneet varautumisensa muutoksiin etupainotteisesti, joka näkyy muun muassa avoimina työpaikkoina ja vastuullisuuteen keskittyvien konsulttiyritysten lisääntymisenä.

Keskeisimmät vastuullisuussäätelytoimet ovat taksonomia, joka edellyttää

• ilmastovaikutusten raportointia, kestävyysraportointi, joka pakottaa yrityksiä julkaisemaan yritysvastuuraportin (ESG) osana toimintakertomustaan
• yritysvastuulaki, jonka kautta yritykset halutaan velvoittaa huolehtimaan alihankkijoidensa toiminnan kestävyydestä (EK 2023; 6)

Korkeakouluille asetetut tavoitteet

Suomessa ammattikorkeakoulut toimivat tiiviisti pk-yritysten rajapinnassa. Niiltä edellytetään paitsi yrityslähtöisiä palvelumalleja myös työ- ja elinkeinoelämän osaamisen kehittämisen ja kasvumahdollisuuksien tukemista. Sen tähden myös ammattikorkeakoulut joutuvat varautumaan kasvavaan osaamistarpeeseen vastuullisuuden saralla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut esiin korkeakoulujen tavoitteet hiilineutraaliuuteen pyrkimisessä sekä kiertotalouden edistämisessä, sillä monet uudet teknologiat tarvitsevat osaavaa hyödyntäjäjoukkoa. Ministeriön mukaan ratkaisut ovat korkeakoulujen käsissä erityisesti osaajien kouluttamisen suhteen (Valtioneuvosto 2021; 90).

Nopeaan tarpeeseen vastaaminen on haaste, mutta ei mahdottomuus. Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain noin 30 000 uutta osaajaa työelämän palvelukseen (Arene ry 2020), joista yhä useamman opintoihin kuuluu myös vastuullisuuteen liittyviä opintoja. Kysynnän lisääntyessä myös tarjonta kasvaa.

Samaan aikaan korkeakouluhenkilökunta on alkanut kouluttamaan itseään vastuullisuuden saralla. Tämä näkyy lisääntyneenä kiinnostuksena aihetta käsitteleviä webinaareja kohtaan sekä suoranaisena kestävän kehityksen hankebuumina. Onpa suunnitteilla sellainenkin hanke, jossa ammattikorkeakoulut jakaisivat elinkaari- ja vastuullisuusosaamistaan toisilleen.

Muuttuvat osaamistarpeet pakottavat verkostoitumaan

Vastuullisuusosaamiseen liittyvä muutos ei koske pelkästään yksittäisiä toimialoja, vaan koko yhteiskuntaa sen laajuudessaan. Siinä mielessä ammattikorkeakouluilla on edessään tismalleen samat haasteet kuin yrityselämälläkin. Kuinka paikata tunnistettu osaamisvaje, kun regulaatiot hakevat vielä muotoaan, eikä vaatimustasoista ole varmuutta?

Monimutkaisten kokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottaminen vaatii monialaista ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Seuraavan sukupolven vastuullisuusosaajien kouluttaminen edellyttää myös henkilöstöltä positiivista suhtautumista jatkuvaa oppimista kohtaan, joka tosin ammattikorkeakouluissa ei ole koskaan ongelma.

Elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentaan sekä ESG:hen liittyvien aiheiden opettaminen vaatii vahvaa asiantuntijuutta muuttuvilta osa-alueilta. Henkilöstön kouluttaminen olisi helpointa toteuttaa yhdessä koko ammattikorkeakouluverkostoa hyödyntäen, jotta alakohtaiset tiedot leviäisivät mahdollisimman laajalle eri opinahjoihin.

Sen vuoksi Kiertotalousakatemian, Kiertotalous-Suomen ja muiden hankepohjaisten verkostojen kaltaiset ekosysteemit tulevat olemaan ratkaisevassa asemassa, mitä tulee vastuullisuusosaamisen levittämiseen ja ratkaisujen tarjoamiseen yrityksille. Samalla ne tukevat myös Suomen kunnianhimoisia vihreän siirtymän tavoitteita.

Kuva: www.shutterstock.com