Suomi tavoittelee kiertotalouden edelläkävijän asemaa vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalous on malli, jossa taloudellinen kilpailukyky ei perustu enää luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön. Sen sijaan hukkaan heitettävän raaka-aineen ja jätteen määrä pyritään minimoimaan esimerkiksi resurssitehokkuudella, jakamisalustoilla ja pidentämällä tuotteiden elinkaarta.

Suomalaisilla korkeakouluilla on merkittävä rooli Suomen kiertotalous- ja ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Korkeakoulujen tarjoaman asiantuntijuuden, koulutuksen ja niissä tehtävän tutkimuksen avulla on mahdollista kasvattaa kokonainen sukupolvi asiantuntijoita, jotka huomioivat kestävän kehityksen periaatteet toiminnassaan.

Tulevaisuuden tekijöinä korkeakouluista valmistuvat opiskelijat voivat vaikuttaa osaltaan niin nykyisten kuin tulevienkin yritysten arvoihin ja strategioihin. Kuluttajina he ovat entistä valveutuneempia ja kiinnostuneempia ostamiensa tuotteiden raaka-aineista ja niiden alkuperästä sekä tuotannon eettisyydestä ja ekologisuudesta.

Vastuullisuus keskeisenä osana strategiaa

Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa avoimuus ja vastuullisuus ovat paitsi arvoja, myös keskeisiä osia strategiaa. Vastuullisuus näkyy eettisinä toimintatapoina sekä vastuullisuutta ja avoimuutta edistävänä toimintakulttuurina. Haaga-Helia on sitoutunut vastuullisen liiketoiminnan huomioimiseen niin opetussuunnitelmissaan kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassaankin.

Haaga-Heliasta valmistuvat opiskelijat ymmärtävät vastuullisen liiketoiminnan merkityksen paitsi yrityksen myös yhteiskunnan arvon luojana. He osaavat toimia työssään kestävän kansainvälisen talouden puolesta. Tämän takaavat ammattikorkeakoulussa toteutettavat kiertotalouden ja vastuullisuuden opintojaksot sekä monipuoliset ja kantaaottavat kampanjat, jotka on suunnattu paitsi opiskelijoille myös suurelle yleisölle.

Haaga-Helian tavoitteena on sisällyttää kestävän kehityksen näkökulmia osaksi mahdollisimman monen ammattikorkeakoulun opiskelijan opintoja (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2021). Lisäksi ammattikorkeakoulu on sitoutunut Helsingin kaupungin Ilmastokumppaneihin, Keskuskauppakamarin Ilmastositoumukseen sekä WWF:n Green Officen asteittaiseen käyttöönottoon kaikissa toimintapisteissään (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu s.a). Myös TKI-puolella Haaga-Helialla on käynnissä useita kiertotalouteen ja vihreään siirtymään liittyviä hankkeita.

Suomen tunnetuimpana ammattikorkeakouluna Haaga-Helian tehtävä on toimia vastuullisuuden ja kestävyyden suunnannäyttäjänä muille opinahjoille. Haaga-Helia saavuttikin vuonna 2020 päästöjen vähennystavoitteensa etuajassa. Kaikkiaan päästöt supistuivat yli kolmanneksella. Yksi seuraavista askelista on kampusten siirtyminen vihreään sähköön (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2021).

Koulutuksella voi vaikuttaa

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n mukaan osaaminen on kenties tärkein yksittäinen yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaava voima. Osaamisen ja uusien osaajien tuottaminen ovat ammattikorkeakoulujen tapa tukea yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kestävää ja vastuullista kehitystä. Vuositasolla ammattikorkeakouluista valmistuu noin 30 000 uutta osaajaa elinkeinoelämän palvelukseen (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 2020).

Muutoksesta puhuttaessa ei tulisi unohtaa noin 220 miljoonan euron arvosta toteutettavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, eikä myöskään sitä 9 500 henkilötyövuoden panosta, jolla on valtava merkitys yhteiskunnan tulevaisuutta rakennettaessa. Tähän mennessä ammattikorkeakoulut ovat tehneet yhteistyötä noin 300 000 pienen ja keskisuuren yrityksen kanssa, ja luku kasvaa vuosi vuodelta volyymin mukana (mt).

Yhdessä kumppaneiden kanssa ammattikorkeakoulut ja niistä valmistuvat opiskelijat ovat keskeisessä roolissa, mitä tulee kamppailuun ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden romahdusta vastaan. Ammattikorkeakoulut muovaavat koko Suomen asenteita kohti kestävämpää tulevaisuutta.