Hyönteisten katoaminen luonnosta on ongelma, joka tulisi ottaa vakavasti ja ratkaista pian. Hyönteiskadon suuruudesta on tehty pysäyttäviä tutkimuksia, kuten esimerkiksi Hallman ym. (2017). He selvittivät saksalaisten hyönteisharrastajien vuosina 1989–2016 kerätystä datasta, että saksalaisilta luonnonsuojelualueilta lentävien hyönteisten biomassasta on hävinnyt 75 prosenttia. Biomassaa on kaikki eloperäinen aines, joka voi olla peräisin kasveista, eläimistä tai kuten tässä tapauksessa lentävistä hyönteisistä.

On esitetty arvioita, joiden mukaan pelkästään pölyttäjien häviäminen maapallolta olisi merkittävä uhka ruokatuotannolla ja jopa johtaisi koko nykyisen sivilisaatiomme tuhon (esim. Dasgupta 2021). Kestävän kehityksen edistämiseksi on paljon tehtävää monella saralla, ja luonnon monipuolisuuden edistäminen ei ole yksi pienimmistä. 

On aika kehittää uusia tuotteita ja palveluita, joilla viheralan toimijat voisivat parantaa omaa ympäristökädenjälkeään. Vuoden 2023 loppuun päättyvän ERASMUS+ SDG4BIZ projektin kehitystyön puitteissa, avautui mahdollisuus tarkastella hyönteiskadon aihetta liiketaloudellisena mahdollisuutena.

Pienestä merkittävää

Harrastelijapuutarhuri hallitsee maa-alaa, jolla on potentiaalia biodiversiteetin alustana. Maa-ala voi olla pieni, mutta näitä alueita on pientalovaltaisia kaupunginosissa useita ja ne muodostavat yhdessä laajoja alueita.

Jos edes osa näiden pienten alueiden haltijoista haluaisi osallistua pölyttäjäkadon torjumiseen omaa puutarhaansa hyödyttäen, tarjolla olisi merkittävä uusi maa-ala. Sellaisesta pölyttäjät löytävät tarvitsemansa tärkeät ravintokasvit, suojan ja lisääntymisrauhan. Jos mukaan otetaan myös kattopuutarhat, parvekkeet ja erilaiset yrityskampukset, niin ekologinen tarttumapinta on jo sangen vaikuttava. (Baldock ym. 2019.)

Yksittäinen harrastaja ei ole vielä merkittävä tekijä ekologisuuden edistämisessä, saati taloudellisesti kiinnostava yrityksille. Kun harrastajia on useita, syntyy kiinnostava liiketoimintamahdollisuus. Liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta uudet harrastukset, tai uudet tavat harrastaa, ovat kiinnostavia erityisesti silloin kun ne liittyvät johonkin suurempaa trendiin tai poliittiseen ohjaukseen. Useista biodiversiteettiviisaista puutarhoista koostuva mosaiikki voisi olla myös ekologisesti merkittävää.

Oivallus syntyy osana laajempaa kehittämistyötä

Osana SDG4BIZ ERASMUS+ projektin opetusmateriaalin rakentamista ja testaamista havaitsimme, että luotua rakennetta voi käyttää myös innovaatiotyökaluna, ja tässä yhteydessä tunnistimme kiinnostavan aukon puutarha-alan tarjonnassa. Tässä tapauksessa lähtökohta innovaatiolle olisi oma harrastuksen ja kiinnostuksen parista nouseva motivaatio, joka liiketoimintaa kehittäessä kantaa, jos ja kun vaikeuksia tulee vastaan. Muita tarkastelunäkökulmia SDG4BIZ innovaatiotyökalun kautta tarkasteltuna olivat kontekstin tunnistaminen ja arviointi, resurssien ja verkostojen kestävä kehittäminen ja liiketoiminnan mallintaminen.

Uuden liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittäjinä tunnistimme vahvistuvan signaalin siitä, että yksittäiset ihmiset ovat pölyttäjistä huolissaan. Pikaisen informaalin kyselyn kautta havaitsimme, että aika moni kotipuutarhuri olisi valmis tekemään asian eteen jotain. Tukea väitteelle löytyy myös kirjallisuudesta (Wignall, Alton & Ratnieks 2019).

Arkisissa pistokokeissa alan liikkeisiin yllätyimme siitä, että puutarha- ja viheralan tuote- ja palvelutarjonnassa ei huomioida luonnon monimuotoisuuden potentiaalia parhaalla mahdollisella tavalla. Myös tämä havainto saa tukea tutkimuksesta: esimerkiksi vahingollisten vieraslajien leviämisen suhteen puutarha-ala ei ole syytön (Niemiera & Holle 2009).

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa yritysyhteistyössä

On siis mahdollisuus tarttua luonnon monimuotoisuuden kestävyysongelmaan palveluiden ja tuotteiden kehittämisen kautta. Toisin sanottuna, tämä voisi olla mahdollisuus regeneraatioiselle liiketoiminnalle. Regeneratiivinen liiketoiminta tarkoittaa karkeasti määriteltynä taloudellisesti motivoitunutta toimintaa, jossa liiketoimintamalli valjastetaan kestävyysongelman ratkaisijaksi. Toisin sanottuna, regeneratiivinen liiketoiminta perustuu positiiviselle kädenjäljelle, eli esimerkiksi sille, että liiketoiminnan vaikutus korjaa ja ennallistaa luontoa ja ekosysteemejä.

Onneksi emme ole ratkaisemassa ongelmaa yksin, vaan hyönteiskatoon ovat heränneet myös poliittiset voimat. Euroopan unionilla on nykyään Biodiversity strategy for 2030 ja Suomella ympäristöministeriön Kansallinen pölyttäjästrategia 2022. Koska ongelma on suuri, tarvitaan jokainen kynnelle kykenevä osaksi ratkaisua.

On perusteltua sanoa, että ei riitä, että puutarha-alan liikkeet pikkuhiljaa muokkaavat tarjontaansa tai että tiedostavat kuluttajat koittavat löytää kestäviä ostokohteita. Asiaa edistäisi, jos rahoittajat kuten EU:n rakennerahasto-ohjelmat ottaisivat ilmastomuutoksen lisäksi muut planetaariset rajat, kuten biodiversiteetin, mukaan rahoitusohjelmiinsa. Tämä on välttämätöntä, jotta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta biodiversiteetin säilyttämiseksi esim. osana toimivaa kaupunkiympäristöä saataisiin käyntiin. Näin mahdollistuisi alan yrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö tavalla, joka olisi houkutteleva kaikille osapuolille: yrityksille, tutkimuslaitoksille, kuluttajille ja organisatorisille ostajille.

Editointi: Marianne Wegmüller

Kuva: Shutterstock