Vuosi 2020 alkoi hyvissä merkeissä. Haaga-Heliassa oli urakoitu valmiiksi suunnitelmat vuonna 2021 starttaavaa uutta strategiakautta varten. Rehtori Teemu Kokolla oli vahva usko siihen, että alkavasta vuodestakin tulee onnistunut.

Kun Kokko palasi talvilomamatkaltaan maaliskuussa, korona oli kääntämässä maailmaa uudenlaiseen asentoon. Jo vajaan viikon kuluttua Haaga-Heliassakin siirryttiin hybridimalliin, jossa lähes kaikki opetus ja muu toiminta tapahtuvat etänä. Muutos tehtiin nopeasti, yhdessä yössä.

– Kriisitilanteessa ihmisistä löytyy ällistyttäviä voimavaroja ja luovuutta. Moni asia, jonka verkkoon siirtämisestä oli meillä puhuttu jo vuosia, siirtyi sinne yhdessä yössä, Kokko kertoo.

Poikkeusolot myös nostivat esiin uusia arjen sankareita, kun digitaidoissa edistyneimmät auttoivat kollegojaan. Rehtorin työpäivät venyivät pitkiksi, mutta yöunia mullistus ei vienyt.

– Johtamisjärjestelmämme toimi erinomaisen hyvin. Kaikki myös ymmärsivät, että nyt on toimittava näin, mikä teki johtamisen kannalta asian selkeäksi.

Onnellinen sattuma johti koulutusuralle

Teemu Kokko on luotsannut Haaga-Heliaa rehtorina ja toimitusjohtajana kesäkuusta 2015. Ura koulutusalalla alkoi jo vuonna 1986, kun hän nuorena kauppatieteilijänä sai työpaikan Haaga Instituutista. Sitä Kokko nimittää totaaliseksi vahingoksi – ja onnelliseksi sattumaksi.

– Tein opiskeluaikoina töitä croupierina, ruletinhoitajana. Yhtenä iltana näin taukohuoneessa lehti-ilmoituksen, jossa Haaga Instituutti haki markkinoinnin lehtoria. Revin ilmoituksen taskuuni, jätin hakemukseni, ja sillä tiellä ollaan. Elämässä pienet asiat voivat joskus muodostua suuriksi asioiksi.

Vähitellen tehtävät vaihtuivat ja vastuut kasvoivat opetustyöstä johtotehtäviin. Kokko on myös viettänyt useita vuosia ulkomailla, jonne ulkoministeriössä työskentelevän vaimon, Maimo Henrikssonin, diplomaattiura on perheen välillä vienyt.

Kansainvälisyyttä Kokko painottaa omassa työssäänkin. Haaga-Helian kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluu noin 200 toimijaa, ja opiskelijavaihto on vilkasta. Tosin poikkeusvuonna nekin kuviot menivät osin uusiksi.

– Keväällä yksi suurimmista haasteista oli palauttaa opiskelijamme vaihdosta takaisin Suomeen ja avustaa ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka palasivat kotimaahansa.

Toisena tärkeänä painopisteenä Kokko pitää yritysyhteistyötä. Haaga-Helialla on noin sata yrityspartneria, joiden kanssa tehtävä yhteistyö voi liittyä esimerkiksi harjoitteluun, opinnäytetöihin tai opetukseen. Kumppanuus on kaikille win-win-win: yritykset pääsevät kiinni tulevaisuuden osaajiin, opiskelijat oppivat tuntemaan yritysmaailmaa, ja Haaga-Helia toimii kaiken tämän laskeutumisalustana.

Lukeminen ja liikkuminen tuo vastapainoa

Heinäkuun Teemu Kokko vietti perheen kesäpaikassa Tukholmassa saaristossa. Lomalla oli aikaa muun muassa kirjojen lukemiseen, johon hän muutenkin varaa hetken päivittäin.

– Lukeminen ennen nukahtamista on minulle tapa siirtyä päivästä yöhön. Luen kirjoja laidasta laitaan, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Paljon historiaa, välillä klassikoita, mutta dekkareitakin.

Myös penkkiurheilu ja liikunta kuuluvat Kokon vapaa-aikaan. Paljasjalkainen stadilainen tunnetaan intohimoisena Helsingin IFK:n fanina, joka seuraa sekä jääkiekkoa että jalkapalloa. Koronan vuoksi otteluihin ei kuitenkaan ole juuri ollut asiaa.

– Pelejä on ollut ikävä. Suhtaudun niihin tunteella – kun oma joukkue tulee kentälle, kyynel vierähtää silmäkulmaan, hän sanoo hymyillen.

Omaa kuntoaan Kokko pitää yllä pelaamalla salibandya sekä käymällä kuntosalilla ja ohjatuissa jumpissa.

– Minulla on aika paljon energiaa, ja liikunta on hyvä keino kanavoida sitä. En voi hyvin, ellen saa liikkua.

Tärkeää tehdä merkityksellistä työtä

Joulukuussa Haaga-Helian pääkampuksella Pasilassa on hiljaista, mutta rehtorin huoneessa kahdeksannessa kerroksessa palaa valo. Syksy on ollut henkilöstölle työntäyteinen: hybridimallia on ylläpidetty jo yhdeksän kuukautta.

– Yllättävän hyvin tämä on kuitenkin mennyt, vaikka väsymyksen merkkejäkin on ollut nähtävissä, Kokko summaa.

Opiskelijatkin ovat pärjänneet, mutta kaikkien opinnot eivät korona-aikana ole edenneet suunnitellusti. Haaga-Heliassa näin on käynyt arviolta 10–15 prosentille opiskelijoista.

– Pyrimme lähestymään heitä. Paljon voidaan yhdessä tehdä, mutta vaikeimpia ovat ne tapaukset, joissa opiskelijaan ei saada yhteyttä.

Haaga-Heliaan pyrkii vuosittain lähes 20 000 ihmistä, ja syksyllä hakijoita oli taas ennätysmäärä. Kokko on jo pitkään kantanut huolta opiskelupaikkojen suhteellisesta vähyydestä pääkaupunkiseudulla. Hallituksen päätös lisätä opiskelupaikkoja toi Haaga-Helialle syksyllä 90 uutta opiskelupaikkaa. Päätös oli tervetullut mutta ei vielä poista ongelmaa.

– Saan viikoittain puhelinsoittoja hakijoilta ja heidän vanhemmiltaan, jotka tiedustelevat, onko mitään mahdollisuuksia päästä opiskelemaan. Ne ovat riipaisevia keskusteluja, kun fiksu, suhteellisen hyvän todistuksen saanut henkilö jää varasijalle eikä saa paikkaa.

Rehtorin roolissa Kokko sanoo viihtyvänsä erinomaisesti. Hänestä on etuoikeus saada työskennellä koulutusalalla, osaavien ihmisten kanssa. Myös opiskelijat saavat häneltä suitsutusta.

– Opiskelijat ovat fantastisia: he ovat fiksuja ja järkeviä, ja heillä on selkeitä suunnitelmia. Omalla urallani merkityksellisyys on aina ollut minulle tärkeää. Mikä olisi tärkeämpää kuin nuorten tulevaisuuksien rakentaminen?