Kun pysyvää on vain muutos, miten korkeakoulut pystyvät tukemaan yhteiskuntaa jatkuvassa muutoksessa? Tämä on merkittävä kysymys sekä korkeakoulujen itsensä että koko yhteiskunnan kannalta.

Kysymykseen on tärkeä etsiä ratkaisuja yhteisesti, onhan korkeakouluilla keskeinen rooli yhteiskunnassa osaamisen luojina ja siirtäjinä. Kun muutos haastaa yhteiskunnassa vallitsevan osaamisen, työnteon tavat ja yhteistyökuviot, tarvitaan korkeakouluilta aktiivista roolia osaamisen kehittämisessä, innovaatioiden mahdollistamisessa ja uuden tiedon luomisessa.

Kehys ja mittaristo korkeakoulujen omalle muutokselle antaa toimivan viitekehyksen

Muutos on haastava myös korkeakouluille itselleen, sillä ne ovat osa systeemiä. Tarvitaan kehys sille, mitä asioita korkeakoulujen on huomioitava omassa muutoksessaan, jotta ne pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan koko yhteiskunnan muutosta.

Euroopan komissio on määritellyt kuusi institutionaalisen muutoksen teema-aluetta, joihin myös korkeakouluja kannustetaan. Nämä teemat julkaistiin marraskuussa 2022 Euroopan komission raportissa. Ne ovat seuraavat:

• Tutkimus- ja innovaatiostrategioiden, tiekarttojen ja toimintasuunnitelmien kehittäminen
• Kapasiteetin, infrastruktuurin ja resurssien jakaminen
• Inhimillisen pääoman vahvistaminen
• Tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistaminen muiden sektoreiden kanssa
• Avoimen tieteen käytäntöjen vahvistaminen
• Kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten osallistaminen tutkimukseen ja innovaatiotyöhön.

Teemoihin perustuvat mittarit tukevat korkeakoulujen muutosta

Korkeakoulujen ja korkeakoulujen yhteenliittymien, esimerkiksi Eurooppa-yliopistojen, edistymistä näillä kuudella teema-alueella voi mitata vastikään kehitettyjen, toisiinsa vahvasti kytkeytyvien mittareiden avulla. Mittarit tarjoavat apua korkeakoulujen kehittämisen suunnannäyttäjiksi.

Osa tunnistetuista teema-alueista ja niihin kytkeytyvistä mittareista on ollut korkeakouluissa arkipäivää jo pidempään. Esimerkiksi harva korkeakoulu ei strategiassaan mainitse Euroopan komission mittarin tavoin tutkimus- ja innovaatiotyötä, tai tarkenna sitä tieteidenväliseksi, alueellista yhteistyötä edistäväksi ja ekosysteemeissä toimivaksi – vaikkakin sanoitus ja käytetyt termit eivät ole aina aivan samoja kuin Euroopan komission ehdottamat.

Myös esimerkiksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tehty jokaiselle suomalaiselle tutkimusorganisaatiolle jo lakisääteisesti. Lisäksi tavoitteet ja mittaristo nivoutuvat yhteen hyvin Suomessa kansallisesti eteenpäin vietyjen avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteiden kanssa, näihin tavoitteisiin ovat suomalaiset tutkimusta tekevät organisaatiot sitoutuneet. Tavoitteet muistuttavat esimerkiksi tutkimusdatan ja julkaisujen avoimuudesta – asia, johon esimerkiksi kaikki avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen sitoutuneet tutkimusta tekevät organisaatiot yhdessä pyrkivät.

Teema-alueet tukevat korkeakoulujen yhteistyötä muutoksessa

Usean teema-alueeksi tunnistetun asian eteen on työskennelty jo pidempään; yhteiskunnallisia haasteita ja ilmiöitä, joihin muutos liittyy, on monesti korkeakouluyhteisöissä tunnistettu jo siinä vaiheessa, kun ne olivat vielä hiljaisia signaaleita. Yksi korkeakoulujen tehtävä on pystyä tunnistamaan yhteiskunnan muutostekijöitä ja proaktiivisesti muokata elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa osaamista uudistamalla ja uutta tietoa tarjoamalla.

Merkittävä lisäarvo Euroopan komission hahmottelemissa teema-alueissa ja mittaristossa syntyykin siinä, että ne tarjoavat oivan työkalun korkeakoulujen keskinäiseen vuoropuheluun yhteiskunnan kehittämisessä. Monenlaiset korkeakoulujen yhteenliittymät pystyvät hyödyntämään tarjottua viitekehystä keskinäisen yhteistyön edistämisessä.