Kompleksisoituva maailma ei ole helppo, minkä vuoksi siitä tuntuukin tärkeältä oppia. Työyhteisömme on täynnä erilaisia osaajia, joten lähdimme selvittämään

• millaisena he näkevät korkeakoulutuksen tulevaisuuden?
• millaista näkemyksellistä ajattelua heillä on?
• mitä he ajattelevat kompleksisuudesta ja sen opettamisesta?
• miten Delfoi-paneeli toimisi sisäisen kehittämisen välineenä?

Kutsuimme Delfoi-menetelmän paneeliin yli 20 kollegaa: esihenkilöitä, yliopettajia ja opetustyötä tekeviä. Mukaan kutsuttiin edustaja kaikista Haaga-Helian yksiköistä ja kaikista koulutusohjelmista, vanhoja ja uusia työntekijöitä. Valikoimme kutsutut sen perusteella, että olimme havainneet tai aistimme heillä olevan innovatiivista, perinteisestä poikkeavaa ajattelua, tulevaisuusorientoituneisuutta tai yleistä vahvaa kehittämisotetta. Toiveenamme oli löytää henkilöitä, joilla oli valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä. Lisäksi pyysimme paneeliin kutsuttuja ilmiantamaan meille muita organisaatiomme toisinajattelijoita, joita kannattaisi kutsua mukaan. Paneelia täydennettiinkin matkan varrella.

Delfoissa meitä kiehtoi muun muassa sen anonyymi ote. Jokainen vastasi kysymyksiin nimettömänä. Toivoimme anonymiteetin tuovan lisäarvoa keskusteluun, kun radikaalitkin mielipiteet saattoi kertoa vapaasti ja ilman pelkoa esihenkilön tai itseä asiantuntevamman kollegan katseesta. Edes me kyselyn toteuttajat emme voineet tunnistaa vastaajia.

Paneelin toteutus

Delfoi-paneeli toteutettiin käytännössä eDelphi-alustalla kahteen otteeseen. Ensimmäisen kierroksen väitteet ja kysymykset johdattelivat kompleksisuuden ja tulevaisuusajattelun teemaan. Kysyimme esimerkiksi, millaisena kilpailuetuna panelistit näkevät opiskelijoidemme kyvyn ratkaista kompleksisia ongelmia, tai miten Haaga-Heliassa osataan tunnistaa muutosten merkkejä. Kysymykset olivat tunnustelevia ja kartoittavia.

Valitsimme tutkittavaksi aikahorisontiksi vuoden 2042. Usein lyhyellä tähtäimellä olennaiset muutokset osataan hahmottaa vasta kaukaisemmassa tulevaisuudessa esitettynä. Toivoimme pitkän aikajänteen avartavan panelistien ajattelua ja argumentointia.

Paneelin ensimmäinen kierros kesti 10 päivää. Saimme vastauksista paljon näkökulmia, joiden pohjalta muodostimme toiselle kierrokselle uudet väitteet ja kysymykset. Toisella kierroksella tavoitteenamme oli luoda vastakkainasetteluita ja etsiä näkemyksellisiä perusteluita näille uusille väitteille. Kysyimme panelisteilta esimerkiksi,

• näkevätkö he korkeakoulun roolin vuonna 2042 olevan enemmän oppimisen ohjaamisessa vai sosiaalisessa tehtävässä,
• onko osaamisen kehittäminen enemmän työelämän vai oppilaitosten vastuulla, tai
• miten he näkevät kompleksisuuden lisääntyvän tulevaisuudessa.

Toisen kierroksen kysymykset olivat tarkoituksella provokatiivisempia, ja niihin saimmekin perusteellisempia vastauksia. Vastausaikaa annettiin kaksi viikkoa.

Paneelin tulokset

Kehittämistehtävän edetessä saimme useaan otteeseen arvokasta ohjausta tulevaisuusagenttimentoriltamme Hanna-Kaisa Aallolta Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Hän jakoi omia kokemuksiaan Delfoi-työskentelystä ja antoi käytännön vinkkejä, miten väitteet kannattaa muodostaa ja miten tuloksia voisi jatkossa hyödyntää.

Kehittämistehtävän lopussa tulevaisuusagenttimentorimme oli vaikuttunut Delfoin tuloksistamme. Hän piti panelistiemme vastauksia erittäin laadukkaina. “Tällä porukalla on ymmärrys meneillään olevasta muutoksesta.”

Mihin tulokseen sitten tulimme kehittämistehtävämme jälkeen? Ennen kaikkea me itse opimme paljon kompleksisuudesta ja Delfoi-menetelmän käytöstä. Opimme myös panelisteiltamme lisää korkeakoulumaailman murroksesta sekä kompleksisuuden opettamisesta. Ja opimme, kuinka asiantuntevaa ja osaavaa porukkaa meillä Haaga-Heliassa on! Tämä osaaminen tulisi saada valjastettua organisaation hyödyksi. Meillä on edellytykset erittäin laadukkaaseen ennakointityöhön.