Erilaisten julkaisujen asema ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa muuttunee vuoden 2025 alusta. Julkaisujen osuus ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksesta säilyy ennallaan, mutta eri julkaisutyyppien painoarvoihin on tulossa muutoksia. Pohdimme tässä artikkelissa muutosten mahdollisia vaikutuksia ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaan.

Tähän asti julkaisut ovat olleet yhtä arvokkaita: julkaisutiedonkeruussa ammatillisesta artikkelista, yleistajuisesta blogikirjoituksesta, podcast-jaksosta, tieteellisestä artikkelista ja taidenäyttelyn kuratoinnista on saanut yhden julkaisupisteen eli jokainen julkaisu on tuottanut ammattikorkeakoululle saman verran rahaa.

Nyt opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM, 2023) asettama työryhmä on ehdottanut, että neljän julkaisutyypin painoarvo rahoitusmallissa vähenisi ja niiden kerroin olisi 0,4. Muutos koskisi suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja, audiovisuaalisia julkaisuja, tieto- ja viestintäteknisiä sovelluksia sekä taiteellista toimintaa. Muiden julkaisutyyppien painoarvo säilyisi ennallaan. Muutoksen on suunniteltu astuvan voimaan uuden rahoituskauden myötä vuonna 2025.

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta on muuttunut viime vuosina voimakkaasti

Muutos on merkittävä, koska edellä mainittuja julkaisuja on tehty viime vuosina paljon. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta ilmenee, että etenkin suurten yleisöjen julkaisujen määrän kasvu on ollut huikea: ammattikorkeakoulujen tuottamien yleistajuisten julkaisujen määrä on kasvanut vuoden 2018 runsaasta kahdesta tuhannesta yli viiteentuhanteen vuonna 2022. Samalla niiden osuus ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnasta on noussut runsaasta 20 prosentista vajaaseen 40 prosenttiin, ja vuonna 2022 suuren yleisöjen julkaisujen määrä ylitti ensi kertaa ammatillisten julkaisujen määrän.

Taiteellisten julkaisujen määrä on sen sijaan pysynyt suhteellisen vakaana samalla ajanjaksolla, joskin koronapandemia vaikutti taiteelliseen toimintaan etenkin vuosina 2020–2021. Audiovisuaalisten julkaisujen määrä on tarkastelujaksolla puolestaan lähes kolminkertaistunut, mutta niiden osuus ammattikorkeakoulujen julkaisuista oli silti vain viisi prosenttia vuonna 2022.

Ammattikorkeakoulujen julkaisujen kokonaismäärä on viiden vuoden aikana kasvanut huimat 45 prosenttia: hiukan alle kymmenestätuhannesta kappaleesta vuonna 2018 melkein viiteentoistatuhanteen vuonna 2022.

Kuvio 1. Ammattikorkeakoulujen julkaisut vuosina 2018–2022 julkaisutyypin mukaan luokiteltuna (Lähde: Vipunen).

Mitä tästä seuraa julkaisumäärien kannalta?

Ennakoimme uuden rahoitusmallin vaikuttavan julkaisumääriin seuraavasti:

• Yleistajuisten blogitekstien määrän kasvu taittuu. Niiden määrä saattaa jopa alkaa vähentyä.
• Ammatillisen julkaisemisen määrä tulee todennäköisesti kasvamaan. Ammattikorkeakoulut todennäköisesti suuntaavat resursseja D-luokan julkaisujen tekemiseen.
• Audiovisuaalisten julkaisujen määrä on jossain määrin arvoitus.Tällä hetkellä av-julkaisujen määrä on muuhun julkaisemiseen verrattuna vähäistä, mutta avointen oppimateriaalien tekemiseen satsataan ja ne ovat usein av-tuotoksia. Kaikkiaan muutos tuskin vähentää audiovisuaalista julkaisemista, mutta saattaa hillitä sen kasvua.
• Taidejulkaisujen määrä on koronapandemiavuosia lukuun ottamatta pysynyt viime vuodet vakaana, eikä muutos todennäköisesti vaikuta taiteellisen toiminnan määrään. Sen sijaan muutos saattaa vaikuttaa siihen, nähdäänkö taiteellisen toiminnan ilmoittamista julkaisutiedonkeruuseen enää mielekkääksi, mikä puolestaan saattaa vähentää raportoitavien taidejulkaisujen määrää.

Huomio julkaisujen laatuun

OKM:n rahoitusmallin pelisäännöt ovat yksi valtiovallan keino ohjata toimintaa ammattikorkeakoulukentällä – myös julkaisutoimintaa. Tässä kirjoituksessa olemme ennakoineet tätä ohjausvaikutusta julkaisumäärien tasolla, siis varsin tiukasti aiheemme rajaten. Perimmäiset tavoitteet lienevät viime kädessä toisaalla: eri julkaisutyyppien painokertoimien muutoksella haettaneen lisää vaikuttavuutta ja tutkimuksellista otetta ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaan. Se myös heijastaa valtiovallan näkemystä siitä, mitä on vaikuttava, ammattikorkeakoulujen tehtävää tukeva ja siksi laadukas julkaiseminen.

Erityisesti malli tuntuu suuntaavan ammattikorkeakoulukentän huomion ammatilliselle yleisölle suunnattuihin julkaisuihin. Kannattanee siis pysähtyä niiden äärelle toviksi ja pohtia, mihin on tarkoituksenmukaista ryhtyä seuraavaksi. Keskeistä pohdittavaa on, mikä on oleellista ammatilliselle yleisölle suunnatulle julkaisemiselle julkaisutyyppinä, mikä tekee siitä laadukasta ja miten tuota laatua päästään kehittämään?