Siirry sisältöön
Korkeakoulutus
Ammattikorkeakouluhakujen myyttejä murtamassa

Kirjoittajat:

Tuija Casey

suunnittelija, hakija- ja opintopalvelut
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 20.08.2024

Valtaosa korkeakouluun hakevista käyttää kansallista Opintopolku-palvelua. Palvelussa täytettävä hakemus neuvoo täyttäjäänsä, ohjeet ovat saatavilla kolmella kielellä ja lisäksi hauissa neuvovat korkeakoulujen hakijapalvelut.

Hakijoiden puheissa toistuu kuitenkin sitkeästi muutama myytti, jotka liittyvät hakemiseen. Seuraavassa koetan löytää niihin selvennyksiä.

Myytti 1: Vain ensikertalaiset voivat saada opiskelupaikan

Ensikertalaisuudella viitataan tilanteeseen, jossa henkilöllä ei ole Suomessa suoritettua korkeakoulututkintoja eikä hän ole vastaanottanut opiskelupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta korkeakoulutuksesta (OPH 2024).

Lain mukaan osa yhteishaussa haettavana olevista opiskelupaikoista tulee varata ensikertalaisille. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa on aloituspaikkakiintiöitä kaikissa valintatapajonoissa niin ensikertalaisille kuin ei-ensikertalaisillekin hakijoille.

Tässä kohtaa voisi kysyä, miksi opiskelupaikkoja halutaan varata ensikertalaisille. Taustalla on kansallinen tavoite: koulutuksen kasautumisen ehkäiseminen ja nuorten saaminen yhä nopeammin opintojen pariin ja työuran alkuun (Kalenius 2023, 238-239, 251).

Jatkuvan oppimisen hengessä oman osaamisen kehittäminen ja täydentäminen ei välttämättä edellytä tutkinnon suorittamista. Osaamistaan voi kehittää myös avoimen ammattikorkeakoulun opinnoilla, sekä pienemmillä osaamiskokonaisuuksilla. Kehitteillä on kansallinen palvelu Opin.fi, joka kokoaa suomalaisten korkeakoulujen avoimen opetuksen tarjonnan yhteen.

Myytti 2: Jos hakee korkeakouluun, menettää ensikertalaisuuden

Pelkkä hakeminen ei vie ensikertalaisuutta, vaan vasta opiskelupaikan vastaanottaminen. Hae siis vain rohkeasti.

Myytti 3: Jos ottaa tarjotun opiskelupaikan vastaan, sitä ei voi vaihtaa

Toistaiseksi on voimassa yhden korkeakoulupaikan sääntö, jonka mukaan voit ottaa vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Paikanvastaanotto on sitova, joten on aina syytä punnita asiaa monesta näkökulmasta. Seuraavana lukukautena tai vuonna on mahdollista hakea uudestaan.

Valmisteilla on kuitenkin uusi lainsäädäntö (OKM 2024), jonka myötä opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttää myös muista saman tai alemman tasoisista korkeakoulututkintoon johtavista opiskeluoikeuksista luopumista. Tavoitteena on vähentää sitä, että samat henkilöt keräävät useita tutkinto-oikeuksia. Samalla tarkoituksena on mahdollistaa mahdollisimman sujuva siirtyminen alojen välillä. Alan vaihtamisen ei tulisi muuttua kohtuuttoman vaikeaksi jatkossakaan.

Ammattikorkeakoulut edistävät koulutuksellista tasa-arvoa

Tilastot osoittavat, että hyvin koulutettujen vanhempien lapsilla on suurempi todennäköisyys suorittaa korkeakoulututkinto, mikä tarkoittaa, että koulutustaso periytyy sukupolvelta toiselle.

Lähes puolet ammattikorkeakouluopiskelijoista tulee kuitenkin perheestä, jossa kumpikaan vanhempi ei ole korkeakoulutettu. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan ammattikorkeakoulujen luominen yli 30 vuotta sitten olikin merkittävä koulutuksen tasa-arvon edistämisteko.

Suomessa on onneksi monta tapaa päästä korkeakouluun, ja koulutusjärjestelmämme on joustava. Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen vahvistaa myös hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita.

Opiskelijavalintojen kriteerit ja käytännöt ovat keskeisiä, jotta opiskelumahdollisuudet ovat saavutettavissa erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tuleville henkilöille. Pelkän todistusvalinnan rinnalle tarvitaan myös valintakokeita, avoimen ammattikorkeakoulun väylää, siirtohakuja ja muita erillisvalintatapoja.

Valintakokeisiin on myös mahdollista hakea yksilöllisiä järjestelyitä, ja oppimisen esteet osataan ottaa opinnoissa koko ajan paremmin huomioon. Vaihtoehtoisten hakureittien avulla korkeakoulutus voi olla mahdollinen myös niille, jotka eivät etene tavanomaisia polkuja pitkin.

Hakijapalveluissa murretaan myyttejä päivittäisessä työssä. Tarkista aina ennen hakemistasi valintaperusteet ja hakuohjeet Opintopolusta, sillä ne saattavat muuttua hakukierroksittain. Älä jää myyttien vangiksi vaan lähde rohkeasti ottamaan selvää!

Lähteet

Kalenius, A. 2023. Sivistyskatsaus 2023. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:3. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki.

Koerselman, K. & Uusitalo, R. 2014. Risk and return of human capital investments. Labour Economics, 30,  154-163.

OPH 19.6.2024. Opintopolku Opetushallitus. Luettu 19.6.2024.