Kiina yhteistyökumppanina herättää paljon kysymyksiä ja jopa pelkoja. Sen merkitys kauppakumppanina ja yhteiskehittämisen partnerina on kuitenkin suuri ja kasvaa koko ajan. OKM rahoittaa ja Haaga-Helia koordinoi tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen Kiina-verkostoa, jonka tavoitteena on koota osaaminen yhdeksi vahvaksi rintamaksi. Verkostoksi, joka pystyy toimimaan kiinalaisten kumppaneiden kanssa.

Ammattikorkeakoulut ovat nostaneet Kiina-tuntemuksen tärkeäksi yhteiseksi kehittämisen kohteeksi. Mitä pitää osata? Mitä jo osataan? Miksi pitää osata?

Kulttuurituntemuksen elementtejä ja luottamuksen merkitys

Vaikka elämme juuri nyt vahvaa eriytymisen ja toisaalta liittoutumisen aikaa, niin siitä huolimatta – tai ehkä juuri siitä syystä – kulttuurien välisten erojen ymmärtämiselle on nyt entistä suurempi tarve.

Kiinalaiseen kulttuuriin kuuluu tapaamiset ja niiden ympärille rakentuvat rituaalit, seremoniat ja odotukset, jotka eivät rajoitu pelkästään kokouksiin vaan tarjolla on runsaasti delegaatioita, konferensseja ja yhteisiä kokoontumisia. Kiinalaisiin vuorovaikutustilanteisiin kytkeytyy myös suomalaisista poiketen vahva kulttuuriin sidottu nonverbaali viestintä mikä lisää yhteistyön haastetta. Kohtaamisissa ja neuvottelutilanteissa haastaa usein se, että tunnemme ja ymmärrämme huonosti vastapuolen kulttuurisen monimuotoisuuden merkityksen ja vaikutukset toimintatapoihin.

On vaikeaa hyväksyä sitä, että luottamuksellisen suhteen rakentaminen vaatii runsaasti aikaa ja saattaa viedä useita vuosia. Kärsivällisyys on kuitenkin tärkeää, sillä kaikki toiminta tapahtuu henkilökohtaisella tasolla. Henkilökohtaiset suhteet ovat yksi tärkeimmistä, jollei jopa tärkein tiedostettava asia. Ilman suhdeverkostoa yhteistyön aloittaminen ja yhteydenotto on vaikeaa ja ilman verkoston tekemää esittelyä käytännössä monesti mahdotonta.

Ei sisällöllä vaan asenteella

Yksittäisten kurssien sisältöjen rinnalla yhtä tärkeä asia on oppijoiden motiivin ja oppimistapojen tuntemus. Pelkkä tieto siitä, mitä pitää muuttaa ei riitä, vaan tärkeää on tietää myös se, miten ja minkälaisilla toimenpiteillä oppijaan voidaan käytännössä vaikuttaa. Millainen on oppijan tausta, Kiina-kokemus ja suhtautuminen Kiinaan.

Opittujen asioiden muuttuminen taidoiksi edellyttääkin, että asenne ja tunnetila ovat sellaisia, että ne tuottavat motivaation ja halun oppia. Aiemmat valmennukset eivät ole huomioineet riittävästi osallistujien motivaatiota ja oppimistapoja, vaan niissä on keskitytty usein vain asiasisältöihin. Tarjolla on enimmäkseen määrämuotoisia opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia, jotka soveltuvat perustietojen jakamiseen ja ovat parhaimmillaan tilanteessa, jossa osallistujien pohjatieto ja kokemus kiinalaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan.

Kiina-yhteistyötä jo pidempään tehneille, mutta lisää osaamista kaipaaville, sopisi paremmin räätälöity ja mentorointia tai valmennusta muistuttava toimintatapa. Ehkä juuri sellaista on tarjolla, kun Kiina-verkoston toiminta syvenee. Apuja on jo tarjolla, kun Kiina-tuntemuksen lisäämiseen on haettu tukea suomalaisilta ja kiinalaisilta kumppaneilta. Lopputuloksena syntyy varmasti räätälöityjä ja koukuttavia kokonaisuuksia.

Kuva: www.shutterstock.com