Koko maailmassa työ on murroksessa. Perinteisesti työntekijät on jaettu yrittäjiin ja palkansaajiin. Nykyisin monille tulot tulevat kuitenkin eri lähteistä. Lisäksi on syntynyt uusia työntekijäryhmiä, kuten eläkeläisfreelancerit, vapaaehtoiset, projektinomadit tai rajoitetusti työkykyiset..

On osattava ajatella ja toimia yrittäjämäisesti. Yritykset tuovat yhteiskuntiin töitä ja verotuloja, ja siksi yrittäjyyttä kannattaa vaalia joka puolella maailmaa. (Römer-Paakkanen 2018; Valtioneuvosto 2017)

Yrittäjyyden erilaiset lähtökohdat maailmalla

Tuemme kuuden yliopiston kehittämistyötä kohti laadukkaampaa yrittäjäkoulutusta nykyisille opiskelijoille, alumneille sekä muille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Yliopistot toimivat Bhutanissa, Laosissa sekä Nepalissa, eli maissa, joissa yrittäjyydelle on aika erilaiset lähtökohdat.

Bhutan on kuningaskunta Himalajalla. Se on eristynyt, koska hallitus säätelee ulkomaisia vaikutteita ja matkailua. Bhutanissa on yrittäjyyttä suosivia käytänteitä, jotka tosin ovat vanhentuneita sopiakseen innovatiiviseen yrittäjyyteen. Toiset käytänteet taas suorastaan estävät yrittäjyyttä. Siellä nuoret tähtäävät yleisen ilmapiirin takia valkokaulustyöntekijöiksi, eivät yrittäjiksi.

Laosin demokraattinen tasavalta on köyhä ja vuoristoinen sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Se on virallisesti sosialistinen valtio, ja sen kulttuuri perustuu buddhalaisuuteen. Laosissa sallittiin yrittäjyys vuonna 1980, ja yrittäjyyttä tuetaan esimerkiksi myöntämällä mikroyrityslainoja. Toisaalta valtion lainsäädäntö aiheuttaa sääntelyä, joka vaikeuttaa yrittämistä. Laosissa vanhemmat eivät toivo jälkeläisistään yrittäjiä vaan suotava ura olisi virkamies tai palkansaaja.

Nepalin demokraattinen liittotasavalta sijaitsee Kiinan ja Intian välissä. Siellä pyritään edistämään yrittäjyyttä lainsäädännön avulla, mutta käytännössä yrittäjyyteen on keskitytty vasta viime vuosina. Nepalissa yrittäjien status on korkeampi kuin Bhutanissa ja Laosissa, mutta nepalilaiset karttavat kuitenkin riskejä.

Yrittäjyyskolutuskeskuksia luomassa

Olemme kartoittaneet yrittäjyysvalmiuksia hankkeen kohdemaissa sekä yrittäjyyskoulutuksia Euroopassa, ja aloittaneet niihin pohjautuvat omat valmennuksemme. Koulutuksiin Valmennuksiin osallistuu lähinnä yrittäjyydestä kiinnostuneita opettajia jokaisesta partneriyliopistosta.

Aasiassa on luotava yrittäjyyskoulutuskeskukset jokainen paikallinen yhteiskunta ja kulttuuri erikseen huomioon ottaen – kopiointiin ei ole aihetta.

Valmennuksessa pohdimme ensin yhdessä, mikä on yrittäjyyskoulutuskeskus. Aloimme kehittää liiketoimintamallia jäsentämällä ja havainnollistamalla liiketoiminnan menestystekijät ja niiden väliset suhteet. Kävimme läpi, miten voidaan luoda arvoa ja liikevaihtoa yliopiston yhteyteen perustetussa yrittäjyyskoulutuskeskuksessa. Myöhemmin valmennuksessa arvioimme projektiryhmien yrittäjäkoulutuskeskusten liiketoimintamalleja.

Palaute valmentajille

Kun aasialaisilta partnereilta kysyttiin heidän toistaiseksi tärkeintä oppia, monet mainitsivat liiketoimintamallit, tulonlähteet ja markkinoinnin. Tulevaisuudessa he haluaisivat oppia enemmän siitä, miten suunnitella ohjelmia ja kursseja, järjestää yrittäjyyskasvatusta ja pyörittää yrittäjyyskoulutuskeskusta. Myös vastuullisuus kiinnosti.

He halusivat myös tietää, miten osallistaa yliopiston johto toimimaan vastuullisesti, järjestää yrittäjyyskasvatusta, dokumentoida toiminnot, kehittää ohjelmia ja kursseja, motivoida ihmisiä ja saada sidosryhmät mukaan toimintaan.

Aasialaiset partnerit toivoivat tulevaisuudessa verkkovalmennuksen sijaan lähivalmennuksia ja enemmän vuorovaikutusta. Kasvokkain kun on helpompi keskustella varsinaisen sisällön lisäksi myös kulttuurieroista ja havainnoida osapuolten käyttäytymistä erilaisissa oppimistilanteissa. Yksi on kuitenkin varmaa: kaikki oppivat.

Lähteet:

• ENCORE 2021. Entrepreneurship Status Quo Report. WP 1 Status-Quo Analysis of the Status of Entrepreneurship Efforts in Bhutan, Nepal and Lao PDR Including a Good Practice Catalogue (EU) in project Entrepreneurship Knowledge Centers to Foster Innovative Entrepreneurship Practices in Education and Research.
• Römer-Paakkanen, T. 2018. Yrittäjyysosaaminen mahdollisuutena muuttuvassa taloudessa. Teoksessa Autio, Jaakko & Autio, Minna & Kylkilahti, Eliisa & Pantzar, Mika (toim.) 2018. Kulutus ja talous. Näkökulmia yhteiskunnan muutokseen. Maa- ja metsätalouden tiedekunta. Taloustieteen osasto. Julkaisu numero 70. Helsingin yliopisto, Helsinki.
• Valtioneuvosto. 2017. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa. Jaettu ymmärrys työn murroksesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13a/2017.

Kuva: www.shutterstock.com