Ammatillisessa opettajakoulutuksessa yhtenä pyrkimyksenä on vahvistaa opiskelijoidemme kulttuurisen moninaisuuden huomioimista ja ihmisten yhdenvertaisuutta. Näiden taustavaikuttimien ohjaamana lähdimme yhdessä organisoimaan vierailua, jonka avulla vahvistaisimme kansainvälisyyteen liittyvää osaamistamme.

Uusia näkökulmia, tiedon vaihtoa ja yhteistyön avauksia

Erasmus+ ohjelma tarjoaa hienoja mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin eri mittaisiin vaihtoihin. Vaihtoa suositellaan niin henkilöstölle kuin opiskelijoillekin, koska vaihdossa altistuu erilaisille näkemyksille, tiedolle, kulttuureille, opetus- ja tutkimusmenetelmille sekä työtavoille.

Vaihdot kehittävät useita transversaalisia taitoja, kuten viestintä- ja kielitaitoa, kriittistä ajattelua, ongelmaratkaisukykyä, kulttuurien välistä osaamista ja tutkimisen taitoja. Ulkomaan vaihdot antavat mahdollisuuden kehittää myös tulevaisuuteen suuntaavaa osaamista eli verkostoitumisen taitoja, digitaalisuutta sekä kestävää kehitystä. Kyky sopeutua uusiin tilanteisiin vahvistuu ja auttaa myös itsetuntemuksen kehittymisessä.

Pedagogisesta näkökulmasta vaihdoilla on merkitystä, koska niissä on mahdollisuus vaihtaa tietoa ja oppia uutta erilaisista opetus-, ohjaus- sekä arviointimenetelmistä sekä oppimisympäristöistä.

Tarton opettajankoulutus erityistarkastelun alla

Tarton yliopiston opettajankoulutus kiinnosti meitä erityisesti. Haaga-Helian opettajaopiskelijat vetivät työpajan heidän opiskelijoilleen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Myös yhteisissä seminaareissa vertailimme koulutusjärjestelmiämme ja suunnittelimme tulevaa yhteistyötä.

Opettajankoulutus Tartossa sisältää paljon akateemisia opintoja sekä opettajaksi kehittymisen reflektoivaa todentamista ja kriittisen ajattelun vahvistamista. Pääsyvaatimuksena on pääsääntöisesti Bachelor- tai Master-tutkinto ja opiskelijavalintoihin kuuluu mm. haastattelut. Myös Tartossa opiskellaan työn ohessa ja monimuoto-opiskeluna.

Virossa ammatillisen koulutuksen haasteena on pätevien opettajien puute. Huomattava määrä opettajia on ammatillisen toisen asteen koulutuksen saaneita mutta ovat ilman pedagogista pätevyyttä.

Todettakoon tässä suomalaisen ammatillisen opettajankoulutuksen laajuuden olevan 60 ECTS riippumatta aiemmasta koulutustasosta ja sisältävän pelkästään pedagogisia opintoja. Tämä poikkeaa merkittävästi virolaisesta opettajankoulutuksesta, joka on huomattavasti pitempi (180/120 ECTS) ja sisältää paljon yleissivistäviä ja akateemisia opintoja. Opinnoissa vaikuttaa olevan päällekkäisyyttä aiempiin opintoihin, kuitenkin myös henkilökohtaisia polkuja aiemman osaamisen pohjalta tehdään.

Koko opettajankoulutus oli yliopistossa samassa yksikössä ja ammatillinen opettajankoulutus osana sitä. Yhteistyötä työelämään tehtiin ammatillisiin oppilaitoksiin, mutta havaintojemme mukaan ei juurikaan muuten työelämään tai muihin aloihin.

Vierailukohteessamme oli erittäin hyvä käytäntö uusille opettajille. Pakollinen nk. Summer academy järjestetään lukuvuoden alussa sekä vapaaehtoiset säännölliset tapaamiset (ns. Winter academy) mentorin kanssa kuukausittain varmistavat uusien opettajien sitoutumista ja työyhteisöön pääsyä. Tämä vaikuttaa olevan käytössä myös muissa oppilaitoksissa.

Opettajan pätevyyden ja uralla etenemisen edellytyksenä on osallistuminen täydennyskoulutukseen, yhteensä vähintään 160 tuntia viiden vuoden aikana. Täydennyskoulutuskurssit ovat pääosin julkisesti rahoitettua ja koulujen on käytettävä tietty osuus budjetistaan opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen.

Vierailusta viriää yhteisiä kehittämisen aihioita

Uudesta innostuminen tuotti tuliaisena uusia ideoita arjen tekemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kansainvälisellä vaihdolla on merkitystä isossa kuvassa korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön, tutkimukseen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen kohti yhteistä eurooppalaista tai maailmanlaajuista näkökulmaa. Tulevaisuuteen jäi itämään yhteisiä tutkimuksellisia aihioita ja varmasti toteutamme vastaavia vierailuja jatkossa.

Tutkimusmatkamme jatkuu yhteisesti. Sovimme Blended Intensive Programme (BIP) kehittämisestä mahdollisesti kestävän kehityksen teemoista ja muusta yhteiskehittämisestä uuden laajentuneen verkostomme kanssa. BIP tarkoittaa kurssia, jossa yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen. Jatkossa Haaga-Helian opettajaopiskelijoille avautuu väylä kansainvälistymiseen opintojen aikana.

Kuva: www.shutterstock.com