Kun työyhteisössä vallitsee hyvän yhteisön ja luottamuksen kulttuuri, voimme puuttua ja selvittää epämiellyttävät tilanteet. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki edellyttävät, että työ- ja opiskeluyhteisöjä kehitetään entistä paremmiksi paikoiksi. Mutta myös omat teot ratkaisevat. Esimerkiksi Haaga-Helian laatiman turvallisemman tilan mallia noudattamalla opiskelijoiden ja henkilöstön on turvallista olla, opiskella ja oppia.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa ja valvoo

Haaga-Helian ja Indiana yliopiston keväällä 2023 järjestämässä seminaarissa Diversity, Equity and Inclusion in Higher Education yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta erityisasiantuntija Matti Jutila kertoi, että yhdenvertaisuuslaki on muuttunut. Merkittävin muutos laissa on se, että nyt organisaation on puututtava häirintään. Jos organisaatio ei reagoi ilmoituksiin riittävällä tavalla, voidaan siitä määrätä sakkorangaistus (Laki yhdenvertaisuuslain muuttamisesta 2022).

Sakkorangaistus heikentäisi erityisesti korkeakoulumme imagoa, brändiä ja toimintakulttuuria, eikä se edistä Haaga-Heliassa luotujen Turvallisemman tilan -periaatteiden toteutumista. Siksi on tärkeää reagoida kaikkiin häirintä- ja syrjintätilainteisiin välittömästi. Haaga-Heliassa on kehitetty prosessi häirintään puuttumiselle – Turvaamo – se on toimintatapa, sitoumus ja ilmoituskanava.

Yhdenvertaisuuslaissa (Oikeusministeriö 2015) on selkeytetty myös työnantajan velvoitetta edistää yhdenvertaisuutta työpaikalla. Arviointia yhdenvertaisuustilanteesta täytyy tehdä työhönotosta lähtien. Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmassa pitää olla arvioinnin lisäksi johtopäätökset, eli kuinka hyvin suunnitelmaan toimenpiteet ovat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäneet.

Jokainen opettaja rakentaa hyvää korkeakouluyhteisöä omilla teoillaan

Immersiivisessä pedagogiikassa pidetään tärkeänä opettajan ja opiskelijan välisen luottamuksen rakentamista. Siinä tavoitteena on, että opiskelijat itse osallistuvat aktiivisesti opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. (Heinilä & Löf 2020.)

Luottamukseen liittyy vahvasti se, että ei opettaja eikä opiskelija tee toisistaan lähtöoletuksia, vaan kumpikin määrittelee itse, kuka hän on. Oppimisen ja oppitunneilla työskentelyn tulee niin ikään perustua siihen, että jokainen voi osallistua omana itsenään.

Haaga-Helian opiskelijakyselyissä on tullut paljon palautetta ryhmätöiden tekemisestä ja niiden arvioinnista. Voisimmeko ajatella, että jatkossa ryhmätöihin osallistuminen tapahtuisi kunkin osallistujan omien motivaatioiden perusteella? Näin opiskelija voisi itse kertoa, millaiseen ryhmätyöhön hän haluaa osallistua. Mallihan on kuin Scrum-ideologiasta ja Kanban-taulusta, jonne tehtäviä laitetaan ja sieltä kukin valitsee itselleen sopivimmat tehtävät.

Haaga-Heliassa jokainen opettaja voi oppitunnin alussa ottaa esille Turvallisemman tilan -periaatteet, joista voidaan tarvittaessa keskustella. Näin opettajat voivat pienin askelein lisätä tietoisuutta asiasta, Turvaamosta, ja samalla edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Pienet askeleet liittyvät myös oman opetusmateriaalin tutkiskeluun. Onko materiaalini yhdenvertaista, entä millaista kieltä ja kuvia niissä käytän?

Haaga-Helia on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta

Korkeakouluopiskelijoiden Opiskelijabarometrissa vuodelta 2023 raportoidaan, että joka yhdeksäs opiskelija on kokenut syrjintää korkeakoulussaan (Pietarinen & Murto 2023). Yksikin syrjintäkokemus on liikaa, siksi työ tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on tärkeää jokaisessa korkeakoulussa.

Haaga-Heliassa olemme sitoutuneet toimimaan syrjintävapaana korkeakouluna, jossa syrjintään, kiusaamiseen ja häirintään puututaan ja edistetään eri toimin yhdenvertaisuutta. Turvaamo-toiminnassa koulutetut sovittelijat auttavat opiskelijoita häirintä-, syrjintä- ja kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa. Turvaamoon voivat ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä sekä opiskelijat että opettajat.

Haaga-Helian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan.