Transformationaalinen eli valmentava johtajuus painottaa visiointia, positiivista haastamista, osallistamista, esimerkillä johtamista ja palkitsemista (Kouzes & Posner, 1988).  Siinä johtaja ja johdettava vuorovaikutuksessa toisensa kanssa nostavat toistensa tarvetasoa, jolloin molemmat oppivat ja kehittyvät ajatusmaailmaltaan (Burns, 1985).

Lukuisat tutkimukset osoittavat transformationaalisen johtajuuden tuottavan erinomaisia tuloksia: yritysten tulokset ovat parempia ja työntekijöiden työhyvinvointi ja viihtyvyys erinomaisia transformationaalisen johtajuuden alaisuudessa (esim. Schaubroeck ym., 2007; Strang, 2005; Wang ym., 2011). Myös tiimin oppiminen (Raes ym., 2013), työntekijöiden voimaantuminen (Jung & Sosi, 2002) ja ryhmän koheesio (Stashevsky & Koslowsky, 2006) ovat parempia. Transformationaalisesta johtajuudesta löytyykin tuhansittain tutkimuksia ja se onkin viimeisemmän 40 vuoden ajalta tutkituin johtajuuden teoria.

Yhteisön taso nousee

Korkeakouluissa transformationaalinen johtajuus näkyy esimerkiksi organisaatiokulttuurin kehittymisenä, kun vanhentuneita käsityksiä kyseenalaistetaan, asenteita uudistetaan ja uusia normeja muodostetaan (Valentine & Prater, 2011). Tämä johtamistapa osallistaa kaikki mukaan ja näyttää esimerkkiä. Jatkuvan vuoropuhelun tuotoksena kehittyvät yhteiset arvot ja tavoitteet, joita poikkeuksetta noudatetaan ja tavoitellaan. Johtajuudessa yksilöllinen tuki sparraa ja edesauttaa jäsenten työhyvinvointia, tavoitteiden saavuttamista ja edesauttaa molempien osapuolten ajattelua.

Positiivinen haastaminen tarkoittaa jatkuvaan kehittämiseen pyrkivää innovatiivista ajattelua ja siihen kannustamista, liittyivät ne sitten yhteisön normeihin, tapoihin toimia tai strategisiin tavoitteisiin. Yhteisön älykkyys kasvaa jatkuvassa vuoropuhelussa.  Transformationaalisen johtajuuden vaikutuksena opetushenkilöstö kokee ilmapiirin positiivisena ja ihmisten väliset suhteet luottamusta herättävinä, ja myös sitoutuminen työhön on suurempaa (Hauserman & Stick, 2013).

Edistää opiskelijoiden motivoitumista

Tutkimusten mukaan transformationaalisesti johdettu korkeakoulu välittyy positiivisesti myös opiskelijoille saakka opetuksessa. Johtamisen kohteena olevat työntekijät heijastavat yleisesti organisaation positiivista kulttuuria ja toimintatapaa opettaessaan ja toimiessaan yhteisön opiskelijoiden kanssa (Humphrey, 2012). 

Tutkimusten mukaan taas opettajien transformationaalinen opetustyyli vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden suoriutumiseen lukemisessa, energisoi opiskelijoita ja opiskelijat motivoituvat enemmän sisäisesti tämän opetustyylin myötä (Allenin ym. 2015). Tyytyväisyys opettajiin on myös suurempaa, ja tämän tuloksena opiskelijoiden tulokset myös paranevat (Leithwood & Sun, 2012).

Vaikka transformationaalinen johtaminen on jo suhteellisen vanha johtamisen teoria, sen toimivuutta ei voi kieltää lukuisten tutkimusten valossa. Ihmiset kaipaavat johtamiselta ja vuorovaikutukselta edelleen samoja hyväksi todettuja toimintamalleja. Organisaatio- ja johtamiskulttuuri näkyy hyvässä ja pahassa jokaisen organisaation jäsenen toiminnasta ja heijastuu korkeakouluissa opiskelijoille saakka.

Kirjoittaja Tiina Brandt toimii Haaga-Heliassa yliopettajana ja tutkijana. Hän on väitellyt transformationaalisesta johtamisesta vuonna 2005 ja tutkinut aktiivisesti sitä myös sen jälkeen.