Siirry sisältöön
HR ja johtaminen
Osaamista ei kannata kehittää umpimähkään ‒ osaamiskartoitus antaa suuntaa

Osaamisen kehittäminen on iso kokonaisuus, oli ala sitten mikä tahansa. Me Haaga-Heliassa kysymme vuosittain henkilöstöalan päättäjiltä muun muassa osaamiskartoituksista: tehdäänkö niitä ja hyödynnetäänkö niitä osaamisen kehittämisessä?

Kirjoittajat:

Anne Bondarèw

asiakkuuspäällikkö
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 08.11.2022

Viimeisimmän kyselymme perusteella 52 prosenttia vastaajista tekee osaamiskartoituksia. Se on hyvä prosenttiosuus ja kertoo siitä, että yrityksissä on havahduttu kehittämään osaamista nykytilanteen pohjalta eikä ”mutulla”.

Tiukat ajat vaativat täsmällisiä toimenpiteitä

On yhä tavallisempaa, että talon ulkopuolelta palkkaaminen ei ole mahdollista, vaan osaamisen on löydyttävä talon sisältä, nykyisistä työntekijöistä. Osaamiskartoitusten avulla nähdään osaamisen nykytilanne ja voidaan täsmäkouluttaa henkilöstöä strategian vaatimuksiin.

Organisaatiomuutoksissa henkilöiden vastuualueita usein muutetaan. Osaamiskartoitusten avulla saatu tieto mahdollistaa ketterät liikkeet, kun tiedetään, mitä kaikkea osaamista jo on ja kenellä. Myös piileviä kykyjä voi tulla esille.

Kartoituksen tuloksia tulee lukea ja tulkita oikein. On peilattava osaamisvajeita strategiaan sekä sen lyhyen ja pitkän välin tavoitteisiin.

Jos esimerkiksi jokin yksittäinen osa-alue kartoituksessa saa vastaajilta alhaisen keskiarvon, on tarkasteltava, onko osa-alue organisaatiolle kriittinen. Jos on, tarvitaan osaamisen kehittämistä. Mikäli kyseessä on organisaation menestyksen kannalta marginaalinen osa-alue, voi heikohkon keskiarvon jättää omaan arvoonsa ja suunnata koulutusinvestoinnit tärkeämpiin kohteisiin.

Osaamista ei pidä ajatella liian pikkutarkasti

Noin puolet kyselyyn vastanneista ei tee osaamiskartoituksia. Mikä tähän voisi olla syynä? Nähdäänkö osaamiskartoitukset liian työläinä ja vaikeina? Vaikka henkilöstöjohto tiedostaakin kartoitusten tärkeyden, sen suunnitteluun ja aloittamiseen ei aina tahdo löytyä aikaa.

Miten osaamiskartoitusta kannattaisi lähestyä, jotta se ei tuntuisi työläältä? Työläyden tunteeseen voi vaikuttaa se, että osaamista mietitään liian pikkutarkasti. Sen sijaan tulisi määritellä yrityksen tai organisaation ydinosaamisalueet ja keskittyä kartoittamaan niiden osaamisen nykytasoa.

Jos ydinosaamisten määräksi saa alle kymmenen, se on hyvä alku. Kun ydinosaamiset on valittu, ei kartoitusta ole niin iso työ hallita kuin aluksi voi tuntua.

Työläyden voi myös taklata sillä, että määrittelee tarkasti kartoituksen tavoitteen; ei kannata kysellä ja mitata ilman, että kokonaissuunnitelma on tehty. Kun tavoite on olemassa, on asia helpompi kertoa henkilöstölle ja viedä prosessi loppuun. Henkilöstölle on kerrottava jo alussa, miten tuloksia hyödynnetään ja miten ne vaikuttavat koulutushankintoihin.

Osaamiskartoitukseen tukea kokemuksesta ja kumppanilta

Jos kaikesta huolimatta tuntuu siltä, että osaamiskartoituksia on vaikea lähteä tekemään, kannattaa valita kumppani, joka voi toteuttaa kartoituksen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu auttaa yrityksiä ja organisaatioita osaamiskartoituksissa ja niihin liittyvissä kysymyksissä.

Kauttamme saa myynnin, markkinoinnin ja lähiesihenkilötyön johtamisen kartoitukset. Kartoitukset toteutetaan sähköisenä itsearviointina. Järjestämme aiheesta myös maksuttomia webinaareja muutaman kuukauden välein.

Anne Bondaréw
Haaga-Helian asiakkuuspäällikkö
anne.bondarew@haaga-helia.fi
040 4887291