Innovaatiokyvykkyys on organisaatioille välttämättömyys, jolla nykyisessä, muutoksille alttiissa yhteiskunnassa varmistetaan vetovoimaisuus liiketoiminnan ekosysteemeissä. Yrityksissä innovaatiokyvykkyys näkyy ja tulee käyttöön tutkimus- ja kehittämistyössä (T&K). Kyvykkyys itsessään piilee ennen kaikkea ihmisissä; työntekijöissä, joiden tiedot, taidot, kyvyt ja erityispiirteet ovat jokaisen yrityksen tärkein resurssi. 

Innovaatiokyvykkyyden valjastaminen parhaaseen potentiaaliinsa edellyttää käytettävissä olevan osaamispääoman tunnistamista ja sen tavoitteellista hallinnointia ja johtamista. Sitä tapahtuu niin työkulttuurin ja johtamisen kuin rakenteiden, prosessien ja strategiankin tasolla.

Tutkimus- ja kehittämistyön asiantuntijoina halusimme tässä blogissa avata lyhyesti, millaisin käytännöin arvokkaasta osaamispääomasta saadaan paras irti kaiken innovaatiopotentiaalin vapauttamiseksi ja sen hyödyntämiseksi?

• HR-käytäntöjen tuella organisaatiossa vahvistetaan ja kehitetään osaamista sekä varmistetaan osaamisen hyödyntäminen niin yksilö, -tiimi -kuin organisaatiotasolla: HR-käytännöt vaikuttavat myös työntekijöiden sitouttamiseen ja luottamuksen rakentumiseen työyhteisössä, mikä luo edellytykset yhtenäisen innovaatiokulttuurin syntymiselle.   
• Esimiestyöllä luodaan avointa, arvostavaa ja luovuuteen kannustavaa ilmapiiriä työyhteisöön. Innostus on vahvasti kytköksissä osaamisen kehittymiseen ja se on innovaatiotyölle polttoainetta, jonka saatavuus voidaan varmistaa hyvällä esimiestyöllä.   
• Teknologiset ratkaisut ja tietohallinnon prosessit ovat niin arkipäiväisiä, että joskus ne ovat näkymättömiä; niiden toimivuus ja sujuvuus on kuitenkin oleellista osaamisen hallinnoimiseksi ja siten myös innovaatiotyön mahdollistamiseksi.   
• Strategisuus johdattaa organisaation oleellisen tiedon lähteelle; strategisen tiedon tunnistaminen, tiedon systemaattinen hyödyntäminen sekä reflektoiva, strateginen suunnittelutyö vievät osaamista oikeaan suuntaan. 
• Organisaatiossa vallitsevat oppimisen käytännöt vahvistavat kollektiivista osaamista; hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen, jakaminen ja jalostaminen hyötykäyttöön esimerkiksi mentoriohjelmin tai hyviä käytäntöjä jakamalla nostaa koko organisaation osaamisen uudelle tasolle.  
• Työn organisoinnilla on väliä; optimaalisten työskentelyolosuhteiden luominen erilaisten ryhmien, tiimien ja roolien muotoilulla edistää osaamisen hallitumpaa ja moniulotteisempaa hyödyntämistä ja ruokkii oivalluksia.  

Innovaatiot mahdollistavaa osaamista löytyy kaikista organisaatioista. Innovaatioita myös syntyy, ja ne kukkivat runsainakin ilman systemaattista johtamista. Osaamispääoma ja kyky innovoida saadaan kuitenkin jalostettua kilpailukyvyksi ja positiiviseksi tulokseksi tehokkaimmin, kun sitä aletaan tietoisesti hallinnoida ja johtaa – ja kun se nähdään kaikissa toiminnoissa yhtenä yritystoiminnan keskeisenä uudistumisen varmistajana.

Lisää aiheesta:

Hussinki, H., Ritala, P., Vanhala, M. and Kianto, A. (2017), ”Intellectual capital, knowledge management practices and firm performance”, Journal of Intellectual Capital, Vol. 18 No. 4, pp. 904-922.

Kirjoittajat työskentelevät TKI-asiantuntijoina Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.