Haaga-Helian organisaatiouudistus astuu voimaan vuoden 2021 tammikuussa. Satojen työntekijöiden järjestely uuden strategian mukaiseksi vaatii valtavan määrän suunnittelutyötä, aikaa ja hermoja. Rakenteet menevät uusiksi, kysymyksiä nousee esille sitä mukaa kun edellisiin on vastattu.

Haaga-Helian uudistuksessa painotetaan prosessimaista työskentelyä sekä henkilöstön oma-aloitteista tiimiytymistä ja itseohjautuvuutta. Kun asiaa oikein miettii, alkaa organisaatiouudistuksen eteneminen kuulostaa uuden teatteriesityksen rakentumiselta.

Treenikausi alkaa. Organisaatiouudistusta, kuten teatteriesitystäkin, työstetään kuukausikaupalla. Uudistuksen myötä käsikirjoitus, roolitus ja näyttämörakentaminen aloitetaan puhtaalta pöydältä ohjaajan johdolla. Ohjaaja muokkaa käsikirjoitusta jatkuvasti, työryhmän palautteita kuunnellaan herkällä korvalla. Tuottaja huolehtii produktion etenemisestä aikataulussa. Kahvia kuluu.

Pääharjoitusten aika. Treenikauden lopulla on aika esitellä kokonaisuus koeyleisölle siinä muodossa, kuin sen tulisi olla ensi-illassakin. Palautteita ja ehdotuksia otetaan vastaan. Ei ole tavatonta, että vielä muutama päivä ennen ensi-iltaa kohtauksia muutetaan, rekvisiittaa heitetään menemään ja valoja hiotaan. Koko työryhmä on stressaantunut ja draamantuntu on huipussaan – tuleeko tästä floppi vai menestys? Vertaistukea haetaan kollegoilta.

Ensi-ilta saapuu. Teatterin lämpiö alkaa täyttyä kutsuvieraista, jännitys on käsinkosketeltava. Teatterilaiset toivottavat toisilleen potkuja (”break a leg”) – nyt mennään! Ohjaaja ja tuottaja seuraavat kulisseissa esitystä ja yleisön reaktioita. Väliajalla kuunnellaan vaivihkaa, mitä tunteita katsojille on herännyt – onko juoni selkeä, roolitus onnistunut, lavasteet kunnossa? Esityksen toisen puoliskon alkaessa työryhmän jännitys nousee entisestään. Lopulta esirippu sulkeutuu ja aplodit alkavat. Taas kuulostellaan; taputetaanko esitykselle kohteliaasti vai innokkaasti?

Teatteriarviot. Ensi-illan jälkeinen viikko on se kaikkein hermostuttavin hetki. Kriitikoilla menee muutama päivä analysoidessaan esitystä, mutta lopulta arvioita alkaa ilmestyä. Teatteri on subjektiivinen kokemus ja kriitikoilla on vahvat mielipiteet. Yksi ylistää toteutusta ja suosittelee esitystä muillekin, toinen saattaa pitää sitä täytenä floppina. Kaikki kritiikit arkistoidaan, imartelevimmat laitetaan toki näkyville.

Esityskausi etenee dialogina. Oli kyseessä sitten vuoden teatteriteko tai ei, kausi vedetään loppuun asti. Ohjaaja käy säännöllisesti seuraamassa esitystä ja pitää palautetuokioita työryhmälle. Katsojien kanssa ollaan jatkuvassa dialogissa, pieniä muokkauksia tehdään tarvittaessa. Ei ole laisinkaan poikkeuksellista, että esitys muuntautuu ja kasvaa kauden kuluessa, ja se saattaa lopulta olla hyvinkin erilainen kuin ensi-illassa. Työryhmällä on kuitenkin koko prosessin aikana yksi tavoite ylitse muiden: esityksen suosio on ehtymätön ja yleisön pyynnöstä se säilyy teatterin repertuaarissa vuosikausia eteenpäin!