Siirry sisältöön
HR ja johtaminen
Organisaatiouudistuksessa piirrettiin rajoja, joita saamme ylittää

Jos uskallamme, saatamme löytää itsemme hienoja työtilaisuuksia täynnä olevasta tilasta, jossa on uusia osaavia kollegoja, kirjoittaa Heli Bergström.

Julkaistu : 08.11.2021

Rajat näkyvät usein selkeinä viivoina organisaatiokartassa tai sitten epämääräisempinä näkymättöminä uskomuksenkaltaisina tiloina. Piirrämme itse rajoja, joita tapaamme piirtämisen jälkeen pitää itsestäänselvyyksinä. Kun törmäämme toisten piirtämiin rajoihin, saatamme toisinaan ihmetellä niitä.

Esimerkkinä toisten piirtämistä onnistuneista rajoista on nykyinen osaamisalueemme HR ja johtaminen, joka on ollut kotipesäni vuoden alusta lukien. Melko näkymättömän rajan tämän osaamisalueen ympärille piirsi joku muu kuin minä. Joku muu teki myös määrittelyn siitä, millaista osaamista rajojen sisällä pitää olla ja keillä henkilöstöstämme on nämä määritellyt osaamiset. Joku muu varmisti sen, että pystymme tällä rajamäärittelyllä palvelemaan asiakastamme parhaalla mahdollisella tavalla.

Uudet kollegat tuovat uutta osaamista

Positiivista rajamäärittelyssä on ollut se, että sain monta uutta osaavaa kollegaa toisilta entisiltä rajatuilta alueilta, joita kutsuttiin yksiköiksi. Näin me muodostimme uuden osaamisalueen HR ja johtaminen, joiden näkymättömien rajojen sisäpuolella nykyisin yhdistyy entistä monipuolisempaa osaamista, jota voimme hyödyntää yhdessä myös kotipesän rajojemme ulkopuolella.

Positiivista on myös ollut se, että pystymme halutessamme aivan eri tavalla oppimaan kollegoiltamme ja rakentamaan yhteisiä intressejämme hyödyntäviä ratkaisuja. Osalla meistä on laajaa yritys- ja muun organisaatiomaailman kokemusta koulutusalan ulkopuolelta. Tämä monipuolistaa ja nopeuttaa ennen kaikkea työelämäyhteistyötä ja asiakkaillemme tarjottavia oppimisratkaisuja, koska kontakteja on paljon ja siten myös mahdollisuuksia monia.

Uskalla kurkistaa viereiselle alueelle

Johtamiskulttuuri muokkaa rajoja, mutta antaa myös mahdollisuuksia kurkistaa oman raja-aidan toiselle puolelle, jos vain itsellä halua on. Minusta meillä ei Haaga-Heliassa ole tarpeettomia raja-aitoja, on vain mahdollisia henkilökohtaisia rajoittavia uskomuksia rajoista, joiden yli ei ehkä sovi astua. Nämä uskomukset ovat itsellemme todeksi muuttuneita asioita. Meidän itsemme pitää päättää, haluammeko rikkoa itse luomiamme rajoja vai pysytellä turvallisesti niiden sisällä.

Tarvitsemme uskallusta kurkistaa luomamme raja-aidan toiselle puolelle. Jos uskallamme, saatamme löytää itsemme uudesta monia mahdollisuuksia ja hienoja työtilaisuuksia täynnä olevasta tilasta, jossa on jälleen uusia osaavia kollegoja. Esimerkkinä tällaisista tiloista ovat perinteisen opettamisen rinnalla kulkevat TKI-palvelut tai kaupalliset palvelut. Jos yhdistämme opettajan työhömme näitä elementtejä, luomme samalla itsellemme uusia laajempia rajoja, joissa voimme tuloksellisesti toimia. Silloin osaamme hyödyntää oman osaamisemme lisäksi kollegojemmekin erilaista osaamista.

Meidän pitää olla rajojen rikkojia, jos haluamme kokea uutta. Nämä rajat on meidän puolestamme osin kaadettu ja voimmekin rakentaa esimerkiksi työnkuvamme melko vapaasti. Esihenkilömme ovat luoneet meille upeita mahdollisuuksia, joita seuraamalla voimme kurkistaa rajojen taakse ja ottaa askeleita itsellemme vieraampiin kulttuureihin.