Monilla aloilla koetaan tällä hetkellä työvoimapulaa eikä tilanne ole todennäköisesti helpottamassa lähitulevaisuudessa. Työvoimapula voi estää yritysten kehitystä ja kasvua. Sen vuoksi onkin entistä tärkeämpää pitää kiinni nykyisistä työntekijöistä.

Organisaatioiden ei kannata olla työvoimavirtojen passiivisia sivustaseuraajia, vaan ne voivat toimia myös aktiivisesti. Organisaatioiden kannattaa yrittää ennaltaehkäistä irtisanoutumisia selvittämällä, miksi työntekijät ylipäänsä vaihtavat työpaikkaa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi lähtö- ja stay-haastatteluiden avulla.

Lähtöhaastattelun mahdollisuudet

Lähtöhaastattelu on työsuhteen päättyessä pidettävä työnantajan ja työntekijän välinen keskustelu, jonka avulla voidaan selvittää syitä työntekijän lähdölle ja saada lähtijältä arvokasta palautetta organisaation, henkilöstöhallinnon ja esihenkilötyön kehittämisen kannalta.

Lähtöhaastattelun kysymykset kannattaa suunnitella huolellisesti ennakkoon ja asettaa niille tavoitteet, jotka ovat samassa linjassa organisaation ja sen HR:n tavoitteiden kanssa. Näin lähtöhaastattelun avulla voidaan saavuttaa strateginen hyöty. Kysymysten avulla voidaan selvittää esimerkiksi esihenkilötyön onnistumista, työntekijöiden näkemystä työstänsä, kehittymismahdollisuuksista ja palkkauksesta sekä saada ehdotuksia organisaation toiminnan kehittämiseksi.

Irtisanoutuneet työntekijät viestivät usein eteenpäin vanhoista työkokemuksistaan. Lähtöhaastatteluun kannattaa siis panostaa, sillä hyvin suunnitellun ja toteutetun lähtöhaastattelun avulla voidaan myös kohentaa työnantajamielikuvaa ja parantaa työntekijäkokemusta.

Lähtöhaastattelun avulla organisaatio voi viestiä lähtijöille ja siellä edelleen työskenteleville, että se on kiinnostunut työntekijöiden näkemyksistä ja on valmis altistamaan itsensä kritiikille. Näin ollen lähtöhaastattelu on organisaation kehittämisen väline.

Lähtöhaastattelun haasteet

Vaikka lähtöhaastatteluita pidetään hyvänä käytäntönä, liittyy niiden järjestämiseen myös monia haasteita. Nämä haasteet saattavat tehdä lähtöhaastattelun hyödyttömäksi – tai jopa haitalliseksi.

Tavanomaisin haaste on luultavasti se, ettei lähtevä työntekijä välttämättä halua tai uskalla antaa rehellistä palautetta esimerkiksi sen vuoksi, ettei hän halua menettää suosittelijoita. Ilman työntekijän rehellistä palautetta organisaatio ei taas voi kehittää toimintaansa.

Yksi yleinen haaste lähtöhaastatteluiden suhteen on se, ettei niiden avulla kerättyä palautetta viedä eteenpäin päätöksiä tekeville tahoille. Saatu data saatetaan jättää kokonaan hyödyntämättä, jolloin lähtöhaastattelu jää pelkäksi muodollisuudeksi ilman konkreettisia hyötyjä. Tämän takia organisaatioilla kannattaa olla selkeä suunnitelma, miten lähtöhaastatteluista saatua tietoa analysoidaan, jalostetaan ja hyödynnetään.

Sittenkin stay-haastattelu?

Monesti lähtevä työntekijä saattaa olla haluton avaamaan motiivejaan lähtönsä suhteen. Lähtijä saattaa kokea, että hänen näkemyksensä alkavat kiinnostamaan työnantajaa vasta siinä vaiheessa, kun lähtöpäätös on jo syntynyt.

Eräs tapa ennaltaehkäistä tällaista tilannetta on stay-haastattelu. Stay-haastattelut antavat organisaatioille mahdollisuuden saada tärkeää tietoa työntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista ja suhteestaan organisaatioon.

Stay-haastattelu hyödyntää lähtöhaastattelun elementtejä. Näiden kahden ero on siinä, että stay-haastattelu tehdään työntekijälle, jonka työsuhde jatkuu, ja jonka toivotaan pysyvän organisaation palveluksessa. Stay-haastattelun ajatus onkin selvittää työntekijän näkemyksiä organisaatiosta ja siitä, millaisin keinoin esimerkiksi työtyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta voitaisiin parantaa.

Stay-haastattelun kysymykset saattavat olla hyvinkin samankaltaisia kuin lähtöhaastattelussa, mutta tavoite on eri: kun lähtöhaastattelussa pyritään selvittämään syitä työntekijän lähdölle, pyritään stay-haastattelussa selvittämään työntekijän motivaatiota pysyä työnantajan palveluksessa. Tällainen aktiivinen toiminta parhaimmillaan ehkäisee työvoimapulaa.

Lähtöhaastattelu ja stay-haastattelu työvoimapulan ennaltaehkäisijöinä

Lähtö- ja erityisesti stay-haastattelut voivatkin olla erinomainen apu kartoittaessa toimenpiteitä, joiden avulla työntekijöiden sitoutumista organisaatioon voidaan parantaa. Haastatteluista saatavilla tiedoilla voidaan ryhtyä toimiin, joiden myötä on mahdollista edistää työhyvinvointia ja -tyytyväisyyttä. Parhaimmassa tapauksessa haastatteluiden avulla voidaan vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja ennaltaehkäistä siitä seuraavia haasteita.