Työelämä on selvässä murroksessa. Työntekijät uupuvat yhä enemmän ja työ koetaan usein stressaavaksi ja henkisesti raskaaksi. Työn vaatimukset ovat kasvaneet – ehkä liiankin suuriksi.

Jos työelämässä halutaan säilyttää tehokkuus myös pitkällä aikavälillä, on samalla otettava vakavasti työn inhimillinen puoli. Jaksaminen ei ole tehokkuuden vastakohta, vaan sen edellytys. Tähän meidän tulee valmistella opiskelijamme johtamisen opintojaksoillamme.

Johtamiskoulutuksessa korostetaan inhimillisyyttä

Työterveyslaitoksen (2025) tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnissa on näkyvissä lievää heikentymistä: työn kuormittavat vaatimukset ovat lisääntyneet ja työuupumusoireilu on kasvanut lievästi. Työelämässä pitää siis tehdä muutoksia, jotta uupuminen saataisiin lähtemään laskuun. Tulevaisuuskestävä työelämä rakentuukin inhimillisyyden vahvistamisesta. Haaga-Heliassa pyrimme koulutuksen kautta vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden esihenkilöt näkevät hyvinvoinnista huolehtimisen strategisena ja välttämättömänä osana organisaation menestystä.

Haluamme herätellä opiskelijoita – tulevaisuuden esihenkilöitä ja johtajia – huomioimaan tätä työelämän inhimillistä puolta. Innostavan johtamisen opintojaksolla tarkastelemme työn inhimillistä ulottuvuutta nimenomaan tehokkuuden mahdollistajana. Opintojakson keskeisiä teemoja ovat muun muassa psykologinen turvallisuus, itsensä johtaminen, kuuntelu, empatia ja tunteet työelämässä. Olemme jo kahden vuoden ajan kehittäneet opintojaksoa vastaamaan työelämän tarpeeseen entistä inhimillisemmästä johtamisesta, jotta tehokkuutta voidaan tulevaisuuden työpaikoilla saavuttaa hyvinvoinnin kautta. Opintojaksolle on lisätty niin sanottujen pehmeiden aiheiden, eli inhimillisten asioiden käsittelyä ja opiskelua.

Opintojaksolla psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen työpaikalle käsitellään ikään kuin perustana sille, että työpaikalla voidaan sekä voida hyvin että kokea joukkoon kuulumisen tunnetta ja sitoutumista.

• Hyvää itsensä johtamista tarvitaan, jotta työntekijät pitäisivät itsestään huolta niin työpaikoilla kuin niiden ulkopuolellakin.
• Hyvän johtajan tulisi kuunnella tarkalla korvalla työntekijöitään huomioidakseen heidän tarpeitaan parhaalla mahdollisella tavalla.
• Empatiaa tarvitaan erilaisten haasteiden ja elämäntilanteiden ymmärtämiseksi ja hyväksymiseksi osana työuria.
• Tunteita työelämässä pyritään hyväksymään ja rohkaisemaan niiden käsittelyyn.

Näiden aihepiirien merkityksen ymmärryttämisellä pyrimme kouluttamaan opiskelijoistamme hyviä esihenkilöitä ja johtajia.

Vuorovaikutus ja luottamus kohtaamisen kivijalkana

Näitä inhimillisisä osa-alueita kehittämällä työpaikalla voidaan kehittää vuorovaikutusta, mikä on yksi edellytys yritysten tehokkuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Vahva vuorovaikutus mahdollistaa luottamuksen syntymistä ja luo edellytyksiä kohdata epävarmuutta. (Yli-Viikari 2024.) Luottamus onkin se kivijalka, jonka päälle työpaikoilla voidaan rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sitä kautta yhteistyön voimaa.

Yhteistyöllä ja toisiinsa nojaamalla, lisääntyvää epävarmuutta ja painetta työpaikoilla voidaan kestää. Tätä ajattelua tukee myös Airaksisen (2025) artikkeli, jonka mukaan työyhteisön tarjotessa tukea, tilaa ja arvostavaa kohtaamista, yksilö voi hyödyntää koko kapasiteettiaan. Jotta työntekijä pystyisi toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, tulee hänen kokea voivansa olla työpaikallaan arvostettu omana itsenään, ja ymmärretty heikkouksineen.

Uskommekin, että tulevaisuudessa perinteiseen tehokkuuteen keskittyvät yritykset eivät tule pärjäämään yhtä hyvin, kuin ne, joissa työntekijöiden kokonaisvaltaisesta jaksamisesta huolehtiminen sekä empaattinen ja yksilöllinen kohtaaminen nostetaan keskiöön. Pyrimme Haaga-Heliassa omalla johtamisen koulutuksellamme luomaan opiskelijoista tulevaisuudessa pärjääviä empaattisia johtajia, joiden johtamissa yrityksissä tulee olemaan tehokkuus ja työntekijöiden hyvinvointi huipussaan.

Kuva: Haaga-Helia