Mukavuusalueella tarkoitetaan sitä aluetta tai tilaa, jossa ihminen on turvassa ja mukavasti. Mukavuusalue voi olla fyysinen paikka, kuten oma koti. Se voi myös olla henkinen tila, kuten oma ajatusmaailma tai tapa tehdä asioita.

Mukavuusalueella olo on turvallinen, eikä tarvitse stressata tai joutua poikkeavien tilanteiden tai asioiden eteen. Mukavuusalueen ulkopuolella voi joutua stressaaviin tai vaikeisiin tilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa epämukavuutta tai jopa pelkoa. Mukavuusalueella oleminen on tärkeää hyvinvoinnille ja se auttaa säilyttämään tasapainon arjessa.

Yleensä ihmiset välttelevät epämukavuusalueella olemista ja pyrkivät pysymään mukavuusalueellaan. Yleensä ajatellaan, epämukavuusalueella oleminen voi olla hyödyllistä ja jopa tarpeellista. Epämukavuusalueella oleminen voi auttaa ihmistä kasvamaan ja kehittymään. Kun ihminen joutuu uusiin ja haasteellisiin tilanteisiin, hän saa mahdollisuuden oppia uutta, kasvaa ja kehittyä.

Epämukavuuden kokemus voi tuoda uusia kokemuksia ja näkökulmia, jotka voivat auttaa ihmistä kasvamaan henkilökohtaisesti ja ammatillisesti. Kun ihminen joutuu poistumaan mukavuusalueeltaan, hän saa mahdollisuuden kasvattaa omaa psyykkistä kestävyyttään ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Epämukavuusalueella oleminen voi auttaa ihmistä selviytymään stressaavista tilanteista paremmin ja antaa hänelle lisää itsevarmuutta. Tämä voi auttaa ihmistä laajentamaan omaa tietämystään ja kykyjään sekä lisäämään omaa elämänlaatuaan.

Entä jos epämukavuusalueella oppiminen onkin pelkkää harhaa?

Psykologinen turvallisuus on alun perin Amy Edmondsonin (1999) luoma termi, joka kuvaa luottamuksen ja kunnioituksen tunnetta työpaikalla. Psykologinen turvallisuus on termi, jota käytetään kuvaamaan luottamuksen astetta, joka vallitsee tiimin jäsenten välillä. Psykologisen turvallisuuden on osoitettu korreloivan positiivisesti tiimin suorituskyvyn ja innovaatiokyvyn kanssa.

Ensimmäinen askel psykologisen turvallisuuden luomisessa on luoda ympäristö, jossa ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ottaa riskejä ja olla haavoittuvaisia. Tämä lisää tuottavuutta ja luovuutta, koska ihmiset ovat avoimempia uusille ideoille.

Epämukavuusalueelle siirtyminen ajatellaan usein ehtona, jotta voi kehittyä, oppia uutta ja muuttaa omaa näkökulmaansa ja saada uusia oivalluksia. Epämukavuusalueella ihminen voi kokea jopa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta omasta suoriutumisestaan. Voiko ihminen oppia uusia asioita, jos päällimmäinen tunne on lähinnä paniikki ja ahdistus?

Mukavuusalueellaan oleva ihminen tiedostaa oman alansa substanssiosaamiseen liittyvät vaatimukset ja haasteet, mikä tuo itsevarmuutta tuoda esiin uusia ideoita ja toisin tekemisen tapoja. Mukavuusalueellaan ihmisen on helpompi edistää asioita ketterämmin, kun aikaa ei mene uusien asioiden sisäistämiseen.

Kaiken keskiössä onkin tunne luottamuksesta. Luottamus tuottaa tilan, jossa jokaisella on turvallista tuoda esiin omat näkökulmansa ja mielipiteensä, mutta olla myös eri mieltä. Ihmisen luottamus omiin kykyihinsä voi tuottaa myös keskinäistä luottamusta. Tämä taas voi tuottaa itsevarmuutta muille osallistujille. Luottamukseen perustuvissa suhteissa onkin helpompi innostaa ja sosiaalistaa muita, mikä tuottaa luovuutta itsessään.

Psykologisesti turvallinen tila oppimisen mahdollistajana

Ajatuksemme, että mukavuusalueella kasvaminen on mahdollista, liittyy käsitykseen itsestään varman henkilön ympärilleen luoman psykologisesti turvallisen tilan kehästä. Mukavuusalueella toimiva henkilö säteilee varmuutta, mikä johtaa itsevarmuuteen asioiden hallinnassa, mikä taas johtaa varmuuteen asioiden käsittelyssä ja tiedon jakamisessa.
On mahdollista, että mukavuusalueen voi jakaa ja ulottaa muiden ympärille vähentäen muiden kokemaa epämukavuusalueen tuskaa.

Asioita epämukavuusalueelta käsittelevän henkilön ei siis tarvitsekaan yleisen ajatuksen mukaan kasvaa epämukavasti – kasvaa voi epämukavuusalueella mukavasti.

Yleisen epämukavuus- ja mukavuusajattelun mukaisesti kasvu tapahtuisi nimenomaisesti vain epämukavuusalueella. Tämä käsitys lienee kuitenkin totta vain osittain. Psykologinen turvallisuus, jota mukavuusalueille toimivat henkilöt voivat tuoda mukanaan, helpottaa uuden oppimista kaikille.

Itsevarmuus voi sulattaa epämukavuusalueet

Psykologinen turvallisuus organisaatiossa ilmenee monin tavoin ja se koetaan usein vain hyväksi asiaksi. Turvalliseksi koettu ympäristö edistää muun muassa vuorovaikutuksen avoimuutta, virheiden käsittelyä ja niiden sallimista, innovointivalmiuksien kasvamista sekä parempaa yhteistyötä. Psykologinen turvallisuus työpaikoilla on modernia johtajuutta, joka todennäköisesti tulee olemaan yhä enenevissä määrin myös työurien pituutta ja työn imua määrittelevä tekijä.

Kannustamme jokaista keskittymään omiin vahvuuksiinsa ja loistamaan niissä. Mukavuusalueella työskentely kasvattaa varmuuttasi jakaa osaamistasi myös muiden käytettäväksi ja luo ilmapiiriä, joka on hyväksi kaikille. Jätetään epämukavuusalueella epämukavasti kasvaminen ”management by perkele” -aikakauteen ja innostutaan uudesta mukavasti kehittymisestä.

Lähteet

Edmondson, Amy 2022. Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams. Administrative Science Quarterly, vol. 44, no. 2, 1999, pp. 350–83. JSTOR. Accessed 5 Dec. 2022. Saatavilla: https://doi.org/10.2307/2666999.
Työterveyslaitos, 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Saatavilla: https://www.ttl.fi/file-download/download/public/1170