Tekoäly, digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio, ketterä kehittäminen, lean, asiakaskokemuksen kehittäminen, palvelumuotoilu – kehittämisen ismejä, teorioita ja malleja tulvii joka kanavasta käyttöömme. Lähes samalla vauhdilla kasvaa kehittäjän hämmennys. Mitä menetelmiä liiketoiminnan ja organisaation uudistajan tulee hallita? Mitä kehittämisen tapoja kannattaa soveltaa eri tilanteissa? Onko jokaisen liiketoiminnan kehittäjän oltava koodari, software developer tai tekoälyguru pysyäkseen työelämän digitalisaatiomyrskyssä kilpailukykyisenä?

Modernissa itseohjautuvassa organisaatiossa asiantuntijan on tehtävä entistä enemmän omia valintojaan. Tämä koskee myös oman osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Omaa ammatti-identiteettiä on pohdittava ja rakennettava uudelleen moneen otteeseen työuran aikana.

Omien osaamispuutteiden tunnistaminen yleisellä tasolla ei ole yleensä vaikeaa. Työelämän murros ja uudet teknologiat pitävät huolen siitä, että aikaansa seuraavan kehittäjän to do -lista asioista ”joita pitäisi ymmärtää ja osata” pitenee päivä päivältä. Entäpä, jos massiivisen puutelistan sijaan keskittyisimmekin omiin vahvuuksiimme ja pyrkisimme vahvistamaan niitä?

Jokainen tietää varmasti tunteen, kun työ vie mennessään niin, että ajankulu unohtuu. Energiaa ja intoa riittää eikä tekemistä malttaisi lopettaa millään. Työn imussa koemme työn mielekkääksi ja arvokkaaksi. Pääsemme käyttämään osaamistamme ja yleensä myös opimme samaan aikaan uutta. Toisin sanoen käytämme vahvuuksiamme ja vahvistamme niitä edelleen. Näistä virtauksen hetkistä löytyvät todennäköisimmin ne osaamiset, joihin kannattaa panostaa omalla työurallaan.

Liiketoiminnan uudistaja tarvitsee kokonaisvaltaista ymmärrystä ja näkemystä kehitystyön mahdollisuuksista, mutta hänen ei tarvitse hallita yksityiskohtaisesti jokaista kehittämisen mallia. Menetelmäosaamisen rinnalle ja jopa niitä tärkeämmiksi nousevat kehittäjän yhteistyö-, vuorovaikutus-, projektointi- ja fasilitointitaidot. Parhaat tulokset saavuttaa uudistaja, joka innostaa henkilöstön kehitystyön imuun hyödyntämällä monipuolisesti organisaation vahvuuksia ja oppimiskykyä.

Haaga-Helian ylemmät korkeakoulututkinnot eli master-tutkinnot on uudistettu näitä kehitystyön periaatteita noudattaen. Master-tutkinto soveltuu erityisen hyvin esimiehelle tai asiantuntijalle, joka toimii liiketoiminnan ja työyhteisön kehittäjänä. Opiskelija voi valita useista tarjolla olevista suuntautumisista juuri hänen osaamistavoitteisiinsa soveltuvan vaihtoehdon ja täydentää suuntautumisopintoja yksilöllisesti valituilla muilla opinnoilla. Opintojen myötä oma ydinosaaminen vahvistuu, kokonaiskuva kehittämisen mahdollisuuksista täydentyy ja omat valmiudet toimia uudistajana paranevat. Omaan työhön ja työelämään vahvasti integroitu opiskelu ja kehittämishankkeena tehtävä opinnäytetyö edesauttavat oppimista omassa työssä ja opitun välitöntä hyödyntämistä.

Monialaisissa opiskelijaryhmissä jaetaan ja jalostetaan tietoa yhdessä sekä saadaan tukea vertaisilta. Oma kehitystyö saa uutta puhtia oivalluksista, jotka syntyvät eri aloilla ja työtehtävissä toimivien yhdistäessä kokemuksensa ja osaamisensa. Muutoksen vaikeudet muokkautuvat mahdollisuuksiksi soveltaa ja oppia uutta, kun kehitystyön pullonkauloja ratkotaan yhdessä muiden opiskelijoiden ja opetushenkilöstön kanssa.

Parhaimmillaan master-opinnot ovat yhteen sulautunutta oppimisen ja työn iloa: flow-tunnetta, kehittämisen kepeyttä ja oppimisen autuutta hienoimmissa muodoissaan.

---

Kirjoittaja Kirsti Kehusmaa vastaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Master-koulutuksista.