Hiljattain julkaistu Koulutuspoliittinen selonteko (OKM 2021) tunnistaa tutkitun tiedon monitahoiset vaikutukset suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisessä. Tutkittu tieto kietoutuu monella tavoin yksilöiden oppimisen polkuun, jossa se toimii yhtäältä käyttövoimana ja toisaalta synnyttää yhä uutta tietoa.

Tutkittu tieto ei siis ole jotain irrallista, kammioissa tuotettua arjesta erillistä tietoa, jonka ymmärtäminen vaatii pitkälle meneviä metakognitiivisia taitoja, vaan se elää ajassa ja ottaa uusia muotoja monipolvisissa prosesseissa.

Yhteiskunnan monimutkaisten haasteiden ratkominen vaatii uusia toimintamalleja myös tiedon tuotannossa ja hyödyntämisessä. Lineaariset mallit eivät välttämättä enää toimi, vaan moni haaste edellyttää dynaamista lähestymistapaa samaten kuin erilaisia tapoja tuottaa tietoja.

Näitä lähestymistapoja kuvaa hyvin Sitran tiedon ja päätöksenteon suhteisiin paneutunut työpaperi (Hellström & Ikäheimo 2017), joka tuo esiin myös tutkimus-, ennakointi- ja kokeilutiedon esiintuomisen tärkeyttä silloin kun ollaan monimutkaisten kysymysten äärellä. Myös teknologiansiirron on todettu toimivan tehokkaimmin epälineaarisella mallilla (Process of technology transfer and commercialization).

Vuorovaikutus ja tiimityö

Monimutkaistuvassa maailmassa paitsi tiedon tuottamisen tapojen myös tiedonkäytön tapojen on kehityttävä. Sitran tiedonkäyttöön keskittyvä työpaperi (Hellström ym. 2019) toteaa, että erityisesti niin kutsuttujen viheliäisten ongelmien käsittelyyn osallistuvilta edellytetään uudenlaisia vuorovaikutustaitoja ja tiimiosaamista. Monimutkaiset ongelmat ratkeavat harvoin yksilötyönä.

Riippumatta siitä millaisella prosessilla haasteita lähestytään, vuorovaikutus on keskiössä tiedon merkityksen, hyväksyttävyyden ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Mitä monimutkaisempi haaste, sitä tärkeämpää on asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden yhteistyö ja vuorovaikutus aina kysymyksenasettelusta tiedon hyödyntämiseen. Kyse on, kuten Sitran ensin mainitussa työpaperissa todetaan, oppivasta ongelmanratkaisusta.

Tieto ja tietäminen

Tutkimuksessa on jo pitkään tunnistettu tieto ja tietäminen (merkityksessä knowledge ja knowing) sosiaalisina ja kulttuurisina prosesseina, jotka syntyvät vuorovaikutuksessa toiminnan ja oppimisen tuloksena. Tieto näin ymmärrettynä on jatkuvassa liikkeessä, jatkuvasti uudelleen tulkittua ja luotua (Nicolini, Gherardi & Yanow 2003).

Työympäristöissä, joihin ammattikorkeakoulut opiskelijoita valmistavat, tieto ja tietäminen merkitsee asioiden osaamista. Tieto ei siis ole mitattavan kognitiivisen suorituksen tulosta ja siinä mielessä omistettavaa vaan jotain, jota ihmiset työyhteisössä tekevät yhdessä.

Työyhteisöön osallistuvan ja organisaation menestyksen eteen töitä tekevän on tunnistettava, mikä tieto on relevanttia ja luotettavaa. Tämä ymmärrys rakentuu asiantuntemuksen ja kokemuksen myötä, ja sekin vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta. Kunkin toimijan on suhteutettava oma tietämyksensä toisten tietoihin ja kokemukseen sekä tunnistettava, missä oman tietämyksen rajat tulevat vastaan. Kiinnostavasti tiedon (knowledge) ja informaation (information) suhde paljastuu myös näissä vuorovaikutustilanteissa: kahden ihmisen informaatio voi olla hyvinkin ristiriitaista, mutta tieto harvemmin on, sillä jälkimmäinen edellyttää syvempää ymmärrystä ja luottoa tietoon (Brown & Duguid 2000).

Ammattikorkeakoulujen pedagogiikka ja sen tarjoamat monipuoliset oppimisen tavat valmistavat opiskelijoita tulevaisuuteen, jossa vuorovaikutus- ja tiimitaidot ovat tarpeen. Osa oppimisesta tapahtuu käytännössä työpaikoilla, osa kehittämistehtävien äärellä yhdessä yritysten ja hanketoimijoiden kanssa. Olennaista on, että tulevaisuuden tekijä on valmis monimutkaisten ongelmien ratkomiseen omalla asiantuntemuksellaan.

Lähteet

• Brown, J. S. & Duguid, P. 2000. The social life of information. Boston: MA Harvard Business School Press; 2000:320.
• Hellström E. & Ikäheimo H. 2017. Tieto päätöksenteossa. Sitra.
• Hellström, E., Ikäheimo, H., Hakapää, J., Lehtomäki, J. & Saari, M. 2019. Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitra.
• Nicolini, D., Gherardi, S. & Yanow, D. 2003. Knowing in organizations: A practice-based approach. Armonk, N.Y: Sharpe, cop; 2003:272.
• OKM 2021. Koulutuspoliittinen selonteko. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
• Process of technology transfer and commercialization. Innovation Policy Platform. Noudettu 27.4.2021.