3AMK on pääkaupunkiseudun kolmen suurimman ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian, strateginen liittouma. Sen tavoitteena on vastata entistä paremmin ja tehokkaammin opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin metropolialueella hyödyntämällä jäsenammattikorkeakoulujen vahvuuksia.

FT, dosentti Pentti Rauhala on tehnyt selvityksen 3AMK:n yhteistyöstä vuosilta 2017-2020. Selvitys on julkaistu Metropolian julkaisusarjassa. Poadcastissa Rauhala ja Metropolian viestintäpäällikkö Liisa Salo keskustelevat yhteistyöstä, sen keskeisistä tuloksista ja jatkosta.

Haastattelija Liisa Salo [00:00:06]: Tervetuloa filosofian tohtori Pentti Rauhala keskustelemaan tänään kanssani tähän podcastiin. Olen Liisa Salo ja toimin viestintäpäällikkönä Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Meillä on aiheena tänään kolmen ammattikorkeakoulun liittouma korkeakoulupoliittisena innovaationa. Kuulostaa hienolta. Tää aihe on meillä sen takia, että olet juuri tehnyt selvityksen kolmen pääkaupungin ammattikorkeakoulun, eli Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisesta yhteistyöstä ja tän yhteistyön tuloksilta ja tarkastelujaksona tässä on ollut vuodet 2017-2020. Kerrotko ihan aluksi lyhyesti vaikka kuulijoille, että mikä tän lyhenteen 3AMK taakse kätkeytyy?

Puhuja Pentti Rauhala [00:00:56]: Tämä 3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian muodostama strateginen liittouma, noin lyhyesti sanottuna.

Haastattelija Liisa Salo [00:01:09]: Mistä lähtökohdista tämä selvitys siis lähtee vuodesta 2017, milloin liittouma käynnisti toimintansa, mutta mikä tässä on taustalla ja minkälaisista lähtökohdista 3AMK lähti aikoinaan syntymään?

Puhuja Pentti Rauhala [00:01:27]: Sen lähtökohtanahan ovat nämä ammattikorkeakoululainsäädännön muutoksen jälkeen uudistetut toimiluvat. Silloinhan oli hyvin vahvasti esillä keskittävä korkeakoulupolitiikka ja näiltä kolmelta ammattikorkeakoulultakin sitten tässä toimilupapäätöksessä edellytettiin päällekkäisyyksien purkamista ja sitten entistä vahvempien osaamiskeskittymien muodostamista. Nyt sitten valittiin tällainen tie, jossa muodostetaan liittouma, joka sitten valitsee sellaiset yhteistyöalueet, joissa sitten voidaan päästä näihin vahvempiin osaamiskeskittymiin – ei välttämättä fyysisesti, vaan nimenomaan henkisesti.

Haastattelija Liisa Salo [00:02:27]: Nyt tässä on takana neljä yhteistyön vuotta ja just viittasitkin näihin osaamiskeskittymiin tai alueisiin, joissa silloin tunnistettiin, että missä kukin näistä ammattikorkeakouluista vois yhteistyön kautta saada lisäarvoa. Ehkä meidän on hyvä vielä palauttaa vähän mieliin, mitkä yhteistyöalueet oli. Korjaa jos sanon väärin, mutta tässähän on ollut kysymyksessä oppimistoiminnan, työelämäyhteistyön ja yrittäjyyden, sitten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja koulutusvientiin liittyvän yhteistyön käynnistäminen. Oliko näin?

Pentti Rauhala [00:03:06]: Kyllä. Nää oli ne mitkä valittiin ja jotka on edelleen sitten olleet tässä toimintasuunnitelmissa se perusjaotus, vaikka sitten on mukaan tullut vähän uudempaakin viritystä. Esimerkiksi tätä tekoälyäkin voisi tässä tilanteessa pitää uutena yhteistyöalueena.

Haastattelija Liisa Salo [00:03:22]: Aivan, et se kehittyi siinä matkan varrella yhteistyö ja tuli tämmöisiä uusiakin avauksia mukaan.

Pentti Rauhala [00:03:25]: Joo, kyllä näin on ollut.

Haastattelija Liisa Salo [00:03:27]: No, mielenkiintoista tässä on ihan nyt, kun lukee raportin ihan otsikosta alkaen – sä puhut korkeakoulupoliittisesta innovaatiosta. Eli strateginen yhteistyö olisi korkeakoulupoliittista innovaatiota, niin mitä oikeastaan tällä tässä tarkoitat? Ja jos on innovaatio, niin mitä just tässä 3AMK-yhteistyömallissa on ollut erityisen vaikuttavaa, jos sitä vertaa muihin vastaaviin yhteistyömuotoihin korkeakoulukentällä, jonka haluaisit tuoda esille?

Pentti Rauhala [00:03:58]: No, innovaatio se on minun mielestäni siksi, että se on lähtenyt tällasesta vahvasta duaalimallin kehittämisestä. Nyt sitten, jos ajatellaan sitä mitä Euroopassa on tapahtunut ja mitä Suomessakin on tapahtunut, niin aika paljon näitä tällaisia tiiviimpiä korkeakoulujen yhdentymisiä on tapahtunut nyt sitten tämän yliopisto-ammattikorkeakoulurajan yli. Tämä on tällä hetkellä myöskin Suomen tilanne. Ei ehkä nyt sitten Suomessa vielä niin kovin pitkälle vietynä, mutta kuitenkin että tällaiset yhteiset omistukset yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla, niin kun Tampere esimerkiksi, tai tämä Lappeenrannan tai Lahden yliopisto tai Lapin korkeakoulukonserni edustaa tätä toisen tyyppistä mallia, jossa mennään korkeakoulurajan yli. No, innovaatio se on myöskin siinä mielessä, että tässä ei ole uskottu siihen, että tällainen yhteinen, hallinnollinen rakenne on siinä pääasia, vaan tässä on lähdetty etsimään yhteistyöalueita, jossa kaikki voisivat oppia uutta. Se on selkeästi näkyvissä näissä linjauksissa, eli että ei lähdetä ikään kuin itsetarkoituksellisesti hakemaan tätä yhteistyötä sellaisilla alueilla, jotka on vanhoja ja vakiintuneita ja jokaiselle korkeakoululle tyypillisiä, vaan yritetään luoda tällä toimintamallilla jotakin uutta.

Liisa Salo [00:05:41]: Joo. Ihan pakko sen verran peruuttaa takasin – viittasit sanaan duaalimalli. Varmaan korkeakoulukentällä toimijoille se on hyvinkin tuttu käsite, mutta avaatko vielä vähän sitä, mitä tällä duaalimallilla itse asiassa tarkoitetaan.

Pentti Rauhala [00:05:57]: Joo, tämä on kyllä hyvä täsmentää. Voisi sanoa näin, että ne vastakkaiset mallit on yhtenäiskorkeakoulu ja duaalimalli, eli duaalimalli tarkoittaa sitä että on olemassa erikseen perinteinen, akateeminen korkeakoulutus ja sitten ammatillinen korkeakoulutus. Sitten tavallaan sellainen kehitys, joka jonkun verran on idullaan ehkä Suomessakin on sentyyppinen, että nämä ammattikorkeakoulut rupeaisivat pikkuhiljaa muuttumaan yliopisto-collegeiksi, jotka antaa sitten koulutusta, joka sitten johtaa seuraavassa vaiheessa opintoihin yliopistossa, mutta duaalimalli tarkoittaa sitä, että periaatteessa loppuun saakka voidaan kulkea tätä ammatillista korkeakoulutietä, jopa tohtoritutkintoon asti.

Liisa Salo [00:06:57]: Aivan, eli meillä on tiedekorkeakoulupolku ja sitten ammattikorkeakoulupolku, molemmat.

Pentti Rauhala [00:07:04]: Kyllä.

Liisa Salo [00:07:05]: Hyvä. Palataan vielä sen verran juuri tähän 3AMK:hon korkeakoulupoliittisena innovaationa, että nyt sitten yhteenvedon tuloksista. Mitkä on ollu kaikista vaikuttavimpia tuloksia ja onnistumisia, jota tällä Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteistyöllä on saatu aikaan?

Pentti Rauhala [00:07:28]: Joo. Tietysti opiskelija on tärkein tässä ammattikorkeakoulussa ja kaikissa muissakin korkeakouluissa. Ehkä täällä opiskelija-oppimistoiminnan puolella ehkä tulokset eivät oo olleet ehkä kaikkein suurimpia näin määrällisesti ainakaan, mutta että sielläkin on kuitenkin näitä palveluita tarjottu uusia, esimerkiksi harvinaisten kielten opintomahdollisuudet yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Sitten on tämä opintojen ristiinvalinta, jossa tavallaan ehkä ne ajatukset sen toteutumisesta on aina suurempia kuin mitä sitten todellisuudessa toteutuu. Ja sitten siellä on myöskin merkittävä asia nämä oppimispolut, jotka tarjoaa mahdollisuuden syventymiseen johonkin työelämän kannalta tärkeään monialaiseen asiakokonaisuuteen. Mut hyvin merkittäviä tuloksia ovat minun mielestäni esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, jossa yhteisiä hankkeita on… Niiden määrä on kaksinkertaistunut tänä toimintakautena 40:stä noin 80:aan. Siellä on myöskin selkeästi onnistuttu lisäämään ulkoista rahoitusta, eli saamaan rahoitusta tälle TKI-toiminnalle ja nimenomaan myöskin kansainvälistä rahoitusta.

Sitten merkittävä tulos on myöskin sitten se, että koulutusviennissä kaikki ovat päässeet mukaan, että tässä pidemmällä olleet on sitten voineet jakaa tätä kokemusta muille. Tämä on myöskin ehkä yleistettävissä niin, että ehkä jos sitä katsoo yleisempänä asiana, joka tuli myöskin haastatteluissa esille on se, että haastatellut henkilötkin pitää merkittävimpänä tuloksena juuri sitä yhteistä oppimista, jota on tapahtunut. Johto on pystynyt vaihtamaan näkemyksiä ja henkilöstö on eri tasoilla pystynyt vaihtamaan näkemyksiä ja niin edelleen. Ehkä se toinen tulos näiden haastateltujenkin mielestä on sitten se, että tässä on kuitenkin myöskin pystytty rakentamaan näitä palveluja jossakin määrin sitten myöskin tätä kriittistä massaa hyödyntäen ja vähän niin kun kohti yhden luukun periaatetta, jota eri sidosryhmätahoilla aina kovasti toivotaan, ettei tarvitse ottaa yhteyttä 10 eri paikkaan, vaan että jos ottaa yhteyttä johonkin, niin sieltä se asia sitten ohjautuu sinne missä se parhaalla mahdollisella tavalla pystytään hoitamaan. Tässä nyt olisi varmaan ehkä ne päätulokset. Ja onhan täällä opiskelijapalvelujen puolella myöskin sitten esimerkiksi sellainen asia kuin kirjastoyhteistyö, joka toteutuu hyvin mittavasti ja esimerkiksi liikuntatilojen käyttömahdollisuus yli korkeakoulurajojen.

Haastattelija Liisa Salo [00:10:55]: Aivan, eli tässä on löydetty paljon myös yhteistä uutta, mitä ei alun perin ollut pelkästään näillä yhteistyöalueilla, vaan… Mutta kehitetty tätä omaa toimintaa ja opittu myös organisaatioina yhdessä. Siitä onkin aika helppo jatkaa siihen kysymykseen tai ajatukseen, että silloin kun perustettiin aikoinaan yhteistyö ja liittouma, vahvasti puhuttiin siitä että tästä ei missään nimessä haluta rakentaa kankeaa tai raskasta – puhuttiin hallintohimmelistä ja siihen taidetaan viitata itse asiassa tämän raportinkin alkupuheenvuorossa – vaan nimenomaan tavoiteltiin kehittyvää, kokeilukulttuurin perustuvaa toimintaa. Vähän jo äsken tuossa siitä mainitsit, mutta jos vielä isossa kuvassa arvioit, niin kuinka tässä on nyt onnistuttu?

Pentti Rauhala [00:11:40]: Minusta erinomaisesti. Ei oikeastaan muuta voi sanoa. Se on ehkä ollut näiden aiempien vastaavien liittoumamallien ehkä juuri yksi tavallaan hankala kohta juuri tämä, että on ehkä liikaa pyritty siihen yhteiseen hallinnointiin. Näin ihan omankin kokemuksen pohjalta sanoisin. Eli tavallaan kysymys on oikeastaan siitä, ettei tällaisessa yhteistyössä tarvitse ikään kuin päälle liimata sitä yhteistyöleimaa kaikkeen mahdolliseen, vaan voi keskittyä sellaisiin seikkoihin joissa ensinnäkin tehdään jotain uutta ja josta selkeästi tulee kaikille hyötyä.

Haastattelija Liisa Salo [00:12:36]: Joo. Sen verran vielä yhden asian tässä haluaisin palauttaa mieleen – sä viittasit aikaisemmin tekoälyyn ja että se on tullut nyt vahvasti mukaan tähän 3AMK:n yhteistyöhön. Mitä siitä vois vielä sanoa, missä vaiheessa sen tekoälyn hyödyntämisessä mennään?

Pentti Rauhala [00:12:58]: No joo, siinä ollaan kyllä hyvää vauhtia menossa eteenpäin. Tätähän esittelivät rehtorikollegion edustajat silloin, kun oli tämä Suomi EU:n puheenjohtajana puoli vuotta 2019. Se herätti suurta kiinnostusta eurooppalaisella tasolla ja avasi osaltaan myöskin sitten yhteyksiä eurooppalaisiin korkeakouluihin. Tämähän on tavallaan sellainen työkalu, joka analysoi täältä työpaikkailmoitusaineistosta näitä erilaisia kvalifikaatioita eli ominaisuuksia, joita edellytetään ja sitten voidaan tutkia, että miten opetussuunnitelmissa on sitten vastaavasti näitä mukana. Tämähän on silloin sellainen työkalu, jota voidaan käyttää toisaalta opetussuunnitelmien kehittämiseen ja toisaalta opiskelija voi käyttää sitä oman opintopolkunsa rakentamiseen, eli hän voi katsoa sieltä jos hänellä on tavoitteena jotkut tietyt työelämän tavoitteet. Sanotaan nyt, että hän tähtää vaikka koodariksi, mikä nyt on yksi näitä tavallaan niitä ammatteja. Hän voi silloin tavallaan katsoa, että minkä tapaisia ominaisuuksia on edellytetty ja valita sitten sen mukaan näitä opintojaa. Ja myöskin sitten tämmöisessä työelämässä olevan väestön näiden täydennyskoulutustarpeiden selvittämisessä tulee varmasti olemaan hyvä työkalu jatkossa.

Haastattelija Liisa Salo [00:14:33]: Kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Nyt tässä on neljä yhteistyövuotta takana, tällä 3AMK:lla ja olet tehnyt siis selvityksen näistä yhteistyön tähänastisista tuloksista. Miten näet, kuinka tästä eteenpäin? Millaisena jäsenkorkeakoulujen tulevaisuus näyttäytyy ja mihin suuntaan tätä yhteistyötä tulisi lähteä kehittämään raportin tulosten näkemysten pohjalta?

Pentti Rauhala [00:15:00]: Ensinnäkin, niin tärkeähän on aina sitten se, että mitä mieltä tässä toiminnassa mukana olevat ajattelee, koska heistähän se kaikki lähtee. Tässä kun kysyttiin sitten näkemystä liittouman roolista, niin oli kolme vaihtoehtoa – että sen merkitys kasvaa, pysyy ennallaan tai vähenee. Tässähän oli siis mukana opiskelijoita, henkilöstöön kuuluvia, johtoa, päättävien elinten edustajia, sidosryhmien edustajia. Kaksi kolmasosaa arvioi tämän liittouman merkityksen kasvavan ja vain yksi kolmasosa arvioi sen pysyvän ennallaan. Mutta kuitenkin, että lähes kaikki arvioi, että se joko kasvaa tai pysyy ennallaan. Olisin sitä mieltä, että ei välttämättä ehkä olr tarpeen kovin innokkaasti pyrkiä laajentamaan tätä uusille yhteistyöalueille. Pikemminkin syventämään niillä yhteistoiminta-alueilla, jotka on osoittautuneet tuloksellisiksi ja sitten myöskin kohdentamaan voimavaroja selvemmin niille. Ja ehkä sitten myöskin semmoista tietynlaista hallinnollista tarkastelua, että aina rahat? On sellaiset ja tämmöiset, joiden pitäisi olla sillä tavalla selviä toimijoiden kannalta, että näissähän aina se voi sitten se käytännössä tulla sitten aina erilaisia sääntöjä joiden yhteensovittamiseen sitten joudutaan menemään. Mutta kyllä mä nyt kuitenkin näkisin sellaisen alueen uutena yhteistoiminta-alueena ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittämisen, koska tässä on. Haaga-Heliassa on opettajakorkeakoulu, joka paitsi kouluttaa opettajia, niin tekee myös tutkimusta. Sitten tässä on myöskin Laurea ja Metropolia, joiden henkilöstö on paljon esimerkiksi väitöskirjatasolla tehnyt tutkimusta. Jos me katsomme koko korkeakoulukenttää, niin ei ole tällaista tutkimuspanosta kyllä yliopistokentässä viime vuosina tehty. Silloin mun mielestäni tässä olisi hyvät edellytykset viedä tätä eteenpäin varsinkin, kun Tampereen yliopistokin lakkautti tuon maan ainoan ammattikasvatuksen professuurin. Siinä olisi selkeä tila, joka voitaisi ottaa. Ja minusta tämä tarkottaisi myöskin sitä, että pidemmällä tähtäyksellä ensin aluksi yhteistyössä yliopistojen kanssa pitäisi ottaa tavoitteeksi tohtorin tutkinnon suorittaminen. Sitäkään ei kannata lähteä sitten laajentamaan joka puolelle, vaan nimenomaan keskittyä tämmöisiin selkeästi rajattuihin alueisiin. Toinen joka voisi tulla kysymykseen on mielestäni matkailu, koska Haaga-Heliahan on tällä matkailualalla kuitenkin erittäin merkittävä ja ehkä kuitenkin Suomen merkittävin toimija täällä korkeakoulukentässä. Tämä olisi sellainen yks alue ja nyt se liittyy tähän korkeakoulupoliittiseen innovaatioonkin sillä tavalla, että tämä duaalimalli ei ole kunnolla duaalimalli ilman tätä tohtorin tutkintoa. Jo 14 vuotta sitten kansainvälinen arviointiryhmä kun arvioi Suomen tohtorikoulutusta, niin se suositteli tällaista professional doctorate -tutkintoa. Eräällä tavalla se on ollutkin olemassa yliopistokentässä. Oli esimerkiksi psykologian ja kasvatustieteen alalla oli tällainen ammatillinen lisensiaatin tutkinto, joka sitten kuitenkin hävisi kuvioista. Tämänkaltainen tarve on kyllä selkeästi olemassa työelämässäkin.

Toinen tietysti semmoinen iso haaste ja yhteinen haaste, on tämä maahanmuuttajien korkeakouluttautuminen, jossa Metropolia on ollut vahva toimija. Näissä on pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa tuhansia korkeakoulutettuja henkilöitä, jotka tarvitsisivat näille Suomen työmarkkinoille sellaista koulutusta, joka antaisi heille mahdollisuuden työllistyä. Se olisi tavallaan se toinen uusi alue. Tämä on tietenkin strateginen kysymys, josta tietenkin korkeakoulut itse päättää ja niiden omistajat, mutta jos ajatellaan mitä mahdollisuuksia on, niin nämä kyllä on selkeästi näitä mahdollisuuksia.

Sit mä näkisin kyllä myöskin tärkeänä sen, että vaikka tässä nyt on aika lailla varottu tätä hallinnointia niin sanotusti, niin kyllä minun mielestäni tällainen yhteinen liittoumastrategia olisi kuitenkin tarpeellinen. Pitäisi ikään kuin olla sellainen käsikirjoitus siitä, että mikä nimenomaan on se asia, mihin yhteisesti pyritään. Se on sitten eri asia, että jokaisella ammattikorkeakoululla on omansa, joka on paljon laajempi, mutta että tämä kattaisi nimenomaan nämä yhteiset asiat ja niiden tavoitteet.

Ja sitten oikeastaan yks vielä on… Minusta tuo kirjastohenkilöstö on ainakin näyttänyt hyvää esimerkkiä. Heillä on vapaamuotoisia tapaamisia, niin tällainen yhteistyökulttuurin vahvistaminen. Ritva Laaksomaa (Laakso-Manninen, toim. huom.), joka on Haaga-Helian entinen rehtori ja Lauri Tuomi ovat kirjoittaneet kirjan tästä korkeakoulujen johtamisesta, niin siinä puhutaan tällaisesta korkeakoulun DNA:sta, että tavallaan tätä DNA:tahan pitäisi pyrkiä vähän niin kun sekoittamaan ja se vois tapahtua tällaisten vapaamuotoisten tapaamisten kautta ja toisaalta myöskin työn kiertoa edistämällä. Se työn kierto ei ainakaan minun näköpiiriini ole tullut että sitä olisi kovin laajasti toteutettu, mutta se olisi tapa selkeästi luoda tätä yhteistä toimintakulttuuria.

Haastattelija Liisa Salo [00:21:09]: Kiitos, Pentti Rauhala innostavasta keskustelusta ja 3AMK:n neljän ensimmäisen yhteistyövuoden tulosten analyysistä. Oli mielenkiintoista kuulla ja erittäin mielenkiintoista kuulla visioita, kuinka tästä eteenpäin. Jäämme nyt mielenkiinnolla odottamaan, mihin suuntaan 3AMK lähtee kehittymään.

Pentti Rauhala [00:21:34]: Joo, kiitos vaan tästä haastattelusta. Tämä oli tietysti ihan kiinnostava tehtävä ja tässä tietenkin aina näkee näin vähän aikojen takaa, että paljon asioissa on mennyt eteenpäin.