Kompleksisuuden metaforana käytetään usein kala- tai lintuparvea: joukko yksittäisiä eläimiä toimii ulkopäin katsottuna koordinoidusti ilman selkeää hierarkkista käskytystä.

Tätä tapaa ajatella voi hyödyntää myös innovaatioiden ja uusien yritysten syntymistä analysoitaessa.

Jotta startup-yrittäjän idea kehittyy ja muuntuu toimivaksi (kansainväliseksi) yritykseksi, tarvitaan mahdollistavia toimijoita. Näitä voivat olla korkeakoulut, vakiintuneet yritykset, julkinen sektori, pankit, hautomot ja kiihdyttämöt sekä muut startup-yritykset. Ne tarjoavat osaamista, esimerkkejä, taloudellista tukea ja verkostoja.

Tätä joukkoa kutsutaan joskus ekosysteemiksi. Ekosysteemi voi olla kietoutunut jonkin yhteisen teeman, kuten vastuullisuuden, terveyden tai energian ympärille.

Toimivassa markkinataloudessa ideoiden kehittymistä toimiviksi yrityksiksi ei voida varmistaa ylhäältä alaspäin tulevalla päätöksellä. Sen sijaan on mahdollista voimistaa positiivisia kehityskulkuja.

Kompleksisuusnäkökulma avuksi

Kun tarkastelemme ekosysteemiä kompleksisuuden näkökulmasta, siinä nousevat esille erilaiset asiat kuin perinteisemmässä johtamisessa. Ekosysteemi ei ole hierarkkinen organisaatio, vaan on hedelmällisempää ajatella sitä erilaisten instituutioiden, ideoiden, teemojen ja ihmisten verkostona.

Kompleksisen systeemin ominaisuuksia on tunnistettu. Ne ovat emergenttejä, mikä tarkoittaa, että alkuarvoista ei voi johtaa tarkkaa lopputulosta vaan se syntyy toimijoiden vuorovaikutuksessa. Ne itseorganisoituvat jonkin teeman, idean, henkilön tai ajatuksen ympärille – aivan kuten lintuparven kaoottisuudessakin on järjestys. Niitä kuvaa epälineaarisuus, eli yksinkertaiset syy-seuraussuhteet kuvaavat niitä huonosti. Lintuparven kohdatessa petolinnun sen reaktio tai pakosuunta on aina erilainen. Ne yhteiskehittyvät eli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Niitä voi pyrkiä ymmärtämään tunnistamalla toisiaan vahvistavia kierteitä, jotka johtavat negatiivisiin tai positiivisiin kehityskulkuihin.

Kolme keinoa viedä kompleksiuusajattelua käytäntöön

Aloittavakin yritys toimii verkostossa, jossa on useita erilaisia toimijoita. Kantava ajatus on, että yrittäjyysekosysteemi koostuu toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevista toimijoista ja tekijöistä, jotka mahdollistavat yritysten syntymisen.

Seuraavat kolme asiaa voivat auttaa ekosysteemitoimijoita ajattelemaan omaa rooliaan uudella tavalla:

• Mahdollista vuorovaikutus. Kompleksiseen systeemin liittyy se, ettemme tiedä, mikä lopputulos tulee olemaan. Voimme kuitenkin ennakoida, että tuomalla eri taustaisia, intohimoisesti saman teeman ympärillä toimivia tekijöitä, toimijoita ja organisaatioita yhteen syntyy jotain positiivista. Miten oma organisaatiosi mahdollistaa vuorovaikutuksen ja rakentaa siltoja eri toimijoiden välille?
• Kytköksellisyyden ymmärtäminen ja sen johtaminen ovat kompleksisuusajattelussa keskeistä. Kuvaa ja tunnista toisiaan vahvistavia kierteitä, jotka edistävät uusien yritysten syntymistä. Mieti, millaisen polun kautta ideat ja innovaatiot kehittyvät yrityksiksi. Miten oma organisaatiosi voi vahvistaa positiivisia kehityskulkuja?
• Kompleksinen systeemi kaipaa ulkoista energiaa toiminnan ylläpitämiseen: sekä olemassa olevien kehityskulkujen tukemiseen että uusien synnyttämiseen. Tunnista omat vahvuutesi. Mitä paremmin tunnet vahvuutesi uusien innovaatioiden ja yritysten synnyttämisen polulla, sitä paremmin pystyt tarjoamaan osaamistasi osana ekosysteemiä ja vahvistamaan positiivisia kehityskulkuja tai luomaan uusia. Mahdollistatko osaamisen liikkumisen? Tarjoatko verkostoja? Entä rahoitusta tai tiloja? Mieti, miten tuot energiaa ja ylläpidät ekosysteemiä, ja tee se näkyväksi myös muille.

Kompleksisuusajattelu vaatii tietynlaisen kontrollin hylkäämistä ja johtamista uudella tavalla. Se vaatii hetken aikaa pysähtymiselle ja uudelle tavalle jäsentää maailmaa.

KTT Timo-Pekka Uotila on väitellyt yritysjohdon ajattelumalleista yrityksen menestymiseen liittyen. Hän on kiinnostunut siitä, kuinka ajatukset ja ideat etenevät toimiviksi konsepteiksi ja yrityksiksi. Hän toimii Haaga-Helian StartUp Schoolissa yhteyspäällikkönä, vastaten tutkimus- kehittämis-, ja innovaatiohankkeista sekä kumppanuuksista. Hän on suunnitellut ja toimii projektipäällikkönä eurooppalaisissa Erasmus+ sekä Interreg -yrittäjyys- ja innovaatiohankkeissa.

Lisätietoa hankkeista: nocca.eu, corship.eu