Yhä useampi työpaikka Suomessa on monimuotoinen. Monimuotoistuva työelämä edellyttää ja suorastaan vaatii myös monimuotoistuvaa johtamista. Monimuotoisuuden johtaminen (diversity management) on tulevaisuutta ennakoivaa johtamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä toimintaympäristössä henkilöstön monimuotoisuus on potentiaalinen voimavara, jota pyritään hyödyntämään työntekijän, työyhteisön, organisaation, asiakkaiden ja yhteiskunnan eduksi.

Monimuotoisuuden johtamisen tavoitteena on tehostaa organisaation toimintaa ja lisätä tuottavuutta. Moninaisuusjohtamisen ja -osaamisen ennustetaankin olevan yksi tärkeimmistä organisaatioiden kehittämisalueista. Siitä povataan tulevan myös yksi tärkeimmistä yrityksen menestystekijöistä. Tutkimusten mukaan monimuotoisuuden johtaminen tuo organisaatiolle taloudellisia hyötyjä. Monimuotoisella henkilökunnalla on mahdollisuus kohdata erilaiset asiakkaat ja heidän tarpeensa laadukkaammin.

Hyvin onnistunut työhön perehdytys avainasemassa

Työntekijän perehdytystä voi toteuttaa monella eri tavoin. Esimerkiksi visuaaliset ohjeet, kuten kuvat, soveltuvat hyvin monenlaisiin työtehtäviin muun muassa teollisissa työtehtävissä. Muita keinoja ovat selkeäkieliset ohjeet, työparityöskentely sekä näyttämällä ja seuraamalla ohjaaminen. Samaa kieltä puhuva työtoveri voi olla tärkeä tuki työhön perehdyttämisessä. Työtoverien välinen vuorovaikutus, yhteisöön kuulumisen tunne ja työn kehittämiseen osallistuminen ovat avainasemassa monimuotoisen työympäristön perehdytyskeinoissa.

Kehitetään osaamista yhdessä toinen toistamme tukien

Olennaista monimuotoisen työyhteisön osaamisen kehittämisessä on yhdessä tekeminen ja vuorovaikutteisuus. Tällöin vahvistetaan koko työyhteisön yhteistä ymmärrystä työstä ja tulevaisuudesta. Osa työntekijöistä saattaa kuitenkin tarvita yhteisen osaamisen kehittämiseen muita enemmän tukea.

Osaamisen kehittymistä tapahtuu koulutuksen ja yksilön oman tietotaidon kartuttamisen ohella myös sellaisissa tilanteissa, joita työntekijät eivät aina edes miellä omaa tai työyhteisön osaamista kehittäväksi toiminnaksi. Erilaiset epämuodolliset tapaamiset ja kohtaamiset työn arjessa sekä työntekijöiden välinen vuorovaikutus ovat myös tärkeitä osaamisen kehittämisen paikkoja. Näissä erilaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa syntyy tietoa ja osaamista, joka ei ole yksinomaan yksilöissä, vaan työyhteisön yhteisesti jaettua osaamispääomaa. Osaamisen kehittyminen voidaan siis nähdä vuorovaikutukseen perustuvana oppimisprosessina, jossa koko työyhteisö oppii toisiltaan, osin huomaamattaankin.

Lopuksi

Monimuotoisiin kohtaamisiin ja yhteisöihin sisältyy paljon voimavaroja. Monipuoliset näkökulmat, osaamiset, ajattelu- ja toimintatavat mahdollistavat tehokkaan, luovan ja joustavan toiminnan. Monimuotoinen ryhmä voi olla erittäin hyvin toimiva, jos sen erilainen potentiaali osataan hyödyntää. Onnistumisessa on oleellista ryhmän hyvä ohjaus yhteiseen tavoitteeseen ja taito kohdata, ratkaista ja hallita ristiriitoja.

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu on rakentamassa voimavaralähtöistä työpaikkaohjauksen ja työhönvalmennuksen mallia.

ESR:n rahoittaman MALVA-hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset työttömät alle 30-vuotiaat nuoret ja yli 54-vuotiaat aikuiset, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Toisena kohderyhmänä ovat yritykset, työyhteisöt ja organisaatiot, joilla on valmius tarjota työpaikkoja maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille, sekä niiden työpaikkaohjaajat, joiden työtä ja työssä jaksamista hankkeessa luoduilla käytänteillä pyritään helpottamaan.

Lähteet

Maahanmuuttajat väestössä.

Eitakari, L. (toim.) 2010. Monimuotoistuva työelämä. Työyhteisöjen monimuotoistumisprosessi TyöMMe-hankkeen kokemusten perusteella. Diakonia-ammattikorkeakoulu. C katsauksia ja aineistoja 18.

Sonck, M. 2010. Konfliktit monikulttuurisessa työyhteisössä. Luettu 5.5.2020.