Tekoälyn rooli korkeakouluissa oli keskiössä, kun pääosin eurooppalaisia asiantuntijoita ja opettajia kokoontui Algebra Bernays Universityyn Zagrebiin huhtikuussa 2025. Kansainvälisellä koulutusviikolla pohdittiin, miten nopeasti kehittyvä tekoäly muokkaa korkeakoulujen tehtävää, opetuksen sisältöjä ja opettajien roolia.

Millainen on korkeakoulun rooli tulevaisuudessa, kun tekoäly tarjoaa vastauksia ja ratkaisuja yhä nopeammin ja helpommin?

Tekoäly on jo osa jokaista oppilaitosta

Tekoäly on läsnä kaikkialla: sen käyttöön ei voi suhtautua erillisenä ilmiönä tai ylimääräisenä työkaluna. Kysymys ei enää ole siitä, käytetäänkö tekoälyä opetuksessa, vaan pikemminkin miten sitä käytetään vastuullisesti ja pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Tekoälyn perusteet ja käyttö tulisi sisällyttää opetussuunnitelmiin alakohtaisesti. Samalla opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta ja resursseja, jotta he voivat hyödyntää tekoälyä opetuksessaan ja ohjata opiskelijoita sen käytössä.

Akateemiset käytännöt tarkasteluun

Perinteiset oppimistehtävät eivät välttämättä motivoi opiskelijoita ymmärtämään asioita, jos vastauksen voi saada tekoälyltä hetkessä. Tarvitaan uudenlaista tehtäväsuunnittelua, jossa painottuu tiedon soveltaminen ja tekoälyn käyttö osana ratkaisuprosessia – ei oikoreittinä vaan ajattelun välineenä.

Tekoäly voi tukea päätöksentekoa, mutta opiskelijan on edelleen ymmärrettävä oman tieteenalansa keskeiset käsitteet ja rakenteet, jotta hän voi arvioida tekoälyn tuottamien ehdotusten relevanssia ja kehittää niitä eteenpäin.

Korkeakoulujen on tärkeää laatia selkeät, yhteisesti sovitut ohjeistukset tekoälyn käyttöön liittyen – sekä eettiseltä että käytännölliseltä kannalta. Opiskelijoiden on tiedettävä, mikä on sallittua ja mikä ei, ja millä tavalla tekoälyä voi hyödyntää eri oppimistilanteissa.

Uskon, että kannustava ja kokeileva asenne tekoälyn suhteen kannattaa sen sijaan, että sen käyttöä pyrkisi liikaa rajoittamaan.

Korkeakoulujen merkitys säilyy ja korostuu

Vaikka tekoäly kehittyy vauhdilla, korkeakoulujen rooli syvällisen ymmärryksen, tutkimuksen ja tieteellisen ajattelun kehittäjinä ei ole katoamassa. Päinvastoin – tekoäly voi tukea näitä prosesseja, mutta ei korvata niitä.

Tarvitsemme edelleen luotettavaa tietoa ja innovaatioita. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta ja keskustelua siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää tutkimus- ja projektityön tukena. Tavoitteena ei ole ulkoistaa ajattelua, vaan syventää sitä uusien välineiden avulla ja helpottaa aiemmin aikaa vieneitä vaiheita. Tekoäly voi toimia loistavasti luovan ajattelun sparraajana, ja tätä ajatusta tulen viemään Haaga-Helian Luova toimisto Krean opiskelijoille.

Suomalainen pedagogiikka kansainvälisessä valossa

Koulutusviikko Zagrebissa vahvisti jälleen käsitystäni siitä, että suomalainen pedagogiikka nauttii laajaa arvostusta maailmalla. Olin ilahtunut, kun korkeakouluamme esitellessäni huomasin, miten erinomainen maine myös Haaga-Helialla on kansainvälisesti. Paikalliset opiskelijat olivat hyvin kiinnostuneita koulustamme ja erityisesti Suomesta.

Viikko tekoälyn parissa kansainvälisten luennoitsijoiden ja kollegoiden kanssa osoitti, että olemme Haaga-Heliassa tekoälyn käytössä hyvällä tiellä, mutta paljon on vielä opittavaa – meillä jokaisella.

Kuva: Shutterstock