Kuten niin monet muutkin, myös liikuntapalveluita tuottavat yritykset kokivat pandemian vaikutukset järisyttävän suurina arjessaan. Mutta ovatko asiakkaat palanneet liikuntayritysten palveluiden pariin? Jättikö pandemia niin suuren arven ihmisten arkeen ja fyysiseen kuntoon, että vanhat harrastukset unohtuivat kokonaan?

Ohjattua liikuntaa tarvitaan

Kuten olettaa saattaa, asiakkaat ovat palanneet liikuntapalveluyritysten palveluiden pariin hyvin vaihtelevasti. Liikuntaneuvoston maaliskuussa 2023 julkaistun kyselyn mukaan noin 20 % liikuntayrityksiä edustavista vastaajista oli tilanteessa, jossa koronarajoituksia edeltävää liikevaihdon tasoa ei ollut saavutettu. Vastaajista noin 30 % taas katsoi, että yrityksen liikevaihto oli loppuvuodesta 2022 saavuttanut koronarajoituksia edeltäneen tason. Noin neljänneksellä liikevaihto oli kasvanut, mikä on erittäin rohkaiseva tulos. (Valtion liikuntaneuvosto 2023.) Kysely on toteutettu vuoden 2022 loppupuolella. Tilanne voisikin siis olla jo toinen, jos kysely toteutettaisiin nyt.

Yleinen hintojen nousu ja inflaatio kurittavat yksittäisen kuluttajan ostovoimaa edelleen. Monet ovat varmasti joutuneet tinkimään myös omaan hyvinvointiin liittyvistä palveluista. Toisaalta tarvetta esimerkiksi ohjatulle ryhmäliikunnalle ja sen luomalle yhteisöllisyyden tunteelle on vähintään yhtä paljon kuin ennenkin. Ohjattu liikuntatuokio voi tarjota hetkellisen paon arjen haasteista ja maailman myllerryksistä.

Liikuntapalveluille voisi siis kuvitella olevan edelleen tarvetta. Haaga-Helian Vierumäen yksikön ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisessä LIPA-hankkeessa kehitetäänkin yhdentoista päijäthämäläisen liikunta-alan yrityksen palveluita palvelumuotoiluprosessia hyödyntäen. Hankkeessa on tarkoitus testata ja tuottaa tietoa siitä, miten palvelumuotoilua voidaan hyödyntää mikro- ja pk-yritysten liikuntapalveluiden tuottamisessa.

Kehittämistoimille on kysyntää

Hankkeen alussa osallistuvien yritysten edustajia haastateltiin. Haastatteluissa nousi esille, että monen yrittäjän aika menee liiketoiminnan päivittäiseen pyörittämiseen, ja kehittäminen jää vähemmälle, vaikka sen tärkeys toisaalta tunnistetaankin.

Myös asiakasvirtojen elpymisestä jäi haastatteluiden perusteella melko samanlainen kuva kuin aiemmin mainitusta raportista. Kokonaiskuvassa asiakkaat ovat palanneet tai vähintäänkin palaamassa palveluiden pariin hyvin. Yleinen hintojen nousu kuitenkin näkyy yritysten arjessa; vaikka monet asiakkaat haluaisivat jatkaa yritysten palveluiden parissa, voi se olla henkilökohtaisen taloustilanteen takia hankalaa. Näissä tilanteissa yrityksissä on onneksi pystytty räätälöimään palveluita ja tarjoamaan asiakkaille esimerkiksi taukoa kuukausitilauksista.

Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä aloitushaastatteluissa oli, kun eräs yrittäjä kertoi, kuinka pandemia-aikana hän oli miettinyt tosissaan yrityksen toiminnan päättämistä: “Ystäväni kertoi, että rakennusalalla on töitä ja siellä maksetaan hyvää palkkaa. Hän lupasi jopa opettaa minulle, kuinka hommia tehdään. Kyllä siinä rajoitusten keskellä joutui tosissaan miettimään, onko tämä kaiken stressin arvoista.” Haastattelussa tuli esille, että vaikka tässäkin yrityksessä on edelleen haasteita asiakkaiden palaamisen kanssa, näyttää tilanne jo huomattavasti valoisammalta, ja asiakkaiden määrän suhteen ollaan lähellä koronaa edeltävää aikaa.

Vaikka yrittäjän tuskaa pandemian aikana on yhtäältä helppo ymmärtää, on toisaalta nykyisten asiakkaiden näkökulmasta upeaa, että liiketoiminta jatkuu edelleen. Muuten useampi sata ihmistä olisi joutunut etsimään liikunnan iloa ja omaa heimoaan muualta – ja varmasti usealta liikunta olisi jäänyt kokonaan pois arjesta. LIPA-hankkeessa pyritäänkin varmistamaan, että yritysten liikuntapalvelut ovat asiakkaiden saavutettavissa myös jatkossa.