Ensin tuli GDPR, nyt WCAG. Moni opettaja tuskailee erilaisten vaatimusten ristitulessa. Mitä opettaja tästä kaikesta hyötyy?

Asiaa voi ajatella siltä kannalta, että myös opettaja on verkkopalvelujen käyttäjä. Verkkosivut ovat visuaalisesti näyttäviä ja niiden välittämä informaatiotulva on valtava. Nykykommunikaatio verkossa on polveilevaa, hajanaista ja täynnä emojeita. Lähes kaiken voi myös tehdä tai hoitaa verkon kautta: julkiset palvelut, henkilökohtainen yhteydenpito, arkiset askareet. Verkossa voi tilata passin, viikon ruoat lähikaupasta ja ohjata etänä kodin elektroniikkaa. Sovellusten hallinta ja verkossa toimiminen on uusin kansalaistaito (Kauppinen & Kinnunen 2016, 128).

Pedagogiikan asiantuntijoiden on syytä muistaa, että kaikki tämä kuuluu osaksi digitaalista lukutaitoa, jonka kehittymistä opettaja voi toiminnallaan vahvistaa. Digitaalinen lukutaito tarkoittaa sekä yleistä teknologista lukutaitoa laajemmassa kontekstissa että tiedonhakutaitoihin keskittyvää verkko-, tietokone- ja informaatiolukutaitoa (Räsänen 2015, 95). Digitaalinen lukutaito on itsessään osa laajempaa monilukutaidon sateenvarjokäsitettä (Kupiainen, Kulju & Mäkinen 2015, 14). On hyvä tiedostaa, että monilukutaito-termin alkuperäiset lanseeraajat pitivät sitä myös nimenomaan pedagogisina ratkaisuina sen lisäksi, että sitä ajatellaan yksilön taitona tai oppimisen tuloksena (Palsa & Ruokamo 2015, 110).

Reijo Kupiainen muistuttaa, että monilukutaidon käsitteen taustalla ja sen vahvistamisen ytimessä on opettajan kyky huomioida erilaiset oppijat kulttuurisista, etnisistä ja sosiaalisista taustoista tai sukupuoli- ja seksuaali-identiteetistä riippumatta.  Kupiainen toteaa: ”Opettajan on tunnettava oppilaansa yhä paremmin ja löydettävä sopivia tapoja rakentaa oppimisympäristöä ja tukea kaikkia oppilaitaan.” (Kupiainen 2016, 29.)

Monilukutaidon opetuksessa on siten kyse eriyttämisestä, jota opettaja voi tehdä myös digitaalisissa oppimisympäristöissä. Sillä, minkälaisen rakenteen opettaja luo oppimisympäristössä olevalle aineistolleen, on merkitystä. Opettajan luoman sisällön toimivuudella ja ulkoasulla on merkitystä, sillä verkkoympäristössä olevilla visuaalisilla merkintäjärjestelmillä on oleellinen vaikutus opiskeluprosessiin (Räsänen 2015, 93).

Saavutettavuuskriteerit ovat kuin verkkomaailman liikennemerkit: ne tuovat pelisääntöjä ja luovat verkkoviestinnälle selkeät raamit. Mieti, miltä tuntuisi ajaa autolla liikenteessä reitillä, jossa liikennemerkit ja -järjestelyt vaihtuisivat päivittäin tietöiden vuoksi tai liikennemerkkien sovittu merkitys muuttuisi jatkuvasti? Monelle verkko-opiskelu ja verkkopalveluissa navigointi tuntuu aivan samalta.

Minkä opettaja satsaa saavutettavuuteen, sen hän saa varmasti takaisin opintojaksopalautteen myötä. Selkeämmät tehtävänannot, tarkka kielellinen ilmaisu, toimivat ja selkeät linkit, multimodaalisen oppimisen hyödyntäminen ja visuaalisesti helppo navigointi verkossa helpottavat taatusti oppimista ja vähentävät opiskelusta aiheutuvaa stressiä kenen tahansa kohdalla. Saavutettavuuteen panostaminen edistää digitaalista lukutaitoa – kun toimitaan selkeällä logiikalla, on helpompi tunnistaa tilanteet, joissa järjestelmä tai verkkopalvelu ei toimikaan kuten pitäisi. Samalla on helpompi keskittyä oppimiseen, kun ei tarvitse arvailla, miten järjestelmä toimii.

Lähteet

Kauppinen, M. & Kinnunen, T. 2016. Digitaalinen monilukutaito: oppimaan oppimista päivitetyin keinoin. Teoksessa Leino, K. & Kallionpää, O. (toim.) Monilukutaitoa digiaikaan – lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 27-34.

Kupiainen, R., Kulju, P. & Mäkinen, M. 2015. Mikä monilukutaito? Teoksessa Kaartinen, T. (toim.). Monilukutaito kaikki kaikessa.  Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy, 13-23.

Kupiainen, R. 2017. Monilukutaidon pedagogiikka ja sosiaalinen diversiteetti. Teoksessa Leino, K. & Kallionpää, O. (toim.) Monilukutaitoa digiaikaan – lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto, 127–151.

Palsa, L. & Ruokamo, H. 2015. Behind the concepts of multiliteracies and media literacy in the renewed Finnish core curriculum: A systematic literature review of peer-reviewed research. Seminar.net, 11(2), 101–119.

Räsänen, Marjo. 2015. Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu.