Tässä podcastissa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen ja Heli Kortesalmi keskustelevat erilaisiin talouteen liittyvistä asioista.

Podcastin kuuntelusta hyötyy kuka tahansa joka haluaa oppia laskentatoimen perusteita, esimerkiksi yrittäjä, yrityksessä tai yhdistyksessä toimiva henkilö, tai ihan yleissivistystä lisäävä henkilö.

Podcastin teksti

Haastattelija 1 [00:00:05]: Tervetuloa kuuntelemaan Haaga-Helian talous- ja rahoitusopettajien podcastia, jossa keskustelemme erilaisista talouteen liittyvistä asioista. Tänään keskustelijoina ovat laskentatoimen lehtorit Anna Sivonen, eli minä, ja Heli Kortesalmi. Moikka Heli, kiva olla täällä taas sun kanssa.

Puhuja 1 [00:00:21]: Moi Anna, ihan tosi kiva tulla tänne.

Haastattelija 1 [00:00:25]: Tänään me siirrytäänkin meidän aiheessa ehkä sellaiseen vähän pelottavanakin ja hankalana pidettyyn asiaan kuin kirjanpitoon. Mitä sä oot, Heli, mieltä, pitääkö nyt tässä vaiheessa kuulijoiden olla huolissaan?

Puhuja 1 [00:00:41]: No ei todellakaan. Kirjanpitoon kyllä liittyy sääntöjä ja se on numeroilla tehtävää työtä. Tietty kirjanpito voi mennä ihan niin vaikeaksi kuin haluat, mutta niinhän jokainen asia on. Perusjutut kirjanpidosta on ihan tosi helppoa ja kaikki oppii ne kyllä.

Haastattelija 1 [00:01:00]: Kyllä. Ja monesti sitten saatetaan sanoa, että kun matematiikka ei ole ehkä ihan se mun juttu, niin en mä tässä kirjanpidossakaan oikein voi sitte pärjätä, mutta mä melkein sanoisin, että ei täs tarvii mikään matemaattinen yleisnero olla. Ihan sellaiset peruslaskut kyllä riittää ihan hyvin. Se on ehkä enemmänkin semmoista logiikkaa ja ajattelutapaa se kirjanpito.

Puhuja 1 [00:01:22]: Kyllä. Joo, plus- ja miinuslasku, kerto- ja jakolasku, se on siinä.

Haastattelija 1 [00:01:26]: Kyllä. No minkä takia sitä kirjanpitoa nyt sitten tarvitaan?

Puhuja 1 [00:01:33]: No sehän on ensinnäkin lakisääteistä. Se on pakko, jos sulla on liiketoimintaa, eli yritys, jossa on jotain ulkopuolisille markkinoille tehtävää, myymistä, palvelun tarjoamista, ja jos sulla on joku liiketoiminnan riski, niin ihan kirjanpitolaki sanoo, että silloin pitää pitää tätä kirjanpitoa. Ja se pitää, sillä on tämmöinen erilläänpitotehtävä, eli yrittäjän oma koti- ja kodinostokset ja oman perheen ostokset pitäisi pitää erilään siitä yrityksen tapahtumista, mitä se yritys ostaa. Kirjanpito itse asiassa alunperin on ihan yrittäjien kehittämä järjestelmä, että yritykset ja yrittäjät haluaa tietää, että mikä on heidän yritystoiminnan tulos, että tuliko voittoa tai tappiota. Sitä vartenhan se alunperin sitten kehitettiin, mutta tämän tuloksen selvittäminen, niin tulos kiinnostaa myös verottajaa, jotta voidaan maksaa veroja, ja sitten tietysti sidosryhmät, niin kuin yleisö, julkinen yleisö, lehdistä luetaan tuloksia, jotka on tehty kirjanpidosta, työntekijät, asiakkaat, toimittajat, lukee näitä kirjanpidon raportteja.

Haastattelija 1 [00:02:54]: Oikeastaan ihan kuka tahansa, joka nyt yrityksestä voi olla kiinnostunut, niin kirjanpidon raporttejahan se sitten melkein lukee.

Puhuja 1 [00:03:00]: Niin, jostain englanninkielisestä kirjasta oon lukenut, että kirjanpito on se yrityksen kieli, millä se kertoo, niin kuin säkin olet sanonut joskus, tarinaa, että mitä sillä yrityksellä tapahtuu. Tuon kirjanpidon avulla me tallennetaan sitä tietoa ja sitten luetaan niitä raportteja.

Haastattelija 1 [00:03:16]: Kyllä. Sä puhuit tuosta kirjanpitovelvollisuudesta ja just siitä erilläänpitotehtävästä, mikä on, niin joskushan se voi olla aika hankalakin määritellä, että onko joku yksityishenkilö vai onko nyt yrittäjä. Esimerkiksi joku toiminimiyrittäjä, nehän voi olla aika lähelläkin toisiaan, se ikään kuin se yrittäjä itse henkilönä ja sitten se yritys. Mites tämmöisessä tilanteessa, onks sulla mitään esimerkkejä vaikka tämmöisestä rajanvetotapauksista?

Puhuja 1 [00:03:45]: No joo, toiminimiyrittäjä, sehän on jo selkeästi liike määrittänyt itse, että hän on perustanut yrityksen ja hänellä on liiketoimintaa, mutta sitten pitää tunnistaa, että vaikka mitä autoa käyttää sitä yritystoimintaa varten ja jos on toinen auto tai puolet ajasta ajaa kotiajoja, niin sitten ne kaikki autokustannukset ja kulut ei voi mennä sinne kirjanpitoon, yrityksen kirjanpitoon. Mutta sitten on ihan tällaisiakin tapauksia ja oikeustapauksia, että kun on tämä kirjanpitovelvollisuus, että joku on ruvennut sitten vaikka myymään, no joku keissi oli, että silloin kun tuli eurot, niin joku möi eri maiden eurokollikkojen sarjoja Huutonetti -palvelussa, joka on vähän niin kuin tämmöinen Tori-tyyppinen. Ja sitten sitä kauppaa olikin ihan tuhansia euroja, tais olla parhaimmillaan joku 70 000 euroa vuodessa, mitä tämä möi. Ajatteli, että se on vaan tämmöistä harrastustoimintaa ja pienimuotoista, niin siitä kyllä tuli sitten ihan oikeusjuttu ja päätettiin, että tämä oli kirjanpitovelvollinen, että tämä oli yritystoimintaa, ja sitten varmaan jonkin verotukseen verotkin tietysti piti maksaa sitten niistä saaduista voitoista. Tai sitten, jos joku vaikka ostaisi huonokuntoisia autoja ja korjaisi niitä ihan tosi paljon, niin sitten se voisi muodostua yritystoiminnaksi, kun kyllähän sä voit ostaa auton ja sitten myydä sen vaikka kesän jälkeen pois.

Haastattelija 1 [00:05:02]: Kyllä, joo. Eli aika tarkkana saa olla tavallaan siinä, että jos tekee jotain sellaista toimintaa, missä on sitten joku tämmöinen liiketoimintariski tai muu, niin se voi kertoa.

Puhuja 1 [00:05:12]: Joo, se riski ja ne laajat asiakkaat, että ei vaan suljetulle ryhmälle tarjoaminen määrittää sitä liiketoimintaa.

Haastattelija 1 [00:05:18]: Kyllä. Ja kirjanpitovelvollisiahan ei ole pelkästään yritykset, et nythän me puhuttiin sitten vähän niin kuin yritystoiminnasta, mutta myös sitten erilaiset yhdistykset on kirjanpitovelvollisia ja näin päin pois, että ei se vaan koske pelkästään yrityksiä, jotka sitten toimii.

Puhuja 1 [00:05:35]: Joo.

Haastattelija 1 [00:05:36]: Tuossa kun puhuttiin siitä, että minkälaisia esimerkkejä nyt, sä annoit noin esimerkit tuosta, niin noihan on aika pientä sitten ehkä kuitenkin noin toiminnat, mitä tuossa on.

Puhuja 1 [00:05:47]: Kyllä.

Haastattelija 1 [00:05:47]: Ja ehkä sellaisen voi tässä sanoa, että silloin kun meillä on hyvin pientä se toiminta, niin sitten osalle toimijoista on annettu vähän helpotuksia siihen kirjanpitovelvollisuuteen. Vaikka ovat kirjanpitovelvollisia, niin ei sitten ehkä välttämättä tarvitse pitää ihan niin massiivisesti sitä kirjanpitoa kuin sitten ehkä isompien toimijoiden. Eli siellä on tietyt rajat annettu sitten liikkeen- ja ammattiharjoittajille, jolloin sitten on mahdollista pitää sellaista niin sanottua yhdenkertaista kirjanpitoa, jolloin sitten käytännössä oikeastaan merkitään siellä, että mitkä ovat meidän tuloja ja mitkä ovat meidän menoja. Ja se riittää siihen, että pidetään erillään sitten ne yrityksen varat ja velat ja rahat ja tulot ja menot ja näin. Että ei välttämättä tarvitse mennä ihan sinne asti, mikä ehkä on sitten kirjanpidossa se pikkuisen hankalampana pidetty, eli se kahdenkertainen kirjanpito.

Puhuja 1 [00:06:41]: Niin, ja se voi joka tapauksessa lisätä sitä hallinnollista työtä, mitä pieni yrittäjä joutuu sitten tekemään, jos olisi kaikki vaatimukset, mitä isoiltakin yrityksiltä pyydetään.

Haastattelija 1 [00:06:54]: Kyllä.

Puhuja 1 [00:06:54]: Mutta joo, kahdenkertainen kirjanpito, kun sä listasit ton yhdenkertaisen kirjanpidon, joka on ihan ok lainkin mukaan, niin kahdenkertainen kirjanpito on sitä, että meillä on kirjanpidon tilejä, ja näitä tilejä, nämä on vähän sellaisia tuottoja tai kuluryhmiä, että voi olla vaikka myynti ja sitten voi olla palkkamenot ja vuokramenot ja tällaisia erilaisia listoja, mihin voi sitte tällaisia erityyppisiä tapahtumia listata, niin me tehdään kirjaus kaksipuoleisesti. Me kirjataan aina kahdelle tilille tapahtumat. Ja kirjanpidossa on sellainen tiliristikko-ajattelu, jos sen piirtää ihan paperille, että se vasemmanpuolimmainen puoli sitä tilistä on debet ja oikeanpuolimmainen on kredit.

Haastattelija 1 [00:07:48]: Ne tilithän on semmoset, et jos sen piirtäisi paperille, niin se on vähän niin kuin sellainen T:n näköinen se kirjanpidon tilin tarkastelu. Eli siellä tosiaan on ylhäällä tilin nimi, eli se, mitä asiaa nyt sitten tarkastellaan, onko se rahat vai myynnit vai mitä se sitten on, mitä tarkastellaan. Ja tosiaan siinä on ne kaksi puolta.

Puhuja 1 [00:08:10]: Joo. Englanniksi se on T-account, niin se kertoo aika hyvin ton tiliristikon. Ja sitten vähän riippuu tilistä, niin toiselle puolelle kirjataan lisäyksiä, että esimerkiksi pankkitilille, kun tulee rahaa, niin se kirjataan sinne debet puolelle ja kun sieltä lähtee rahaa, niin se kirjataan sinne kredit puolelle. Mutta jos meille tulee vaikka kymmenen euroa pankkitilille, mä kirjaan sille pankkitilille debet kymmenen sinne vasemmalle puolelle ja sitten mä kerron, että mistä se kymppi tuli, se voi olla vaikka myynti, niin sitten mä otan sen myyntitilin ja kirjaan sitten sinne oikealle puolelle, sinne kredit puolelle. Ja nää debet ja kredit, eli tämä vasen ja oikea puoli, pitää mennä aina tasan.

Haastattelija 1 [00:08:48]: Mä aina rakastan tämmösiä mantroja tässä mun kirjanpidon opetuksessa. Mä yleensä sanonkin, että se on kahdenkertainen kirjanpito, niin siinä kun muistaa, että aina vähintään kaksi tiliä, aina debet ja kredit, ja aina debet ja kredit yhtä suuret. Tavallaan tämä on se logiikka, että tätä kun vaan toistelee, niin sitten saa kyllä kirjanpidon hoidettua, sen kummempaa matemaattista osaamista siinä ei tarvita.

Puhuja 1 [00:09:15]: Joo se on kyllä ihan hyvin sääntöperusteista. Mä oon joskus ite sanonut, että se on vähän semmoista, kun yksinkertaista sudokua täyttäisi. Siinä on tietyt säännöt ja sitten sä vaan laitat niitä numeroita oikealle puolelle.

Haastattelija 1 [00:09:29]: Kyllä, se on just näin.

Puhuja 1 [00:09:32]: Meillä on itse asiassa täällä Haaga-Heliassa semmonen kirjanpidon tili, toinen kollega Ulrika Lindblad, siis semmoinen kirjanpitopeli, anteeksi. Ulrika on kehittänyt sen ja mä pelutin joskus sitä mun lapsilla, ne oli kaheksan ja kymmenen vuotta. Ne oppi tän debet- ja kreditlogiikan, että ei voi kyllä sanoa, että se on vaikeaa, kun lapsikin sen oppii.

Haastattelija 1 [00:09:50]: Kyllä. Oikeasti oleellistahan on vaan tietää, että ensinnäkin mitkä ne on ne tilit, mitkä me nyt sitten valitaan. Siinä pitää mieltää se, että mitä tapahtuu. Eli jos meillä nyt sitten vaikka sanotaan, että me myydään käteisellä jotakin, niin silloinhan ne meidän tuotot lisääntyy. Eli kun me myydään, niin tulee lisää tuottoja. Ja sitten toisaalta käteiskassassa rahat lisääntyy. Eli sieltä me saadaan sitten se toinen tili, kun mä sanoin, että aina vähintään kaksi tiliä, niin silloinhan meillä oli ne myyntituotot ja sitten meillä oli ne käteiset siellä, mitä meidän pitää huomioida.

Puhuja 1 [00:10:28]: Toi oli kyllä hieno muistisääntö, ja että nämä on yhtä paljon aina.

Haastattelija 1 [00:10:33]: Kyllä, että sitten vaan oleellista on ehkä se, että mieltää sen, että miten ne tilit sitten käyttäytyy, että kummallako puolella. Sä sanoit, että toisella puolella lisääntyy ja toisella vähentyy, niin milloin sitten lisääntyy toisella puolella ja milloin vähentyy. Että se on ehkä se kirjanpidossa se oleellinen juttu.

Puhuja 1 [00:10:53]: Niin, no jos sulla oli tuo äskeinen muistisääntö, niin mä aina ajattelen, että mä aloitan aina sen kirjauksen rahatilistä. No kyllä mä nyt olen aika monta vuotta jo toiminut kirjanpitäjänä ja kirjanpidon opettajana, että kyllä mä nyt oikeasti muistan. Mutta kun mä opetan, niin mä ajattelen aina ensiksi sitä rahatiliä, vaikka pankkitili. Ja kun pankkitilille tulee rahaa, niin me kirjataan sinne vasemmalle puolelle, eli debettiin. Ja sitten, jos pankkitililtä on käytetty se vasen puoli, se debet, niin sitten sille toiselle tilille, mistä takia se raha tuli, oliko se vaikka vakuutuskorvaus, niin sitten sille vakuutuskorvaustilin kredittiin. Ja sitten taas, jos pankkitililtä lähtee rahaa, niin se aina lähtee sieltä oikealta puolelta, sieltä kreditistä, ja sitten se toinen tili oli se debetti, niin kuin toi sun sääntö menee. Mutta mä mietin sitä aina sen rahatilin kautta. Ja tämä pankkitilisääntö toimii pankkitilille, laatikkoon jos on rahaa, se toimii myös tämmöisille maksuaikatileille, niin kuin myyntisaamiset, ostovelat, ihan sama idea. Alottelisin näillä rahatapahtumilla ensin.

Haastattelija 1 [00:11:58]: Kyllä, opettelee sen, että millä tavalla se käyttäytyy, eli tosiaan kasvaa siellä debetin puolella ja vähenee siellä kreditissä. Ja sitten kun muistaa, että jos siellä puolella on debet, niin siellä toisella tilillä on pakko olla kredit, niin sittenhän se menee väistämättä oikein.

Puhuja 1 [00:12:16]: Joo, mulla oli tietsä toinenkin muistisääntö, kun silloin kun mä itse opiskelin kirjanpitoa, niin mä en koskaan muistanut, että kummalla puolella on debet ja kummalla puolella kredit. No tää on ihan tyhmä, mutta kredit-sanassa on k, ja oikea-sanassa on k, niin siitä mä muistan.

Haastattelija 1 [00:12:30]: Siitä sä muistit.

Puhuja 1 [00:12:32]: Niin, että tän nyt voin sitten jakaa tänkin muistelun, koska näähän on ihan mitäänsanomattomia sanoja.

Haastattelija 1 [00:12:37]: Kyllä, joo. Kirjanpidos ehkä just oleellista on tietää, se mikä siinä on ehkä vaikeaa on tosiaan se, että tietää, että kummalle puolelle kirjataan. Se on se kaikkein vaikein. Niitä on neljä eri tiliryhmää, mitä meillä on käytössä. Itse asiassa kaksi käyttäytyy samalla tavalla ja sitten kaksi käyttäytyy samalla tavalla, koska siinä on kaksi puolta, niin ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Ne pitää ikään kuin opetella. Toki sitten se kirjanpidon debet-puoli, niin sehän kertoo siitä, että mihin sitä rahaa on käytetty. Ja kredit-puoli, että mistä se raha on saatu. Että jos nyt haluaa sitten tämän tyyppistä lähteä soveltamaan, niin miksei sitten voisi lähteä. Eli tosiaan, että jos sitä rahaa on nyt sitten saatu sieltä pankkitililtä, että on maksettu vaikka niitä ostoja, niin silloinhan se on sitten, rahan lähde on se pankkitilin kredit ja rahan käyttö on se ostojen debet. Niin sieltä se sitten löytyy.

Puhuja 1 [00:13:41]: Kyllä. Joo, mut sä puhuit niistä neljästä eri tiliryhmästä, kun mä mietin, että onko meillä Suomessa, tai mistä mä tiiän, että mikä tili se on. Mä tiin, että myynti ja ostot ja pankkitili, näitä me ollaan nyt lueteltu. Mutta minkälaisia kaikkia tilejä niitä nyt sitten on?

Haastattelija 1 [00:13:59]: No meillä on menotilejä, mihin tulee kaikki oikeastaan meidän menot mitä nyt voi olla, ostoja, vuokria, sähkölaskuja, palkkoja, mitä hyvänsä menoja, mitä sitten olisi. Sitten meillä on tuloja, jotka sitten on, no mitä tahansa tuloja. Myyntituloja, voi olla korkotuloja, vuokratuloja, mitä hyvänsä. Raha- ja saamistilejä, sä itse asiassa puhuitkin jo niistä, eli niistä kassatileistä ja pankkitileistä ja muista, esimerkiksi myyntisaamistileistä. Ja sitten meillä on velkatilejä. Ja sinne velkoihin menee sitten kaikki sellaiset, mitkä on velkaa joko jollekin ulkopuoliselle, tai sitten vaikka niille omistajille. Eli omistaja, kun sijoittaa siihen yritykseen jotain rahaa, niin siitä itse asiassa se yritys on ikään kuin ne pääomat velkaa sille yrittäjälle. Ja se käyttäytyy sillä tavalla niin kuin velkatilit, kaikki pääomatilit.

Puhuja 1 [00:14:58]: Ja nyt jos palataan tällaisiin taloushallinnon perusraportteihin, niin sähän nyt oikeastaan tuossa nyt luettelit sen tuloslaskelman ja taseen rakenteen, että ilmeisesti nämä tilit on rakentunut sen perusteella.

Haastattelija 1 [00:15:10]: Kyllä, joo. Eli siellä tosiaan tulokseen meni ne menot ja tulot, ja sitten sinne taseen puolelle menee ne saamiset ja sitten velat, eli ne pääomat.

Puhuja 1 [00:15:24]: No mitä Anna, voiko kirjanpitoa tehdä itse vai pitääkö olla ihan joku kirjanpitäjä?

Haastattelija 1 [00:15:31]: Jos osaa perusasiat, niin kyllähän sitä kirjanpitoa, jos on semmoista melko yksinkertaista se toiminta, niin voi tietysti tehdä ihan itsekin sitä kirjanpitoa, että tosiaan se on peruslogiikan ymmärtämistä ja sen toteuttamista, niin voi sitä tehdä ihan itsekin. Mutta tosiaan, jos on sitten toiminta isompaa tai vähän monimutkaisempia asioita siellä, niin sitten on ehkä hyvä, että siinä on joku ammattilainen sitten tukena. Eli semmoista pientä yritystoimintaa, niin miksei ihan hyvin voi. tai toki sitten, jos on opiskellu kirjanpitoa, niin ilman muuta, miksei voi itsekin tehdä.

Puhuja 1 [00:16:10]: No silloinhan on jo ammattilainen tietysti.

Haastattelija 1 [00:16:11]: Joo. Ja vaikka ei olisi mitään erityistä tutkintoakaan, mutta on opiskellut aihetta, niin miksei sitten voisi vaikka tehdäkin kirjanpitoa.

Puhuja 1 [00:16:21]: Joo, ja kerran mä juttelin yhden tilitoimistoyrittäjän kanssa, niin hän ehdotti, että jos joku haluaa tehdä kirjanpitoa itse, niin voisi myös tehdä niin, että sitten se tilitoimisto tekisi vaikka tilinpäätöksen ja veroilmoituksen, tai tarkistaisi lopuksi, että kaikki on ok, mutta tietysti silloin täytyy sopia etukäteen, että millä tavalla se kirjanpito tehdään, että se on sitten mahdollisimman helppo sille tilitoimistollekin tarkistaa.

Haastattelija 1 [00:16:47]: Kyllä, ja miksei tietysti jotain tilintarkastajaakin voisi hyödyntää tässä. Eli tekee itse sen kirjanpidon, mutta sitten ostaa tilintarkastuksen jostain ulkopuolelta, jolloin sitten saa ehkä varmistuksen sille, että on tehnyt oikein.

Puhuja 1 [00:17:01]: Joo, kyllä. No miten sitä kirjanpitoa sitten tehdään? Me puhuttiin siitä tiliristikosta tai siitä T:n muotoisesta tilistä, niin tekeekö Anna kukaan sillee oikeasti kirjanpitoa?

Haastattelija 1 [00:17:17]: Niin, että piirtelisi paperille niitä T-kuvia ja sinne niitä tekisi? Ei varmaan nykypäivänä kukaan tee sillä tavalla, mutta todennäköisesti jos mä menisin jonnekin isompaan kauppaan, missä myydään jotain kuittivihkoja ja kaikkea muuta, niin saattaisihan sieltä vaikka kirjanpitokirjakin löytyä, mihin voisin tehdä niitä.

Puhuja 1 [00:17:40]: Siis mä itse asiassa ostin tos pari vuotta sitten Suomalaisesta kirjakaupasta sellaisen, kun se oli musta niin hieno.

Haastattelija 1 [00:17:46]: Eli löytyy.

Puhuja 1 [00:17:46]: Löytyy, mutta en mä oo ikinä käyttänyt sitä.

Haastattelija 1 [00:17:50]: Jos on vähänkään enemmän niitä tapahtumia, niin kyllähän se käsin tekeminen on aika työlästä. Mutta onneksi meillä on vaihtoehtoja, eli Excelillä voi tietysti tehdä, taas jos se toiminta on aika pientä, niin ihan Excelilläkin pystyy kyllä hyvin. Itse asiassa netistä löytyy vaikka siihen yhdenkertaiseen kirjanpitoon ihan toimivia pohjia, millä sitten voi sitä kirjanpitoa pitää. Mutta myös kahdenkertaista kirjanpitoa voisi ihan hyvin pitää Excelillä. Ja sitten löytyy paljon ihan maksuttomiakin ohjelmia, millä voi pitää kirjanpitoa. Eli voi laadata itsellensä netistä kirjanpito-ohjelman ja alkaa sillä sitten tehdä kirjanpitoa. Ja se tuottaa sitten ihan samanlaisia raportteja kuin mikä tahansa kirjanpito-ohjelma.

Puhuja 1 [00:18:36]: Mä oon auttanut yhtä tuttua sillee, että mä tein hänelle sellaisen Excel-pohjan, ja tekee sillä kahdenkertaista kirjanpitoa ja oikein hyvin tekee, kun aina vaan alkuohjeet, välillä mä neuvon. Ite mä hoidan meidän taloyhtiön kirjanpitoa, se on aika pieni. Ja mä käytän just tämmöistä maksutonta kirjanpito-ohjelmaa, aivan riittävä. Mutta kyllähän tänä päivänä on ihan ihania nää pilvipohjaiset kirjanpito-ohjelmat. Jos mulla olisi yhtään enemmän liiketoimintaa, niin ehdottomasti hankkisin sellaisen. Se on reaaliaikainen ja sinne tulee laskut suoraan. Puhutaan jo muusta kuin kirjanpidosta, mutta se kirjanpito melkein syntyy siellä itsestään taustalla.

Haastattelija 1 [00:19:15]: Kyllä, joo. Nykyään tietysti tekniikka auttaa ihan hirveästi siinä, että sen kirjanpidon saa tehtyä aika pienelläkin vaivalla, siis sillä tavalla, ettei tarvii ihan kaikkea. Se ohjelma auttaa jo siinä vähän, et mitä sitten on.

Puhuja 1 [00:19:33]: No mutta miksi sitten, Anna, pitäisi ihmisen ymmärtää jotain kirjanpidosta, vaikka täällä Haaga-Helian opiskelijat, jotka opiskelee tradenomiks, niin heidän pitää pikkasen opiskella kirjanpitoa kuitenkin?

Haastattelija 1 [00:19:45]: Siksi, koska ne kaikki raportit kuitenkin, mitä sieltä tulee, niin nehän tulee sen kirjanpidon perusteella. Eli tavallaan se, että ymmärtää, miten ne raportit syntyy siellä, eli mitkä on ne kirjanpidon tapahtumat, mistä ne raportit sitten syntyy, niin tavallaan sitten on helpompi ehkä taas ymmärtää ja tulkita niitä raportteja. Tietää, mitä ne on syönyt.

Puhuja 1 [00:20:08]: Ja tietää varmaan sen oman vaikka myynnin vaikutuksen sit sinne raportille, miltä se näyttää ulkopuolisen silmin sitten loppujen lopuksi.Joo.

Haastattelija 1 [00:20:19]: Hyvä. Tulisiko sulla jotain täydennettävää vielä tästä?

Puhuja 1 [00:20:23]: Minä tykkään kirjanpidosta. Se on musta ihanan loogista ja selkeetä. Siksi minä sitä joskus lähdin opiskelemaan. Kun sä ymmärrät sen logiikan se on helppoa. Minä vaan sanon, että kirjanpito on kivaa.

Haastattelija 1 [00:20:34]: Kirjanpito on kivaa. Tähän on hyvä lopettaa. Kiitos, Heli.

Puhuja 1 [00:20:37]: Kiitti, Anna.