Esimiehen rooli on muuttunut autoritaarisesta johtajasta valmentajaksi. Samaan aikaan myös opettajan tehtävä on kehittynyt luennoitsijasta uravalmentajaksi, jonka tavoite on auttaa kirkastamaan oppijoiden vahvuuksia, motivaatiota sekä auttaa heitä saavuttamaan omat tavoitteensa. Coachaava ja valmentava ote tarjoaa menetelmän, joka auttaa muuttamaan johtamista ja opetusta vuorovaikutteisempaan suuntaan innostaen parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Tämä taito korostuu, sillä opiskelijat eivät valmistu enää pysyviin ammatteihin, vaan uusi työelämä edellyttää elinikäistä oppimista ja kehittymistä.
Mitä coachaus on?
Coaching on monipuolisesti läpi elämän hyödynnettävä taito, jonka John Whitmore kuvaa näin:
”Coaching ei ole ainoastaan tekniikka, joka tulisi hallita ja tarkasti käyttää tiettyyn tilanteeseen. Se on tapa johtaa, tapa kohdella ihmisiä, tapa ajatella ja tapa elää.”
Coaching auttaa toista tunnistamaan ja tulemaan tietoisemmaksi omista vahvuuksistaan, jotta kukin voi hyödyntää oman potentiaalinsa mahdollisimman hyvin. Usein coaching kuvataan coachattavan potentiaalin vapauttamiseksi. Hyvän coachin tavoite on valmentaa coachattavan asiakkaan suoritus kasvamaan yli aiempien omien rajojen. Valmentava ote rakentaa organisaatiokulttuuria, jossa ihmisiä ajatellaan heidän tulevaisuuden potentiaalinsa eikä nykyisen suorituksensa mukaan. Lähtökohtana on ajatus siitä, että kasvun suurin vastustaja löytyy usein omaan pään sisältä ja coachin tehtävä on auttaa vapauttamaan mielen sisäisiä esteitä. Timothy Gallwey konkretisoi ajatusta The Inner Game of Tennis kuvaten, että usein oman pään sisäinen vastustaja vaikuttaa tenniksen lopputulokseen enemmän kuin verkon toisella puolella oleva.
Pitääkö coachilla olla sisältöosaamista?
Aito coachin roolissa toimiminen ei edellytä aihealueen sisältöosaamista, vaan coach hallitsee menetelmän ja prosessin. Valmentava coach kuuntelee, kysyy ja kannustaa. Coachin rooliin asettuminen voi olla jopa haastavampaa, jos aihepiiri on coachille entuudestaan erittäin tuttu, jolloin ohjaus voi edellyttää aiemmasta poisoppimista. Hyvä coach ei neuvo, mutta hän voi esimerkiksi jakaa joitain kokemuksiaan tai näkemyksiään innostaen coachattavan ajattelua.
Tietoisuudella ja vastuullisuudella tuloksiin
Coachattaessa alkavia yrittäjiä kuulee usein kysymyksen: ”Onko tämä sinusta hyvä businessidea?” Jos alkavalle yrittäjälle antaa suoria vastauksia, on seurauksena usein yrittäjän vastuunoton väheneminen. Coachatessa tavoite on tukea yrittäjän vastuunottoa ja poistaa esteitä etenemisestä. Tietoisuus ja vastuullisuus nostetaan usein sekä tärkeimmiksi tekijöiksi sekä coachingissä kuten usein missä tahansa suorituksen johtamisessa.
Coachingin vaiheet
Coaching-proesessissa voidaan käyttää ns. GROW-mallia, joka tulee sanoista Goal, Reality, Opportunity ja Way Forward. Keskustelun aluksi asiakas konkretisoi oman tavoitteensa, minkä jälkeen hän kuvaa nykytilannetta. Kysyttäessä coachattavalta mitä vaihtoehtoja hänellä on, pyritään pääsemään yli mielen esteiden ja kannustetaan ajattelemaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Lopulta keskustelu siirretään päätöksentekoon kysyen esimerkiksi ”Mitä aiot tehdä seuraavaksi?” ja ”Milloin aiot sen tehdä?”. Näin tuetaan suunnitelman toimeenpanoa.
Coaching tukee yrittäjyyttä StartUp Schoolissa
Yrittäjille coachaava ohjaus on erityisen tärkeää, sillä heidän tehtävänsä on luoda uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita, joita ei ole vielä olemassa. Silloin on välttämätöntä nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kehityspotentiaalia sekä haastaa itseään. Uudet innovaatiot eivät kehity tekemällä entistä tehokkaammin kuten aina ennen on tehty.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yrityshautomossa StartUp Schoolissa on kehitetty ja konseptoitu kansainväliseen tieteelliseen tutkimustyöhön perustuen oma coaching-malli yrittäjyyden tukemiseen sekä oppijoiden yrittäjyysasenteen vahvistamiseen. StartUp Schoolin coaching-mallin runkona on sisäinen valmennus ja ohjekirja, jonka prosessia noudattaen StartUp Schoolin coachit tukevat yrittäjiä. Coaching-malli on ollut käytössä ja sitä on jatkokehitetty seitsemän vuotta kymmenien coachien toimesta. StartUp School on myynyt ja kouluttanut coaching-malliaan useille kansainvälisille korkeakouluille.
Kirjoittaja Hannele Mennala (KTM, Certified Business Coach) on Haaga-Helian yrityshautomon StartUp Schoolin vetäjä. Hänellä on pitkä kokemus kansainvälisistä tehtävistä isoissa organisaatioissa sekä startup-yrittäjänä liiketoiminnan kehittämisen, digitaalisten palveluiden, markkinoinnin sekä HR:n suorituksen johtamisen aloilla. Hän coachaa alkavia yrittäjiä ja on valmentavan esimiestyön sekä organisaatiokulttuurin puolestapuhuja.
Taustalukemista coachingista kiinnostuneille: “Coaching for performance. Growing people, performance and purpose”, John Whitmore ja “The Inner Game of Tennis”, Timothy Gallwey.