Tiedämme hyvin, että yhteiskunnan muuttuessa myös työn luonne muuttuu ja töitä pitää organisoida uudelleen. Muutos asettaa jatkuvasti haasteita yksilön kehittymiselle. Tarvitsemme jatkuvaa keskustelua yleisistä työelämävalmiuksista, avainosaamisista ja niiden sisällöistä. Yleisiin työelämävalmiuksiin kuuluvat elämänhallinta, kommunikointitaidot, ihmisten ja tehtävien johtaminen sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittaminen. Nämä Pekka Ruohotien 20 vuoden takaiset näkökulmat ovat edelleen ajankohtaisia.

Elämänhallinnan taidon voidaan nähdä sisältävän oppimisen taidon, kyvyn organisoida ja hallita ajankäyttöä, henkilökohtaisten vahvuuksien hyödyntämisen sekä ongelmanratkaisutaidon. Kommunikointitaito sisältää vuorovaikutusosaamisen, kuuntelun sekä suullisen ja kirjallisen viestinnän taidon. Ihmisten ja tehtävien johtaminen sisältää kyvyn koordinoida, päätöksentekotaidon, johtamistaidon, taidon hallita konflikteja sekä suunnittelu- ja organisointitaidon. Innovaatioiden ja muutosten vauhdittamisen taito sisältää hahmottamiskyvyn, luovuuden, innovatiivisuuden ja muutosherkkyyden sekä riskinotto- ja visiointikyvyn. (Ruohotie 2000, 29-40.)

Miten työelämä ja osaamistarpeet muuttuvat? Työ 2040 esittää kolme skenaariota työn tulevaisuudesta. Ensimmäisessä skenaariossa elämme maailmassa, jossa työ kuuluu hallittuun arkeen. Työ on vakaata ja työsuhteet tasaisia. Tässä skenaariossa kansallisvaltion merkitys on vahva, työllisyys korkea, palkkaerot pieniä ja eläkkeelle siirrytään joustavasti. Toisessa skenaariossa elämme maailmassa, jossa työ on jaksottaista, työaika vähenee ja työsuhteita on paljon. Tässä vaihtoehdossa EU:n rooli on merkittävästi pienentynyt. Vastavoimana globaali kansalaisuus ja solidaarisuus ovat vahvistuneet. Yrittäjyys yleistyy huomattavasti, työ on pätkittäistä ja työsuhteiden profiili muuttunut. Kolmannessa skenaariossa elämme maailmassa, jossa työ on vakaata, mutta työsuhteita on monia. Globaali kauppa on hälventänyt valtioiden rajoja. Vahva taloudellinen polarisaatio johtaa pienen eliitin vahvistumiseen. Valtiot kilpailevat suuryritysten investoinneista, ja osa valtioista näivettyy. Korkeimmin koulutettu 5 prosenttia väestöstä vastaa 60 prosenttista koko kansakunnan arvonlisästä, pääomatuloja on paljon ja suuri osa väestöstä on tuen nettosaajia. (Demos Helsinki & Demos Effect 2017, 20.)

Tulevaisuuden muistelun kautta voimme palata tähän hetkeen ja todeta, että koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitys on tavoiteltavan tulevaisuuskuvan ja muutoksen hallinnassa keskeinen. Ammatillisen koulutuksen reformi vahvisti ammatillisen toisen asteen koulutuksen kivijalkaa, työelämälähtöisyyttä. Työpaikalla oppiminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään työntämällä opiskelijat työpaikoille. (Manner 2019.) Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen kyselyn (N=500) mukaan vain joka kymmenes vastanneista sanoo oman työpaikkansa valmistautuneen hyvin ammatillisen koulutuksen uudistukseen. Tulosten mukaan monet työntekijät työpaikoilla kokivat tarvitsevansa tietoa koulutusuudistuksesta kokonaisuudessaan. Mitä uudistus tarkoittaa työpaikalla käytännössä? Miten uudistus vaikuttaa oman työpaikan toimintaan, työpaikkaohjaajien ja muiden työtekijöiden rooliin ja tehtäviin? Miten uudistus muuttaa nykyistä tilannetta ja oppilaitosyhteistyötä? Lisätietoa toivottiin muun muassa tutkintovaatimuksista, näytöistä, oppisopimuskoulutuksesta, ohjauksen järjestämisestä sekä arvioinnista. (Työterveyslaitos 2019.)

Parasta osaamista -verkostohanke on vahvistanut työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukemista. Hankkeessa on järjestetty alueellisia työelämäfoorumeja ja vahvistettu oppilaitosten ja työelämän yhteistä näkemystä työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimintamalleista. Hankkeessa on toteutettu kymmeniä työpaikkaohjaajakoulutuksia ja koulutettu satoja työpaikkaohjaajia. Lisäksi hanke on tuottanut työpaikkaohjaajille, opettajille ja opiskelijoille työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukimateriaalia. (Parasta osaamista 2019.)

Parasta osaava työelämä -blogiteksti jatkaa blogisarjaa, joka tekee näkyväksi Parasta osaamista -hankkeen tuottamia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähteet

Demos Helsinki & Demos Effect. (2017). Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta. Luettavissa: https://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2017/01/Ty%C3%B6-2040-Skenaarioita-ty%C3%B6n-tulevaisuudesta.pdf

Manner, M. (2019). Näillä eväillä ammatillinen nousuun. Opettaja-lehti.  Luettavissa: https://www.opettaja.fi/ajassa/nailla-evailla-ammatillinen-nousuun/

Parasta osaamista – hanke. Luettavissa: https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/hankekuvaus/

Ruohotie, P. (2000). Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY.

Työterveyslaitos. (2019). Ammattitaitoa yhdessä. Luettavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2019/03/Ammattitaitoa-yhdess%C3%A4-kyselyn-tulokset.pdf