Lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat meillä erilaisia ja niitä on aina mahdollisuus kehittää. Niihin on mahdollisuus saada ohjausta. Podcastissa Eija Honkanen ja Salme Jarvansalo jakavat vinkkejä lukemisen ja kirjoittamisen edistämiseen opinnoissa.

Podcastin tekstivastine

Eija Honkanen: Tervetuloa kuuntelemaan lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää podcastia. Olen Eija Honkanen ja opettajana Haaga-Heliassa. Kanssani on keskustelemassa tästä teemasta kollega.

Salme Jarvansalo: Mä oon Salme Jarvansalo ja toimin erityisopettajana ja opinto-ohjaajana liiketalouden opiskelijoille Haaga-Heliassa.

Eija Honkanen: Opiskelussa oppiminen perustuu paljolti lukemiseen ja kirjoittamiseen, etenkin korkeakoulussa. Kirjoittaminen, lukeminen ja sanavarasto onkin meillä ihmisillä ajattelun perusta ja opiskelussa ne on tosi tärkeitä taitoja. Kun opiskelee ammattiin tai ammattilaiseksi, niin niitä tarvitaan. Lukemisen ja kirjoittamisen taidot on meillä hyvin erilaisia ja niitä on aina mahdollisuus kehittää eteenpäin. Kaikilla lukeminen ja kirjoittaminen ei suju kuin tanssi, vaan siihen liittyvät haasteet on meillä aika yleisiä. Kun mietitään lukemista ja kirjoittamista, kaikkein kuuluisimmat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia omaavat taitaa olla Ruotsin kuninkaalliset.

Meil on myös sitten kirjailija Arja Tiainen, jolla on lukivaikeus. Yläkoulussa hän haaveili kirjailijanurasta ja opo sanoi hänelle, että ei sinusta tule, koska on tämä lukivaikeus. Mutta sinnikkyys ja sitte tää päämäärätietosuus Arja Tiaisella vei siihen, että hän on kirjailija lukivaikeudesta huolimatta. Eli lukivaikeus ei estä ammatinvalintaa. Lukivaikeus on oikeestaan ominaisuus, johon on erilaisia keinoja, jotka auttaa opiskeluun. Niihin on hyvä perehtyä, että voi kokea tätä hyvää opiskelua lukivaikeuden kanssa. Salme, miten nää lukemisen ja kirjoittamisen asiat näkyy opiskelijoille?

Salme Jarvansalo: Lukivaikeus on tosiaan yksi kaikista yleisimmistä oppimisen vaikeuksista. Jokaisessa meidän opiskelijaryhmässä löytyy keskimäärin kaksi opiskelijaa, joilla lukivaikeus on todettu tai opiskelija itse epäilee, että se vois olla.

Eija Honkanen: Mikä on tyypillistä silloin, kun on lukivaikeutta?

Salme Jarvansalo: Ehkä kaikista tyypillisintä on se, että lukeminen on hidasta. Siinä tulee virheitä, ajatus ei aina kulje tekstin mukana, vaan lukeminen on enemmän mekaanista. Voi myös tuntua siltä, että kirjaimet ja rivit ikään kuin hyppii silmissä. Lukivaikeus voi näyttäytyä myös vaikeutena vieraissa kielissä.

Eija Honkanen: Usein opiskelijat kuvaa myös, että lukeminen ei kiinnosta. Haaga-Heliassa opiskelevilla opiskelijoilla onkin kokemusta opiskelusta ja aiempaa koulupohjaa jo aika paljonkin voi olla. Usein opiskelija voikin tunnistaa tai hänellä on aiemmin havaittu lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä haasteita. Mut lukivaikeushan on sellainen, että se ei häviä, mutta me voidaan tukea lukemisen ja kirjoittamisen taitoja monella tapaa. Mitäs silloin voi tehdä?

Salme Jarvansalo: Jos tietää, että on lukivaikeus tai epäilee sitä, ni opiskelijan kannattaa ottaa yhteyttä oman tutkinnon erityisopettajaan ja sopia tapaamisaika. Meillä on mahdollisuus tehdä Haaga-Heliassa lukiseula, joilla lukivaikeus tarvittaessa voidaan todentaa. Siinä tapaamisessa opiskelija saa lausunnon erityisjärjestelyistä opintojaan varten, jos oppimisvaikeus ilmenee.

Eija Honkanen: Mitä nää erityisjärjestelyt tyypillisesti ovat?

Salme Jarvansalo: Ne mietitään aina opiskelijan yksilöllisen tarpeen pohjalta. Kaikista yleisimpiä kursseihin liittyen on lisäaika tenttiin, kirjoitusvirheiden katsominen läpi sormien tenttivastauksissa ja ehkä muissakin tuotoksissa. Kuulokkeiden tai korvatulppien käyttö tenteissä, jos opiskelija hyötyy niistä. Sitten paljon käytetään tehtävänantojen selventämistä erityisesti tenttitilanteissa suullisesti.

Eija Honkanen: Nää järjestelyt on tosi tärkeitä opiskelijan oppimisen kannalta. Etenkin sitä lisäaikaa tarvitaan monta kertaa. Jotkut kertoo, et he tarvitsee vielä rauhallisempaa oppimisympäristöä. Silloin opiskelijahan voikin itse miettiä, milloin hän sitä tarvitsee ja mikä vois olla sitten se ratkaisu.

Yksi, joka hyödyntää lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta on se, että luetusta tekstistä alleviivataan ydinasioita tai kirjataan itselle niitä muistiin ja se auttaa opiskelijaa oppimaan. Jotkut käyttää myös värejä, jolla ne korostaa itselle tärkeitä asioita tai kirjoittaa sanalistoja. Tai käyttää Mindmappeja. Aina on hyvä muistaa pitää riittävästi taukoja, että sitä opiskeltavaa asiaa voi sulatella rauhassa. Tauot opiskelussa auttaa myös jaksamaan.

Mitäs muita tapoja Salme sulle tulee mieleen, millä tavalla Haaga-Heliassa voidaan ohjata ja tukea opiskelijaa?

Salme Jarvansalo: No ainakin se, että kun opiskelija näyttää kirjastossa saamansa erityisopettajan lausunnon, niin hän saa neljän viikon laina-ajan kurssikirjoille kahden viikon sijaan. Ja se on iso apu hitaalle lukijalle. Meidän kirjasto voi myös rekisteröidä opiskelijan Celia-kirjaston äänikirja-asiakkaaksi. Äänikirjoja kuuntelemalla voi nopeammin ottaa haltuun isoja aineistoja, kun se lukeminen on hankalaa.

Eija Honkanen: Sä Salme mainitsit aikasemmin, että vieraat kielet voi tuottaa hankaluuksia. Mistä siihen saa tukea ja mitä meillä voidaan tehdä?

Salme Jarvansalo: Lähtökohtaisesti kielissä ensimmäinen tukimuoto on se, että opiskelija käy sen kielen valmentavan kurssin ja sitä kautta saa paikattua puuttuvia pohjatietoja. Myös se pakollinen kielen kurssi tulee suorittaa kaikkensa yrittäen. Mutta jos kurssia ei siltikään saa läpi, niin opiskelija voi anoa sitten mukautettua arviointia. Tarvittaessa voidaan miettiä myös kielen kurssien korvaamista muilla opinnoilla.

Eija Honkanen: Eli meillä on siis tosi paljon keinoja, jolla opiskelija voi itse auttaa itseään oppimaan. Näistä hyötyy oikeastaan kaikki, mitä sä luettelit. No kieliin ja oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa itse kielen kuuntelu ja puhuminenhan voi opiskelijalta sujua paremmin näis käytännön tilanteissa. Silloin opiskelijahan voi vahvistaa luontevasti sitä kielitaitoa puhumalla ja kuuntelemalla. Opiskelija voi vaikka meillä esimerkiks hakeutua puhumaan kv-opiskelijoiden kanssa tai hakeutua vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Tai hakeutua esimerkiksi sellaiseen työpaikkaan oppimaan, jossa käytetään juuri sitä opittavaa kieltä vaikka osittain työkielenä. Meillähän on paljon yrityksiä tällä alueella, että englannin ja ruotsin kieli on osin ainaki työkielenä.

Näitä käytännön työkaluja, jotka auttaa oppimaan, niitä on myös olemassa. Mitä sä Salme suosittelisit näistä opiskelijalle?

Salme Jarvansalo: Wordin kuuntelu- ja sanelutoiminnot voi olla tosi iso apu opiskelussa. Jos esimerkiks kirjoittaminen on hankalaa, niin voi ensin sanella omat ajatuksensa sinne Wordiin ja alkaa sitten vasta muokkaamaan niitä kirjakielelle. Ja kuuntelua, eli syventävää lukuohjelmaa kannattaa käyttää myös oman tekstin tarkistamiseen. Virheet ja kaikki epäloogisuudet huomaa tosi helposti kuuntelemalla.

Eija Honkanen: Joo, toi on totta ja se kuulostaa jotenkin hyödylliseltä itsellekin käyttää. Jotkut on myös kertonu, että he lukee esim. tenttialueen itselleen puhelimeen ääneen ja sitte kuuntelevat sitä vaikka bussimatkoilla tai kävelyllä tai vain keskittyen siihen kuunteluun ja se auttaa heitä oppimaan. Tuleeks sulle jotain muuta mieleen, Salme?

Salme Jarvansalo: No ehkä vielä lukikalvot ja lukiviivaimet, jotka helpottaa lukemista silloin, jos tuntuu, et ne rivit ja kirjaimet pomppii. Niitä voi tilata erilaisten oppijoiden liitosta, mut ensin voi kotona testata vaikka värillisen muovitaskun avulla sitä värin vaikutusta. Tehtäviä kannattaa palastella pieniin paloihin ja alottaa tekeminen ajoissa. Siinä voi apuna toimia Pomodoro-tekniikka, jossa kellotetaan opiskelua kolmeen 25 minuutin pätkään.

Eija Honkanen: Tosi hyviä vinkkejä. Onks Haaga-Heliassa nyt erityisopettajan lisäksi joku muu toimija, jota voi lähestyä lukemisen ja kirjoittamiseen liittyen vaikeuden kanssa?

Salme Jarvansalo: Oman opinto-ohjaajan kanssa voi aina suunnitella aikataulujaan ja opintojaan. Lisäksi meillä Haaga-Heliassa on kaksi opintovalmentaja, jotka voivat eri tavoin auttaa opintojen eteenpäinviemisessä.

Eija Honkanen: Eli heihin siis voi ottaa yhteyttä, jos nää lukemisen ja kirjoittamisen asiat mietityttää. Mitäs muuta sä haluaisit sanoa tähän loppuun?

Salme Jarvansalo: Ainakin sen, että on hyvä muistaa, että jokaisella on myös paljon vahvuuksia, jotka auttavat kompensoimaan vaikeuksia. On todella voimaannuttavaa kiinnittää huomiota myös niihin ja rakentaa omaa opiskeluaan vahvuuksien varaan.

Eija Honkanen: Tää on hyvä muistaa.