Osana ENCORE-hanketta haastattelimme Haaga-Helian StartUp Schoolin kokeneita yrittäjyysvalmentajia kerätäksemme parhaimpia käytänteitä opiskelijoiden valmentamisesta aasialaisille partnereille ja sidosryhmille.

Haastattelut ovat osa laajempaa yrittäjyysvalmennus-tutkimustamme, jonka esitämme kansainvälisillä foorumeilla. Haluamme jo nyt jakaa tutkimuksen antia laajemmalle yleisölle ja siksi kokosimme haastatteluiden helmistä ohjeistuksen, joka muodostuu K:lla alkavista verbeistä – ne kun ovat haastattelujen perusteella tärkeässä osassa valmentamisen onnistumisessa.

Kuuntele, kysy, keskustele

Valmennuksen keskiössä on valmennettava ja hänen haasteensa. Hänen agendansa mukaan edetään. Valmentajan on tärkeä maadoittaa itsensä, olla läsnä, tarkkailla eleitä ja ilmeitä sekä kuunnella huolellisesti. Valmennus on tanssimista hetkessä ja kuullun perusteella valmentaja edistää tilannetta kysyen eteenpäin vieviä kysymyksiä. Menneessä ei vellota niinkään.

Valmennus perustuu ajatteluun, että valmentaja asettaa kysymyksiä muttei anna suoria vastauksia. Siten valmennus eroaa mentoroinnista. Mentori on yleensä asiantuntija, joka oman kokemuksen perusteella antaa suoria neuvoja.

Valmennettava huomaa keskustelussa omat vahvuutensa ja edistyksen. Hänen tulevaisuudenuskonsa lisääntyy, ja hän oppii tuntemaan itseään sekä tiedostamaan, mitä haluaa ja mitä ei.

Valmentajan on oltava keskusteluissa vilpitön, realistinen ja rehellinen. Hänen on myös uskallettava haastaa, jotta erilaiset ajattelumallit tai tunnelukot havaittaisiin ja niille voisi jotain tehdä.

Kohtaa, kannattele, kannusta

Valmennuksen voimaannuttavuus tulee mm. siitä, että valmennettava tulee kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Valmentaja kannustaa, rohkaisee ja ajatteluttaa eikä anna suoraan neuvoja. Hän ohjaa omalle tielle.

Toimeenpano eli volitio on valmennettavan vastuulla, ja siksi pidemmissä prosesseissa tulisikin laatia valmennussopimus, jotta opiskelija ei luule, että valmentaja ratkaisee kaiken. Sopimuksesta selviää myös valmennuksen alku ja loppu.

Joskus valmennuksessa asiakkaalla on kriisitilanne. Silloin valmentaja kuuntelee ja kannattelee vaikean ajan yli, minkä jälkeen voidaan työstää tulevaisuutta selkeämmin kuin keskellä kaaosta.

Valmennus rakentuu vahvuuksille ja on ratkaisukeskeistä. Siinä oivallutetaan valmennettavaa, jolla on ratkaisut esimerkiksi yrittäjyyteen, vaikka hän ei sitä vielä tiedä.

Kehitä, kehity, kokeile

Yrittäjämäistä ajattelutapaa ja johtamista voi ja pitääkin kehittää valmennuksen kautta. Yrittäjämäinen asenne edellyttää epävarmuuden ja riskien hallintaa, mahdollisuuksien tunnistamista, kehittämistä, suunnittelua, verkostoitumista ja tulevaisuuteensa suuntautumista. Valmennuksessa tehdään näkyväksi kehittyminen ja kehittäminen.

Nykyisessä opiskelijakeskeisessä pedagogiikassa opettaja toimii oppimisen mahdollistajana, kanssakulkijanaja ja ohjaajana. Hän ei ole enää luokassa monologia pitävä huippuasiantuntija vaan monissa oppimisympäristöissä toimiva ohjaaja ja valmentaja.

Tässä onkin yhtymäkohta valmennukseen, sillä valmentaja on utelias, inspiroiva ja ihmettelevä ohjaaja, josta on hyötyä, kun hän ei tiedäkään kaikkea valmiiksi vaan kaivelee uusista näkökulmista esiin valmennettavalle yrittäjäopiskelijalle merkityksellisiä seikkoja. Valmentaja on tarpeeksi lähellä mutta silti etäällä, jotta valmennettavalla on tilaa kehittyä ja kehittää. Valmennus vie resursseja, mutta se on yleensä tuloksellista. Prosessin kohteena olevalle se selventää hämmentäviltä tuntuvia tilanteita ja luotaa tulevaisuutta.

Kannattaa kokeilla siis rohkeasti valmennusta, joka on vaikuttava ja tehokas menetelmä yrittäjämäisen ajattelutavan omaksumiseen. Valmennuksessa on hyvä luottaa prosessiin ja valmennettavaan – käsikirjoitusta ei voi ikinä tehdä ennakolta valmiiksi.