Z-sukupolveksi kutsutaan 1990-luvun puolivälin tai 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa syntynyttä sukupolvea. He ovat juuri nyt siirtymässä opintojen pariin tai aloittelemassa uraansa työelämässä. Yllättävää kyllä, näitä zetoja on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin edeltäjiään, X- ja Y-sukupolvea. Jotain heistä kuitenkin tiedetään.
Zetat eivät tiedä mitään elämästä ilman sosiaalista mediaa. He myös käyttävät sosiaalisessa mediassa enemmän aikaa kuin minkään muun aktiviteetin parissa. Joka minuutti Facebookissa jaetaan noin 2,5 miljoona kuvaa ja YouTubeen ladataan noin 48 tuntia videomateriaalia. Monet tutkijat ovat myös löytäneet jonkinlaista näyttöä Z-sukupolven kokemasta ulkopuolelle jäämisen pelosta, mikä osaltaan ruokkii sosiaalisen media jatkuvaa käyttöä.
Suomessa Zetat ovat saaneet varsin hyvän peruskoulutuksen, heidän kansainvälisyystaitonsa ovat korkealla tasolla ja heidän itsetuntonsa vaikuttaa varsin hyvältä. Yhä useampi heistä haaveilee yrittäjyydestä ja mahdollisuudesta muuttaa maailmaa omilla teoillaan. Heitä huolestuttaa maailman tilanne ja he ovat hyvin realistisia tulevaisuuden työurien suhteen.
Opiskelijoina he ovat avarakatseisia, joskin erityisesti miehissä on vielä havaittavissa jotain hyvin suomalaista perinteisyyttä. He ovat valmiita kovaankin työntekoon, vaikka heidän lapsuutensa on ollut pääosin talouskasvun ja Suomen kansainvälistymisen aikaa. Toki väliin on mahtunut myös laskusuhdanteita, joiden vaikutukset yksilötasolla ovat olleet varsin vaihtelevia.
Zetojen kanssa työskentely on palkitsevaa ja se edellyttää maailman katsomista uusin silmin. Digitalisaatio, robotisaatio ja automaatio koetaan itsestäänselvyyksiksi ja monia perinteisiä käytänteitä kyseenalaistetaan. Vaikka muutos ei olekaan se itsetarkoitus, zetat auttavat meitä kirjoittamaan Suomen menestystarinan uusinta kappaletta. Siinä on kunnia olla mukana. Toivotan sinut, Haaga-Helian E-Signalsin lukija, tervetulleeksi tämän teemanumeron pariin, jossa keskitytään tulevaisuuden tekijöihin – zetoihin.
Teemu Kokko
rehtori