Siirry sisältöön
Spotifyn henkeä opetukseen?

Kirjoittajat:

Tuomo Ryynänen

lehtori, ICT ja liiketoiminta
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 28.02.2019

Yksi kaikille tuttu jakamistalouden esimerkki lienee musiikin suoratoistopalvelu Spotify. Samantyyppistä jakamistaloutta voidaan hyödyntää myös verkko-opetuksessa, ja siihen tarvitaan digitaalisten opetusmedioiden toimintamalli.

Spotifyssa jaettava hyödyke, musiikkitiedosto, on digitaalinen kopio. Niitä tarvitaan vain yksi. Se voidaan jakaa ilman monistustarvetta käyttäjille. Käyttäjä saa sen heti käyttöönsä, ja hän voi palata käyttämään musiikkikappaletta. Käytännössä se tarkoittaa, että kopiota ei ladata vaan siihen liitytään käyttäjäksi. Tämä mahdollistaa kapasiteetille rajattoman skaalautumisen. Tätä samaa mallia käytetään myös digitaalisissa opetusmedioissa.

Digitaaliset opetusmediat perustuvat jakamistalouteen

Digitaalisissa opetusmedioissa koulutusohjelmien ja opintopolkujen tekeminen tapahtuu samankaltaisesti kuin soittolistojen tekeminen Spotfyssa tai Youtubessa. Niitä voidaan tehdä opiskelijoille ennakkoon tai opiskelijat voivat itse tilata sellaisen opetusmedian kuin haluavat. Kaikki tapahtuu yksinkertaisesti digitaalisiin opetusmedioihin liittyvän tilaus-toimitusketjun avulla.

Digitaalinen opetusmedia tarkoittaa formaattia, joka merkitsee sosiaalista, dynaamista, skaalautuvaa ja ketterää mediasisältöä. Formaattia voi tuottaa jakeluun globaalisti, sillä se toteuttaa jakamistalouden prosesseja sen monistettavuuden, jakelun ja kulutuksen perusteella. Media on opetuskäytössä kuin interaktiivinen e-kirja, mutta lisäksi tulevat mukaan verkko-opetukseen työkalut opettajille ja opiskelijoille.  Tietojärjestelmien sijasta voidaan tilata medioita käytettäväksi ja hyödyntää niiden sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Mediaa käyttämällä saa verkko-oppimisympäristön ja oheispalvelut käyttöönsä. Mediat voidaan kohdentaa opettajille tai oppilaitoksille oppimistiimien avulla. Yhdellä opetusmedialla voi olla useita opettajia ja tiimejä, aivan kuten yhdellä musiikkikappaleella voi olla useita kuuntelijoita samanaikaisesti.

Opetusmedioihin kehitetyt sisäänrakennetut tiedonhallintaprosessit mahdollistavat niiden universaalin toimintamallin. Riittää, että opiskelijoille ilmoitetaan tunnukset ja linkki, niin se saavat heille kohdennetut opetusmediat käyttöönsä. Verkko-opettajat voivat opettaa niitä opiskelijoita, jotka liittyvät palvelutunnusten avulla opettajan tiimeihin. Käytännössä kun opettaja kertoo tunnuksen ja verkko-osoitteen, hän saa koodien avulla omat opiskelijat kurssitoteutuksillensa. Tämän mallin mukaan esimerkiksi liiketalouden perusteiden opetusmediaa tarvittaisiin vain yksi kappale koko Suomessa. Se toimii yhdellä tietojärjestelmäratkaisulla kaikille ja sitä voidaan käyttää missä tahansa, vuodesta toiseen.

Otetaanpa tähän väliin kolme esimerkkiä:

Esimerkki 1:

Liiketalouden opettaja Helsingissä on löytänyt sopivan digitaalisen opetusmedian, jonka joku muu on tehnyt toisessa paikassa. Hän lähettää pyynnön saada digitaalinen opetusmedia käyttöönsä omassa opetuksessaan. Tämän jälkeen hän saa käyttöönsä (ellei ole jo valmiina) verkko-opettajan tunnukset Uranet-alustalle sekä tunnukset, jolla opiskelijat voivat liittyä hänen opetusryhmäänsä. Opettaja voi seurata ja arvioida opiskelijoitaan ja opettaa opetusympäristössä, vaikka hän ei ole itse tehnyt mediaa. Näin säästyy aikaa ja vaivaa, ja opetussisältöjä voidaan laajentaa omaan käyttöön.

Esimerkki 2:

Liiketalouden opettaja Helsingissä lähtee Erasmus-vaihtoon. Hän haluaa jakaa oman, englanniksi tehdyn opetuksensa kohdeyliopiston opiskelijoille. Riittää, että hän jakaa sähköpostilla linkin ja tunnuksen, jolla opiskelijat voivat harjoitella Erasmus-opettajan opetusta etukäteen. Kun opettaja saapuu kohdemaahan, hän voi jatkaa opetusta saumatta eteenpäin. Hän voi käyttää joko itse tekemäänsä opetusmediaa tai jonkun muun mediaa; riittää että hänellä on tunnukset ja koodit, millä käyttää sisältöä.

Esimerkki 3:

Suomalainen koulutusviennin organisaatio on tehnyt sopimuksen ulkomaalaisen asiakasyrityksen kanssa suomalaisen ja englanniksi järjestetyn koulutusohjelman viemisestä kohdemaahan. Haaga-Helian Business Information Technology on hyvä esimerkki.

Jos koulutusohjelman verkkokurssit ovat digitaalisena mediana saatavana, pääsyoikeudet opetusmedioihin voidaan antaa heti sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Näin toiminta voidaan aloittaa välittömästi kertomalla asiakkaille verkko-osoite ja palvelutunnus, mistä koulutusohjelman saa käyttöönsä. Samassa yhteydessä tilaajalle luodaan oma virtuaalinen oppimisympäristö, josta he voivat aloittaa opettamisen.

Kokonaisia koulutusohjelmia ja niiden verkko-opetusympäristöjä voidaan skaalata ympäri maailmaa minuuteissa. Tämä on mahdollista, koska opetusmedioita käyttämällä ei vaadita monimutkaista IT-projektia tai tietojärjestelmien kehittämistä. Digitaaliset opetusmediat sisältävät itsessään verkko-opetukseen tarvittavat tietojärjestelmäpalvelut sisäänrakennettuna.

Moni seikka puoltaa sitä, että digitaaliset opetusmediat ovat tehokkuutensa vuoksi tulevaisuuden tapa järjestää verkko-opetusta. Jakamistalouden prosessit on kehitystyön tuloksena tunnistettu ja toteutettu. Palvelu, joka toteuttaa mediajakelun parhaiten, määrittelee, millaiset markkinat medioille syntyvät.   Tammikuussa 2019 Business Finlandin kilpailutuksessa opetusmedioiden toimintamalli voitti laatuvertailun kilpailutuksessa, jossa mukana oli yhdeksän järjestelmää. Digitaalinen talous on logistiikkaa, jossa voittaa paras jakelu (media), ei paras ohjelmisto (tietojärjestelmä).

Digitaalisten opetusmedioiden formaatti on toteutettu Uranet®-palvelussa, jossa median saa käyttöönsä tilaamalla julkaisun. Sen jälkeen saa opettajan tunnukset ja tiimitunnukset, jotka voi jakaa opiskelijoille. Median jakeluprosessiin voi tutustua osoitteessa https://www.uranet.fi/business001/, ja koodilla BUSINESS001-WBQMF-HAAGAHELIA voi testata opetusmedioiden käyttöä demokurssilla. Koodeja on käytössä 100 kappaletta. Prosessi on globaali, se toimii kaikille samalla tavalla jakamalla linkin ja koodin.


Kirjoittaja Tuomo Ryynänen on lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Artikkeli on jatkoa keväällä 2018 julkaistulle kirjoitukselle universaalista alustapalvelusta, jota kehitettiin 3AMK-yhteistyön ohessa. Tähän palveluun kehitettiin uusi ominaisuus, joka mahdollistaa jakamistalouden hyödyt opetuksessa.