ChatGPT on saanut monet selvittämään, mitä toisen sukupolven chatbotti pystyy tekemään. Omissa kokeilussani se nimesi erheellisesti Peppi Pitkätossu -kirjojen kirjoittajaksi Tove Janssonin. Toisaalta se pystyi kuitenkin mukavasti erittelemään, miksi Peppi saattaisi olla maailman vahvin tyttö.

Avoimeen tekoälyyn rakentuva ja siten koko ajan oppiva ChatGPT pystyy entistä paremmin ylläpitämään luonnollisen tuntuista keskustelua. Kömpelöhköjen asiakaspalveluchatbottien toiminta kun taas pohjautuu tiukasti etukäteen tuotettuihin käsikirjoituksiin vuorovaikutuksen mahdollisesta etenemisestä.

Erilaisia tekoälyyn rakentuvia opetusta ja ohjausta tukevia helppokäyttöisiä ohjelmia tuntuu nyt olevan entistä enemmän tarjolla testattavaksi. Oppimisen muotoilijoita kiinnostavat varmasti sellaiset ohjelmat, jotka auttavat opiskelijoita tieteellisten artikkelien lukemisessa, muuttavat tekstimuotoiset dokumentit videoiksi tai mukaansatempaaviksi oppimista tukeviksi tarinoiksi. Tarjolla on myös kokeiluun chatbottiohjelmia, joiden avulla voi tukea oppimisprosessin eri vaiheita.

Chatbotit oppimisen ja opetuksen palvelukseen

Helppokäyttöisten chatbottien hyödyntäminen korkeakoulutuksessa tuntuukin juuri nyt houkuttelevalta. Yhä useammat oppijat haluavat kehittää osaamistaan korkeakouluympäristössä jatkuvan oppimisen hengessä. Tämä lisää ohjattavien opiskelijoiden määrää, ryhmien kokoa, työvoimakustannuksia sekä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia paineita korkeakouluille alati pienenevien määrärahojen äärellä.

Chatbotit määritellään ohjelmistoiksi, jotka hyödyntävät luonnollista kieltä toimiessaan ihmisten kanssa. Opiskelijoiden suhde oppimista tukevaan teknologiaan on ollut yleisesti positiivinen kun taasen opettajien suhde on enemmän häilyväisempi. Toisaalta kyseltäessä opettajilta ja opiskelijoilta (​Tsivitanidou & Ioannou 2020)​, miten erityisesti chatbotteja voisi hyödyntää korkeakoulutuksessa, molempien vastauksissa korostuivat oppimisprosessien fasilitointi, etäohjaus, formatiivinen arviointi sekä hallinnointityö.

Chatbottien teknologiset ratkaisut ovat tärkeitä. Erityisesti koulutuksellisissa ratkaisuissa meidän pitää kuitenkin miettiä, miten ne vaikuttavat ajattelun vaativimpiin tehtäviin kuten soveltamiseen, arviointiin ja uuden luomiseen. Kun pedagogista vuorovaikutusta ryhdytään muotoilemaan chatbottityyppisten ohjelmien avulla on tarkasteltava, mitä niillä voidaan saada aikaan. Samalla on tarkasteltava sitä, miten ne vaikuttavat vuorovaikutuksen ytimeen, eli merkityksen antamiseen ja kollektiivisiin vuorovaikutuskäytäntöihin.

Erityisesti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tunteilla on merkittävä rooli. Tätä samaa ei synny luonnollisestikaan chatbotin kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa, ellei sitä tiedostetusti rakenneta siihen. Jo pelkästään luontevaan ja vuorovaikutukseen pyrkivän pedagogisen chatbottikäsikirjoituksen laatiminen vaatii erikoisosaamista.

Läpinäkyvää työskentelyä chatbotin kanssa

Chatbottien ottaminen korkeakoulun verkkototeutuksia tukemaan edellyttää sitä, että opettajat ymmärtävät niiden tarjoamat mahdollisuudet ja ongelmat. Tärkeää on huolehtia chatbottiin liittyvien päätösten läpinäkyvyydestä. On pystyttävä selittämään mahdollisen tekoälyn käytön merkitys chatbottiratkaisuissa ja erityisesti se, miten chatbotin kanssa työskentelyyn liittyy tekoälylukutaito yleisemminkin. Tämän takia on myös tunnistettava ne diskursiiviset ja episteemiset käytännöt, jotka ovat chatbottiin kirjoittautuneet.

Kuten oppimisanalytiikassa, sujuvaan chatbottien hyödyntämiseen liittyy eettisten ja tietoturvakysymysten huomioiminen jokaisessa kehitysvaiheessa. Chatbotien käytön tulee olla perusteltua ja avointa, jottei se tule opiskelijoille yllätyksenä. Heidän on tiedettävä, mitä dataa kerätään, kuinka sitä käytetään ja kuka voi lukea tai varastoida käytyjä chattikeskusteluita ​(Lallimo & Sjöblom, 2022).​

Kuva: www.shutterstock.com