Esimerkiksi Liikennevirasto tarjoaa kaikille meille reaaliaikaista tietoa tie-, rautatie- ja meriliikenteestä. Sieltä näkee, missä junat kulkevat, millainen ajokeli on eri puolilla Suomea ja paljon muuta. Ja kaikki tämä perustuu avoimeen dataan ja sen hyödyntämiseen.

Avoin data toimii tyypillisesti itsepalveluperiaatteella, ja datan löytämisestä on tehty helppoa esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen avoindata.fi-palvelun kautta. Datan avaaminen mahdollistaa sen hyödyntämisen uudella tavalla esimerkiksi liiketoiminnassa, tieteessä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Datan suurien määrien ja sen koneluettavan muodon vuoksi ohjelmistokehittäjillä on merkittävä rooli avoimen datan tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Haaga-Helian ohjelmistotuotannon opiskelijat ovatkin päässeet harjoittelemaan avoimen datan hyödyntämistä projektikursseilla, joissa toteutetaan toimivia ohjelmistoja oikeille asiakasyrityksille. Yksi hyvä esimerkki tästä on Haaga-Helian ja Liikenneviraston keväällä 2018 alkanut yhteistyö Ohjelmistoprojekti II -kurssilla.

Avoimesta datasta on viime vuosina tullut osa Liikenneviraston normaalia toimintaa. Viraston Digitraffic-palvelun rajapintojen kautta kuka tahansa saa käyttöönsä edellä mainitsemani liikennetiedot. Liikenneviraston tuottama avoin data onkin inspiroinut alan harrastajia kehittämään mitä mielikuvituksellisempia palveluita ja mobiilisovelluksia omaksi ja muiden liikkujien iloksi.

Nollasta sovelluskauppaan avoimen datan siivittämänä

Yhteistyö ohjelmisto-opiskelijoiden ja Liikenneviraston välillä aloitettiin jakamalla opiskelijat ryhmiin, jotka tutustuivat itsenäisesti saatavilla olevaan dataan ja ideoivat itselleen hyödyllisiä sovelluksia. Ideat esiteltiin asiakkaalle, jolta opiskelijat saivat arvokasta palautetta ja parannusehdotuksia. Toteutettavaksi päätyi lopulta kaksi junaliikenteen reitteihin ja aikatauluihin keskittynyttä sovellusta, yksi tieliikenteen matkustusolosuhteita havainnollistava sovellus ja yksi pääkaupunkiseudun julkista liikennettä edistävä sovellus.

Kaikki sovellukset päätettiin toteuttaa hyödyntäen edistynyttä ja nykyaikaista React Native -teknologiaa, jonka avulla sovellukset saadaan toimimaan sekä Android- että iOS-laitteilla. Opiskelijoilla ei ollut aikaisempaa osaamista valitusta teknologiasta, joten he saivat kurssilla kasvatettua myös osaamistaan tämän teollisuudessa suositun teknologian osalta.

Kaksi kurssilla toteutetuista sovelluksista, Junareitti ja Junaten, saatiin julkaistua Google Play -sovelluskaupassa jo kurssin aikana. Kaikki ryhmät myös julkaisivat sovellustensa lähdekoodit avoimen lähdekoodin lisensseillä GitHub-palvelussa, jossa ne ovat kaikkien ohjelmistokehittäjien hyödynnettävissä ja tutkittavissa.

Avoin data tuotti avoimia sovelluksia

Liikenneviraston avoimen datan määrä ja laatu yllättivät opiskelijat positiivisesti: esimerkiksi junien sijainneista ja aikatauluista on saatavilla erittäin tarkkaa tietoa ja eri tieosuuksien vallitsevat sääolosuhteet tiekameroiden kuvien kera saatiin esitettyä suoraviivaisesti ja käyttäjäystävällisesti puhelimen kartalla. Liikenneviraston avoimet rajapinnat olivat helposti saatavilla ja erinomaisesti dokumentoituja, minkä vuoksi niiden käyttöönotto opetuskäytössä oli vaivatonta. Liikenne koskettaa kaikkia monilla tavoin ja innovatiivisten liikkumisen palveluiden toteuttaminen myös motivoi opiskelijoita hyviin oppimistuloksiin kurssilla.

Kaikki opiskelijaryhmät hyödynsivät sovelluksissaan avoimella lähdekoodilla julkaistuja kirjastoja ja Liikenneviraston avointa dataa. Olikin luonnollista, että myös tuloksena syntyneet sovellukset julkaistiin avoimilla lisensseillä, jolloin muut sovelluksista kiinnostuneet voivat oppia niiden teknisestä toteutuksesta tai jopa hyödyntää niiden osia uusien sovellusten teossa.

Avoimen datan yhteistyön tuloksena syntyikin uutta konkreettista osaamista opiskelijoille, arvokasta tietoa asiakkaalle, hyödyllisiä sovelluksia matkustajille ja positiivinen myötävaikutus avoimen datan ja lähdekoodin yhteisöille. Onkin hyvin toivottavaa ja todennäköistä, että avoin data tulee jatkossa näkymään yhä enemmän myös ohjelmistotuotannon opetuksessa.

---

Kirjoittaja Teemu Havulinna toimii opettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.