On houkuttelevaa pitää tekoälyä uhkana johtajuudelle vain siksi, että sen tarkoituksena on lisätä, parantaa ja/tai lopulta korvata ihmisen älykkyyttä eli ihmisen ydintaitoa. Siten johtajuus säästyy todennäköisemmin tekoälyn vaikutukselta, vaikka se syrjäyttää monia johtamisen ”kovia” elementtejä, kuten tietojen ja faktojen käsittely. Samaan aikaan tekoäly lisää myös ”pehmeiden” johtajuuden elementtien korostamista: persoonallisuuden piirteitä, asenteita ja käyttäytymistä, joiden avulla yksilöt voivat auttaa muita saavuttamaan yhteisen tavoitteen tai yhteisen tarkoituksen. (Agarwal 2022.)

Ei pidä uskoa, että robotit valtaavat pian yhteiskunnan ja heidän työpaikkamme, selviytymisemme ja päivittäisen elämämme. Tekoäly on suunniteltu työskentelemään ihmisten kanssa, vähentämään työvoimaa ja lisäämään älyllisiä taitoja siellä, missä se on välttämätöntä. Agarwalin (2022) mukaan, tulevaisuudessa johtajan tehtävänä on avata mahdollisuuksien tulvaportit, jotka toimivat siirtyminä tekoälyn ja robotiikan tasoittaessa tietä parempaan maailmaan.

Tekoälypäälliköt

Digitaalisen muutoksen aikoina ja nopeatempoisessa yritysympäristössä johtajien keskuudessa käydään yhä enemmän keskustelua siitä, voiko tekoäly korvata johtamistehtävät tai jopa korvata johtajat sellaisenaan. He esittelevät skenaarioita, joissa tekoälyä hyödynnetään erilaisissa esihenkilötehtävissä. Eräässä skenaariossa tekoälypäälliköt toimivat digitaalisina kognitiivisina avustajina, mikä tukee johtajia tiimien valvonnassa ja tarjoaa datalähtöisen palautekulttuurin. (Petrat ym. 2022.)

Miten mahtaisimme reagoida, jos tiimiämme valvoisi tekoälypäällikkö, jolle antaisimme palautetta sen sijaan, että asioisimme ihmisesihenkilön kanssa? Saattaisimme alussa hätkähtää, mutta ennen pitkää tottuisimme tekoälypäällikköön. Se muuttuisi varsin nopeasti sympaattiseksi kaveriksi, tarjoten apua arjen tilanteissa inhimillisellä tavalla. Tietenkin tämä riippuisi siitä, kuinka inhimilliseksi tekoälypäällikkö olisi osattu koodata; millainen sen hahmo olisi, kuinka paljon se muistuttaisi ihmisesikuvaansa, millainen ääni sillä olisi, miten se puhuisi, miten se pukeutuisi.

Tekoäly kriisijohtajuudessa

Tekoälyllä voi olla merkittävä vaikutus johtajuuteen kriisissä. Tekoälysovellus voi kriisissä olla esimerkiksi varhaisvaroitusjärjestelmä, joka tekoälyn avulla tunnistaa varhaisessa vaiheessa katastrofit ja mahdolliset seurauksena olevat kriisit ja näyttää keinoja niiden torjumiseksi. (Solderitis 2022.)

Tekoälyä vaikuttaa ja sitä voidaan soveltaa esimerkiksi kommunikointiin, päätöksentekoon, sosiaalisiin tapoihin, sopeutumiseen, selviytymiskeinoihin, virtuaaliseen työhön ja oikeudenmukaisuuteen. Miten mahtavatkaan tietosuojasäännökset rajoittaa tekoälyn valtavia mahdollisuuksia? Estävätkö ne kenties kokonaan jotkin sovellukset, jolloin tekoälystä saadaan vähemmän hyötyä? Joudutaanko innovoimaan toisenlaisia tekoälyapulaisia kriisien johtamiseen?

Tekoäly nopeissa muutoksissa

Tekoälyllä on merkittävä positiivinen vaikutus työntekijöiden suoritukseen ja sitoutumiseen. Muutosjohtajuus hillitsee positiivisesti tekoälyn vaikutusta työntekijöiden suoritukseen ja sitoutumiseen. Nopeiden muutosten olosuhteissa johtajien rooli on olennainen, koska he ovat päättäjiä. Työntekijöiden suorituskyky on olennainen, koska se parantaa organisaation suorituskykyä. (Wijayati ym. 2022.)

Tekoälyn soveltaminen on organisaatioissa myllerryksessä. Johtajuutta tarvitaan työntekijöiden ja tekoälyn välissä ikään kuin silloittajina kahden osapuolen yhdistämisessä ja yhteistyön varmistajana. Joitakin päätöstilanteita pystytään jo nyt ratkomaan tekoälyn avulla nopeammin kuin pelkin ihmisaivoin. Vielä ollaan kuitenkin kaukana siitä, että johtajuus olisi tekoälyllistetty, mutta meillä on kaikki mahdollisuudet opettaa tekoälyä toimimaan varsinkin nopeutta vaativiin muutosjohtajuustilanteisiin.

Tekoäly on edellisten esimerkkien valossa pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Se helpottaa ihmisjohtajaa monissa johtajuustilanteissa. Este tekoälyjohtajuuden yleistymiselle taitaa teknisen osaamisen rajallisuuden lisäksi olla oma asenteemme. Miten oppisimme omaksumaan tekoälyn mukanaan tuomat muutokset ja mahdollisuudet johtamistyöhömme sitä mukaa, kuin niitä on mahdollista ottaa osaksi arkeamme?

Kuva: www.shutterstock.com