Omien tunteiden tunnistaminen auttaa meitä selviytymään paremmin niin työssä kuin vapaa-aikana. Pelkästään lomamatkalle lähteminen voi nostattaa iloisten tunteiden lisäksi matka-ahdistusta. Silloin, kun lähdetään tekemään ulkomaille töitä moneksi viikoksi, tunteet voivat myllertää vielä paljon vahvempina. Koulutusvienti ei ole tästä mikään poikkeus. Tietoisuus omista tunteistani on auttanut minua selviytymään joka kerta paremmin.

Tunteille on tehtävä tilaa
Jottei pelko luovuutta pilaa
Ken tunteensa tunnistaa
Voi pitkälle ponnistaa
Ja joskus jopa onnistaa

Opetin Meksikossa tammi-helmikuussa 2018 Haaga-Helian Internationnal Business -koulutusohjelman meksikolaisia opiskelijoita kahdella kurssilla: Entrepreneurship ja International Business Communication. Sen lisäksi ohjasin paikallisia opettajia ja kävin muutamassa lukiossa markkinoimassa ohjelmaamme paikallisen kollegan kanssa. Työrupeama kesti kokonaisuudessaan puolitoista kuukautta.

Oli inspiroivaa opettaa kursseja, jotka olivat meikäläisen mukavuusalueen ulkopuolella. Hyvä tiimityö on tässäkin avain menestykseen. Entrepreneurship-kurssille sain kollegaltani hyvää ohjausta Suomessa hyvissä ajoin ennen lähtöä ja erinomaisen materiaalipaketin kurssirakenteineen. Erityisen ilahduttavaa oli työskennellä mukavien, välittömien, hauskojen, avuliaiden, energisten, älykkäiden ja kielitaitoisten nuorten kanssa. Samoin työkaverit olivat loistavaa porukkaa, kuten meillä Suomessakin.

Kuulostaako helpolta? Tiesin jo koulutusvientiin sitoutuessani, että sama prosessi toistuu kuin kahdella työelämäjaksollani muutama vuosi aikaisemmin: paljon intoa hyvissä ajoin ennen matkaa, paniikkia matkan lähestyessä aina ensimmäisiin päiviin asti, neutraali vaihe, voittajafiilis, yhä vahvistuva ilo, ”tätä en vaihtaisi pois” ja ”vielä en halua kotiin”. Lopussa oli kuitenkin kiva palata kotiin hyvin suoritetun työn jälkeen ja monia muitakin kokemuksia huomattavasti rikkaampana.

Kun tämän kaiken tietää etukäteen, osaa varautua erilaisiin tunne-elämän vaiheisiin. Negatiivisia tunteita ei tarvitse pelästyä, eikä ihmetellä. Kun ne hyväksyy, ne pienenevät ja turha murehtiminen vähenee. Toki joskus tulee miettineeksi, onko kaikki tämä uusi ja ihmeellinen ylimääräisen vaivan arvoista. Mutta kuka meistä kaipaa tylsää elämää? Koulutusviennin aikana ja sen jälkeen nimenomaan vahvistuu tunne siitä, että kyllä tämä kaikki kannatti monestakin syystä. Eikä koulutusvientiin osallistuva opettaja suinkaan ole pelkästään anna, vaan myös saa monenlaista rikkautta elämäänsä.

Suosittelen. Elämä on lyhyt, ja jotenkin tämä pidensi sitä.

Kirjoittaja on Haaga-Helian lehtori Matti Helelä.