Sukupolvirajat ylittävää yrittäjyyttä edistetään IntGen-projektin mentorointiohjelmassa ja hankkeen kehittämillä yrittäjyyskursseilla. Sukupolvien välistä yhteistyön periaatetta toteutettiin projektin suunnittelusta sen implementointiin.

Sukupolvirajat ylittävää yrittäjyysyhteistyötä on pyritty vuodesta 2014 asti edistämään Haaga-Helian ja yhdeksän muun eurooppalaisen kumppanin toteuttamassa IntGen-projektissa. Hanke on vuosina 2014–2017 toteuttanut yrittäjyyskursseja ja sukupolvien välistä mentorointia hankkeen kussakin kumppanimaassa.

Suomessa IntGenin yrittäjyyskurssi ja mentorointi päätettiin toteuttaa osana Haaga-Helian StartUp Schoolin toimintaa. Lehtori ja StartUp School Coach Marika Alhonen ja StartUp Schoolin entinen Head Coach Taina Mikkola suunnittelivat mentorointiprosessin ja toimivat koko prosessin ajan fasilitaattoreina yhdessä Haaga-Helian alumnin ja yrittäjänä toimivan Joseph Fakyoden kanssa.

Sukupolvirajat ylittävä mentorointiohjelma yrittäjyyskurssin pohjana

Mentorointiprosessi käynnistyi alkuvuodesta 2016 mentoroitavien ja mentorien rekrytoinnilla. Jokainen osallistuja päätettiin haastatella, jotta heidän sitoutumisensa pitkään kehitysprosessiin pystyttiin varmistamaan. Valitut mentoroitavat olivat aloittelevia yrittäjiä Haaga-Heliasta ja muista organisaatioista. Mentorit olivat Haaga-Helian alumneja, joilla oli relevanttia työkokemusta ja kiinnostusta auttaa mentoroitavia kehittymään.

– Löysimme Haaga-Helian henkilökunnan ja alumnien joukosta erittäin hyviä mentoreita, joita kiinnosti mahdollisuus auttaa aloittelevia yrittäjiä. Monet kokivat mentoroinnin myös hyväksi tavaksi kehittää omia kompetenssejaan, kertoo Alhonen.

Mentoring Arenaksi nimetyn mentorointiohjelman pilotti toteutettiin maaliskuun ja marraskuun 2016 välillä. Prosessiin sisältyi kolme alkuvuonna 2016 järjestettyä mentorien ja mentoroitavien yhteistä työpajaa, mentorien tapaamisia ensimmäisten työpajojen jälkeen sekä kaksi työpajaa syksyllä 2016. Ensimmäisessä kahdessa työpajassa osallistujat tutustuivat toisiinsa sekä erilaisiin mentoroinnissa käytettäviin työkaluihin. Kolmannessa työpajassa muodostettiin mentoriparit ja syksyn viimeisessä työpajassa mentorointi arvioitiin.

Sukupolvirajat ylittävä mentorointi on edelleen melko vähän käytetty metodi kansainvälisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. IntGen-projektissa mentorointiprosessi eteni hyvin, vaikka muutama mentoroitava päätyikin jättämään ohjelman kesken. Mentoroinnista kerätyn palautteen perusteella sekä mentoroitavat että mentorit olivat tyytyväisiä mentorointiprosessin ja kokivat siihen osallistumisen itselleen antoisaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi.

– Koko mentorointiprosessi oli kokonaisuudessaan erittäin sujuva ja itseohjautuva, StartUp Schoolin opiskelijat oli hyvin itsenäisiä ja aktiivisia mentoroitavia. Lisäksi fasilitointiprosessi ja yhteistyömme Taina Mikkolan kanssa toimi saumattomasti, kiittelee Alhonen.

Yrittäjyysverkkokurssi ”Ideasta liikeideaksi”opiskelijan ja opettajan yhteistyönä

Projektissa kehitettyä yrittäjyyskurssia ryhdyttiin muovaamaan mentorointiprosessin jälkeen.

– Tavoitteenamme oli rakentaa kurssi, joka vastaisi suomalaisiin tarpeisiin. Kurssin toteuttaminen oli tärkeää, koska Suomessa ei aikaisemmin ole ollut tarjolla yrittäjyyden verkkokurssia, joka sopisi eri koulutusasteiden opiskelijoille ja jonka avulla yrittäjyyden perusteita olisi mahdollista opiskella itsenäisesti ja aktiivisesti, Alhonen toteaa.

Sukupolvien välinen yhteistyö toteutui myös kurssin suunnittelussa. Apuna kurssiprojektissa toimi Haaga-Heliasta ensimmäisen vuoden IT-tradenomiopiskelija Elina Rajuvaara. Yhteistyössä Alhosen sekä IntGen-projektin projektipäällikön Ana Timosen kanssa Rajunvaara suunnitteli suomalaisen yrittäjyyskurssin pilottiversion englantilaisen mallin pohjalta.

– Näin sattumalta ilmoituksen yrittäjyyskurssista Haaga-Helian opiskelijaintrassa. Olen itse yrittäjä, ja yrittäjyys on lähellä sydäntäni. Itse yrittäjyyskurssin läpikäyneenä muistan, että olisin silloin yrittäjyyteni alkuvaiheessa kaivannut kurssilla enemmän liikeideani haastamista ja sparrausta. Siksi lähdin mukaan tähän projektiin, Rajuvaara kertoo.

Ideasta liikeideaksi -kurssi nivoutui luontevasti osaksi IntGen-projektia. Alhosen ja Rajuvaaran yhteistyö sujui ja molempien aikaisempi kokemus auttoi kurssin kehittämisessä.

– Kurssin suunnittelutyö oli melko itsenäistä, ja minua auttoi siinä yrittäjänä saamani kokemus itsenäisestä työstä, toteaa Rajuvaara.

– Minua kurssisuunnittelussa auttoi eniten kokemukseni työskentelystä StartUp Schoolin oma-aloitteisten opiskelijoiden kanssa; olin tottunut opiskelijoiden itsenäisyyteen. Tästä kurssiprojektista ei olisi välttämättä tullut mitään, jos myös Elina ei olisi ollut niin aloitteellinen ja itsenäinen. Yhteistyömme oli todella sujuvaa, kertoo Alhonen.

IntGenin Suomen yrittäjyysverkkokurssi Ideasta liikeideaksi on ollut kevään 2017 ajan kokeiluvaiheessa ja kurssin pilotointia on tarkoitus jatkaa syksyllä. Keväällä 2017 kurssia testaavat Hyria- ja Keuda-ammattiopistojen opettajat sekä Keudan liiketalouden perustutkinnon yrittäjyysopintojen opiskelijat. Kurssimateriaali on yleispätevä ja sopii monen eri alan ja koulutustason opiskelijoille. Materiaali muodostaa rungon, jota kukin opettaja voi soveltaa ja kehittää eteenpäin.

–Yrittäjyyskurssin materiaali on suunnattu kaikille niille, joilla on tarve ymmärtää paremmin liiketoiminnan rakentamista. Se voi toimia esityönä oman liiketoimintasuunnitelman teolle ja sitä kautta yrityksen perustamiselle, kiteyttää Rajuvaara.

– Lähdimme rakentamaan materiaalia siitä lähtökohdasta, että sen kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset. Olemme kuitenkin saaneet pilotin aikana palautetta, että kurssi voisi antaa mahdollisuuksia myös aikuisten koulutukseen, Alhonen tarkentaa.

Sukupolvien välinen tiivis yhteistyö projektin voimavarana

Sekä yrittäjyyskurssin että mentoroinnin pilotointi Suomessa onnistui hyvin. Yrittäjyyskurssin pilotointi jatkui edelleen syksyllä 2017. Myös monet koulut ovat olleet kiinnostuneita soveltamaan kurssia omassa opetuksessaan.

Alhonen ja Rajuvaara ovat yhtä mieltä siitä, että projektin onnistumisen mahdollisti opiskelijan ja opettajan välinen hyvä yhteistyö. Molemmat pitävät sujuvaa yhteistyötä ammattikorkeakoulun elinehtona.

– Mielestäni on aina hyvä kuunnella opiskelijoita ja myös ottaa heidät mukaan toimintaan, sanoo Rajuvaara.

– Paras osa modernia opettajuutta on aito yhteistyö opiskelijoiden kanssa tosielämän projekteissa, kuten tässä, Alhonen vahvistaa.

Opiskelijoiden integroiminen ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan: miksi ja miten?

Opiskelijat tuovat TKI-hankkeisiin arvokkaan työpanoksensa lisäksi innovatiivisia uusia ajatuksia ja ideoita. TKI-projektissa työskentely on opiskelijalle oivallinen tapa hankkia projektityökokemusta ja työelämässä tarpeellisia taitoja ja kontakteja. Usein esimerkiksi some-maailma on opiskelijoille tuttu ja heidän ajatuksiaan voidaan hyödyntää hankkeen kohdeyleisön tavoittamisessa niin somessa kuin muuallakin. Opettaja voi hankkeen kautta tukea opiskelijan jouhevampaa valmistumista ja työllistymistä.

Opiskelijat työskentelevät hankkeissa harjoittelijoina tai sisällyttävät hanketyön osaksi opintojaan.

Artikkelin ovat kirjoittaneet project coach Ana Timonen ja projektiassistentti Maria Alanko Haaga-Helian tutkimus- kehitys- ja innovaatiopalveluista.