Turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään tietoisesti rakentamaan yhdenvertaista, arvostavaa ja avointa oppimisympäristöä. Kun yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä pidetään tietoisena periaatteena, helpottuu sitoutuminen rakentavaan dialogiin ja mahdollisiin syrjintätilanteisiin puuttuminen. Havaituissa ja koetuissa syrjintätilanteissa voidaan palata yhdessä käsiteltyjen turvallisemman tilan periaatteisiin.

Turvallisen oppimisympäristön edellytyksiä ja esteitä on tutkittu eri näkökulmista. Oppilaitosten ja oppimistilanteiden fyysiseen turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomioita kouluväkivaltatapaustenkin jälkiseurauksena.

Turvallinen oppimisympäristö edellyttää fyysisen turvallisuuden lisäksi sekä sosiaalista, psyykkistä että pedagogista turvallisuutta (Opetushallitus 2022). Koska kaikille täysin turvallista tilaa on tuskin koskaan mahdollista saavuttaa, pyrkimyksissä turvallisempaan tilaan pitää huomioida kaikkia näitä ulottuvuuksia.

Millaiset periaatteet mahdollistavat turvallisemman oppimisympäristön?

Nykyisin useilla organisaatioilla ja tapahtumilla on omat turvallisen tilan periaatteet ja toimintaohjeet syrjintä- ja häirintätilanteissa toimimiseen. Tarve yhdessä sovituille turvallisemman tilan periaatteille on tunnistettu myös korkeakoulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien arvioinnissa (Valtioneuvoston selvitys 2020).

Naiset tasa-arvoisesti uralle (NAU!) -hankkeessa mahdollistui Haaga-Helian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen. Yhtenä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön toimintakauden keskeisenä toimenpiteenä on luoda korkeakouluun turvallisemman tilan periaatteet.

Mitä asioita turvallisemman tilan periaatteissa pitää käytännössä ottaa huomioon?

Fyysisen turvallisuuden edistämiseksi korkeakoulussa on muun muassa koulutettu opettajia ja ohjaajia toimimaan fyysistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Turvallisemman tilan periaatteissa pitää huomioida fyysinen koskemattomuus. On tärkeää, että jokaisella opiskelijalla ja opettajalla on tietoisuus siitä, että kukaan ei kosketa kysymättä lupaa ja itselle voi pyytää myös fyysistä tilaa.

Sosiaalisesti turvallinen tila rakentuu arvostavalle vuorovaikutukselle. Arvostavan kohtaamisen keskiössä on ensisijaisesti usko, että ihmiset tahtovat toisilleen hyvää. Toinen ihminen kohdataan kuunnellen – havainnoidaan herkästi sekä sanallisesta ja sanattomasta viestinnästä, miten vuorovaikutustilanne koetaan ja millaista tarpeita erilaisissa ihmisillä on. Arvostava dialogi mahdollistuu, kun annamme oppimistilanteessa vuorovaikutukselle aikaa ja tilaa. Mahdollisuuksia kysyä, mitä kuuluu.

Oppimistilanteen psyykkiseen turvallisuuteen vaikuttaa erityisesti se, että toisista ihmisistä ei oleteta mitään ulkonäköön, muihin ominaisuuksiin tai toimintaan perustuen. Lähtökohtana on jokaisen opiskelijan ja henkilökunnan jäsenen oikeus oman identiteettinsä määrittelyyn. Esimerkiksi opintojakson alussa toteutettava tutustuminen mahdollistaa sen, että jokainen voi määrittää itse, millaisena haluaa tulla nähdyksi. Mitä itsestään haluaa jakaa. Muiden tehtävä on tätä oikeutta kunnioittaa.

Tavoitteena on, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat, syrjimättömyys ja häirintä sisältyisivät tavalla tai toisella jokaisen opintojakson pedagogisiin sisältöihin. Opiskelijat tarvitsevat tietoa syrjinnän muodoista sekä esimerkiksi sen vaikutuksista mielenterveyteen ja opinnoissa suoriutumiseen. Pedagoginen turvallisuus vahvistuu tiedon myötä ja auttaa osaltaan myös muiden turvallisuutta vahvistavien näkökulmien toteutumista.

Tavoitteena kaikkien turvallisuus

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset oppilaitoksissa eivät ole mielipidekysymyksiä, vaikka ne usein sellaiseksi mielletään. Jotta vastakkaisista mielipiteistä ja väärien tulkintojen mahdollisuuksista päästäisiin aidosti eteenpäin, on keskeisin turvallisemman tilan periaate se, että lähtökohtaistesti uskotaan vuorovaikutuksessa hyvään tarkoitusperään, vaikka se sisältäisikin tahatonta syrjintää tai häirintää.

Jokaisen opettajan lakisääteisenä velvoitteena on puuttua syrjintään ja edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Vaikka korkeakoulun www-sivuilta löytyisi viralliset suunnitelmat ja kriisiohjeet, niiden saavutettavuus edellyttää tekoja. Uusi rutiini opintojakson aloitukseen voisi sisältää turvallisen tilan periaatteiden käsittelyä sekä selkeät ohjeet siitä, miten syrjintä- tai häirintätilanteessa toimitaan. Ohje siihen, miten tavoittaa häirintäyhteyshenkilön, kun on kokenut tai havainnut turvattomuutta.

Turvallisemman tilan periaatteiden mahdollistama ennalta ehkäisevä toiminta auttaa ratkaisemaan tilanteita, ennen kuin johtavat syrjinnän ja turvattomuuden kokemuksiin.