Viimeisen puolen vuoden sisällä on maailmassa keskusteltu siitä, että palataanko toimistolle, sallitaanko etätyö ja miten hoidetaan hybridityön haasteet. On mietitty pelisääntöjä, yhteisöllisyyttä, ihmisten jaksamista ja hyvinvointia.

Kun elämme keskellä koronapandemiakriisiä ja joudumme arjessa miettimään sen kaikkia vaikutuksia ja käytännön haasteita, emme ehkä huomaa, mitä kaikkea tapahtuu ulkopuolella ja maailmassa laajemmin.

IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) -ilmastoraportin 2021-2022 kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa julkaistiin 9.8.2021 ja siinä tuli esiin, että elämme jo ekokriisin aikaa, eikä aikaa ole enää hukattavaksi.

Kaikki kivet on käännettävä ekologisen vastuun osalta

Olen pohtinut, mitä tämä ilmatilan lämpeneminen tarkoittaa yritysten ja yritysten HR:n kannalta ja mitä oikeastaan on vastuullinen henkilöstöjohtaminen. Vastuullisuus jaetaan perinteisesti taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Taloudelliseen vastuullisuuteen ja jopa sosiaaliseen vastuullisuuteen on viime vuosikymmeninä kiinnitetty paljon huomiota HR:ssä erilaisten tavoitteiden, mittareiden ja raporttien osalta.

Valistuneet organisaatiot ovat tuoneet myös esiin ympäristövastuunäkökulman. Onko kuitenkaan oikeasti ymmärretty, mitä tällä tarkoitetaan? Onko oikeasti käännetty kaikki kivet organisaatioissa ja ratkaistu se, miten organisaation toiminta läpi arvoketjun toimii kestävällä tavalla sekä se, miten organisaatio toimii ekologisesti kestävällä tavalla?

Mietin, toiminko itse kestävän kehityksen mukaisesti suojellen luontoa ja ympäristöä? Voisiko etätyön tekeminen ollakin jopa ympäristöteko, kun en turhaan aja autolla tai kulje julkisilla liikennevälineillä? Pohdin itsekin, että mikä olisi kohtuullista ja kultainen keskitie tämän asian suhteen.

Se, mihin kiinnitetään huomiota, kasvaa

Yritysten henkilöstöasiantuntijoilla on paljon asioita, joita heidän tulee edistää ja mahdollistaa organisaatioissa. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat asioita, joita ei voi keskittää jollekin yksittäiselle henkilölle. Niiden tulisi olla läpileikkaava teema kaikilla organisaatiotasoilla ja niiden edistämiseen tulisi sitouttaa jokainen työntekijä tehtävässään.

HR-tiimi on parhaimmillaan ylimmän johdon strategisena kumppanina edistäen ja mahdollistaen yrityksen liiketoiminnan ja tavoitteiden toteuttamista. HR-tiimi nähdään myös usein roolimallina ja sanansaattajana edistäen siten tärkeitä asioita. Kestävän kehityksen mukainen toiminta ja vastuullisuus pitäisi nostaakin pinon päällimmäiseksi tällä hetkellä HR:n työpöydälle.

Olenko jarru, mahdollistaja vai lisäarvontuottaja?

Jokainen HR-alan asiantuntija voi itse miettiä, toimiiko omassa työssään jarruna vai mahdollistajana. Rohkeutta on nostaa sellaiset teemat esiin, jotka oikeasti ovat yhteiskunnallisesti ja ekologisesti tärkeitä. Näin toimien tuomme lisäarvoa toimintaan ja samalla voi myös tunne oman työn merkityksellisyydestä lisääntyä.

Mitä enemmän kiinnitämme huomiota tähän käsissämme olevaan ekokriisiin ja siihen liittyvään kestävän kehityksen välttämättömyyteen, sitä enemmän saamme tietoa ja ymmärrystä, että nyt on oikeasti aika herätä ja torkkutoiminnon käyttö ei enää ole sallittua – muuten nukumme onnemme ohi.

Luettavaa aiheesta:

• Ilmatieteen laitos. s.a.b. 2021. Kuudes arviointiraportti (IPCC)
• Kokkonen, Y. 25.10.2021. Ilmaston lämpeneminen pahenee edelleen – Ilmatieteen järjestö: Amazonin sademetsä muuttumassa päästölähteeksi laajojen hakkuiden takia. YLE.
• Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla –käsikirja kokonaisuuteen.
• Teknologiateollisuus ry. 11/2020. Biodiversiteettiselvitys. (pdf)

Kuva: www.shutterstock.com