Kokemukset ensimmäisestä online-koulutuksesta eteläafrikkalaisten kollegoiden kanssa SUCSESS-hankkeessa olivat myönteisiä, vaikka koulutus aiheutti etukäteen jännitystä ja osittain jopa stressiä keskuudessamme.

Oppia ukonilman armoilla

Zoom-verkkokokoustyökalu toimi hyvin, vaikka silloin tällöin yksittäisillä osallistujilla oli haasteita päästä mukaan istuntoihin. Käytimme koulutuksessa monia Zoomin ominaisuuksia, jotka mahdollistivat muun muassa Flingan käytön. Flinga oli isolle osalle eteläafrikkalaisia kollegoita uusi työväline, mutta se ei tuottanut itse koulutuksessa ongelmia.

Suurimmat syyt teknisiin haasteisiin olivat Etelä-Afrikassa sääolosuhteet, kuten voimakkaat ukonilmat.

Verkkoympäristö on vaikea oppimisympäristö silloin, kun pitäisi rakentaa luottamusta ja oppia tuntemaan koulutuksen osallistujat. Lyhyet kiitokset istuntojen lopussa eivät välttämättä kerro kouluttajille osallistujien todellisia tunteita ja ajatuksia kulutuksesta. Yleensä luottamus ja tutustuminen syntyy epävirallisemmissa kohtaamisissa, kuten ruokailuissa ja kahvitauoilla.

Koulutussisällöt asianmukaisiksi

Koulutusympäristön lisäksi mietimme koulutuksen sisältöjä – olivatko ne relevantteja eteläafrikkalaisille kollegoillemme? Koulutuksen sisällöistä keskustelimme etukäteen kaikkien partnereiden kanssa. Vaikka koulutukseen osallistujat ovat pääasiassa opettajia, heillä ei välttämättä ole opettajankoulutusta, jolloin esimerkiksi pedagoginen keskustelu saattoi olla joillekin melko vieras asia.

Etelä-Afrikan yliopistomaailman haasteet ovat osittain hyvin erilaiset kuin Suomessa. On ehkä parempi sanoa, että meillä on samanlaisia haasteita, mutta niiden mittakaava on toista luokkaa Etelä-Afrikassa kuin meillä. Näistä esimerkkeinä ovat yliopisto-opiskelijoiden opiskeluvalmiudet, tietotekninen osaaminen ja tietotekniikan saavuttaminen.

Monenlaiset kulttuurierot haasteena

Etelä-Afrikka on monikulttuurinen ja moniaineksinen maa, jonka nykypäivään vaikuttaa vielä 1900-luvun historia. Myös osallistuneiden opettajien ja muun henkilökunnan taustat ovat erilaisia.

Lisäksi yliopistojen organisaatiokulttuurit vaihtelevat. Yksi partnereistamme on perinteinen tiedeyliopisto, toisen taustalla on enemmän ammatillinen koulutus ja ammattikoreakoulu ja kolmas on 60-vuotias alun perin ehkä alueellinen korkeakoulu ja yliopisto.

Erilaisista taustoista huolimatta, huomasimme, että kaikissa kolmessa yliopistossa vallitsee asemaan ja senioriteettiin liittyvää käyttäytymistä. Nuoremmat kollegat eivät aina uskaltaneet tai halunneet esittää eriäviä mielipiteitä, kun he keskustelivat samassa ryhmässä vanhempien kollegojensa kanssa.

Yhteistyötä jalat maassa

Yksi haaste ensimmäisessä ja myös myöhemmissä koulutuksissa on kuvitellun ylivertaisen eurooppalaisen osaamisen tuominen Etelä-Afrikkaan.

Etelä-Afrikalla on kuitenkin pitkä historia korkeammassa koulutuksessa. Sen ensimmäinen yliopisto perustettiin jo 1829, ja sen yliopistomalli on seurannut perinteisesti brittiläistä mallia. Eikä meillä ole, rahoitusta lukuun ottamatta, mitään todellisia innovaatioita, joita ei olisi jo pohdittu ainakin jollain tasolla Etelä-Afrikassa jo aiemmin.

Hankkeessa me luomme yhteistyön malleja yhdessä. Tähän tasavertaiseen yhteiskehittämiseen me keskitymme ja pyrimme kautta koko hankkeen, niin koulutuksen suunnittelun kuin toteutuksen suhteen.