Yrittäminen ja ainakin menestyksellinen yrittäjyys näyttäisi liittyvän ihmisen haluun ja kykyyn toteuttaa omia unelmiaan ja visioitaan. Bill Gates ja Elon Musk edustavat yrittäjille tyypillistä visionäärisyyttä ja rohkeutta. Heillä on myös kyky hallita riskejä (Stillman, 2018). Muskin visionäärisen innovatiivisen ja ulospäin jopa hullunrohkean imagon takaa löytyy hänen tapansa tarkastella riskiä hallitusti ja analyyttisesti. Adam Grant kertoo samaa tunnetuista yrittäjistä ja visionääreistä (Grant, 2016). Henry Fordin ja Bill Gatesin yrittäjyystarinoiden alkuvaiheet vaikuttavat vähintään varovaisen laskelmoiduilta.

Amerikkalaisille yrittäjille ja palkansaajille osoitetussa tutkimuksessa kysyttiin, minkä vaihtoehdon he valitsisivat seuraavista (Grant, 2016):

• 5 miljoonan dollarin voitto 20 prosentin todennäköisyydellä
• 2 miljoonan dollarin voitto 50 prosentin todennäköisyydellä vai
• 1,25 miljoonan dollarin voitto 80 prosentin todennäköisyydellä.

Yrittäjistä merkittävä enemmistö valitsi viimeisen vaihtoehdon.

Yrittämisen ohella ylipäätänsä uusien asioiden ehdottaminen, kehittäminen ja kokeileminen voidaan yhdistää riskinottoon ja rohkeuteen. Palkansaajakin joutuu tekemään rohkeita päätöksiä. Uskaltaako työntekijä esittää avoimesti uusia ja lähtökohtaisesti enemmistöstä tai puhumattakaan esimiehen näkemyksistä poikkeavia ehdotuksia? Kannattaako työntekijän pysyä nykyisessä suhteellisen vakaassa ja onnistumisia tuottaneessa työsuhteessa, vai pitäisikö hänen yrittää jotain uutta ja tuntematonta?

Yrittäjä kohtaa tunteiden koko kirjon

Vihaisen asiakkaan tai tavarantoimittajan kohtaaminen voi tuntua ikävältä ja jopa pelottavalta. Aloittavan pienyrittäjän tai vaikkapa nopeasti globaalia skaalautuvaa liiketoimintaa tavoittelevan startup-yrittäjän kannalta tuntemattoman kohtaaminen on kuitenkin elintärkeää. Asiakkaiden ymmärtäminen vaatii toiminnan alussa rohkeutta esittää tyhmältäkin kuulostavia kysymyksiä. Usein keskeneräisistä tuotteista johtuen, etenkin startupyrittäjän täytyy rohkean nöyrästi käsitellä sekä asiakkaiden negatiivinen palaute että siitä yrittäjälle aiheutuva, joskus jopa häpeän tunne (Ferris, 2017).

Rohkeus ei tarkoita pelon tunteen puuttumista. Susan David (2020) kuvaa rohkeutta ”pelkokävelyksi”. Davidin mukaan pelkokävely on epävarmuuden kohtaamista. Hän kutsuu sitä merkityksellisen elämän pääsymaksuksi. Siksi ihmisen täytyy antaa itsellensä lupa pelätä ja pelkoon kannattaakin suhtautua uteliaasti ja myötätuntoisesti.

Davidin mukaan ihmisen kannattaa tutkia, miksi hän pelkää ja miten pelko toimii käytännön tilanteissa. Hän muistuttaa, että ymmärrys pelon syistä ja olemuksesta lisää rohkeutta jatkaa ja ottaa seuraavia askelia kohti tuntematonta.

Startupeissa tuntemattoman kohtaaminen on tyypillistä ja toistuvaa. Uuden tuotteen lanseeraaminen uuteen markkinaan on hyppy tuntemattomaan. Toisaalta, kokoluokasta ja yritystyypistä huolimatta missä tahansa organisaatioissa uuden kokeileminen ei onnistu vain riskejä välttelemällä.

Riski löytää yrityksen haluaa se sitä tai ei. Yrittäjän kannattaa ottaa huomioon, miten sen toimintaa ohjaavat periaatteet ja käytänteet edistävät työntekijöiden riskienhallintaa. Jatkuva kehittyminen edellyttää ilmapiiriä ja kulttuuria, jossa riskejä uskalletaan ottaa (Richardson, 2010). Matemaatikko John Allen Paulos (ks. Kaufman, 2020) toteaa: ”Epävarmuus on ainoa varma asia ja tieto tavasta elää turvattomuuden kanssa on ainoa turva.”

Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa

Yrittäjät ja yrityksen perustajaosakkaat joutuvat yrityksen perustamisvaiheessa sijoittamaan yritykseen omia rahojaan ja usein myös takaamaan lainoja henkilökohtaisesti, vaikka mukana olisi jo alusta lähtien enkelisijoittajia. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen verovaroin rahoitetussa organisaatiossa tai isossa suuryhtiössä ei vaadi omien rahojen sijoittamista. Henkilökohtaiset panostukset vaativat rohkeutta ja vaikuttavat myös siihen, millaisen kuvan yrittäjät välittävät itsestänsä sijoittajille ja muille sidosryhmille – mukaan lukien potentiaalisille uusille työntekijöille.

Andreessen Horowitz-pääomasijoitusyhtiön toinen perustaja Ben Horowitz (2011) arvioi rahoitusta hakevia yrittäjiä kahdella kriteerillä – lahjakkuudella ja rohkeudella. Tärkeimmät päätökset testaavat Horowitzin mukaan paljon enemmän yrittäjän rohkeutta verrattuna esimerkiksi johonkin tärkeään substanssiosaamiseen. Epävakaassa, epävarmassa, vaikeaselkoisessa ja moniselitteisessä toimintaympäristössä yrittäjän pitää uskaltaa tehdä jatkuvasti päätöksiä.

Ketterälle sovelluskehitykselle tyypillinen ja Spotifyn tunnetuksi tekemä DIBB-johtamismalli (Data, Insights, Beliefs, Bets) kuvaa tämän päivän päätöksentekoa suuren epävarmuuden vallitessa. Huolimatta datan analysoinnista syntyvästä syvästä ymmärryksestä sekä sen perusteella saavutetusta näkemyksestä, lopulta päätöksenteossa kyse on rohkeudesta – lähes vedonlyönnistä.

Ajoitus on tärkeä

Vaikka iteratiivinen ja kokeilemisen kautta tapahtuva kehitys onkin leviämässä monille toimialoille ja suuriinkin yrityksiin, isot muutokset vaativat edelleen rohkeutta tehdä kertaluonteisia ja joskus myös viivytteleviä päätöksiä. Viivyttely tuntuu sopivan erityisesti luoville ajattelijoille ja ongelmanratkaisijoille. Idealabin perustaja ja sarjayrittäjä Bill Gross osoitti omissa tutkimuksissaan, kuinka ajoitus oli suurin yksittäinen yritysten onnistumisten ja epäonnistumisten eroa selittävä tekijä. Jos markkina ei vaikuta vielä kypsältä, tilanne edellyttää yrittäjältä rohkeutta sanoa ei – ei vielä (Grant, 2016).

Ilmastonmuutokseen ja digitaaliseen transformaatioon liittyvät vaatimukset vaikuttavat kuitenkin edellyttävän yrityksiltä nopeutuvassa tahdissa suuria kertaluonteisia päätöksiä. Tämä asettaa ison haasteen myös koulutukselle. Arvostettu luovien aineiden puolesta puhuja Sir Ken Robinson muistutti kuuluisassa TED-esityksessään, että opetamme nyt nykynuorisolle osaamisia, joista kukaan meistä ei osaa varmuudella sanoa, miten hyvin ne vastaavat toimintaympäristömme vaatimuksia x vuosikymmenen kuluttua. Verrattuna kymmenen prosentin parannukseen kymmenen kertaa parempi ratkaisu vaatii erityistä rohkeutta ja luovuutta (Dignan, 2019).

Lähteet:

• David, S. (2020) Courage Face Fear. Luettavissa: https://www.linkedin.com/pulse/courage-face-fear-susan-a-david-ph-d-/?articleId=6643588908993003520
• Dignan, A. (2019). Brave New Work. Portfolio/Penguin.
• Ferris, T. (2017). Transcript: 10 Commandments of Startup Success with Reid Hoffman. Luettavissa: https://tim.blog/2017/06/26/10-commandments-startup-success/
• Grant, A. (2016) Originals. How Non-Conformists Change the World. WH Allen.
• Horowitz, B. (2011). The Fine Line Between Fear and Courage. Luettavissa: https://a16z.com/2011/08/07/the-fine-line-between-fear-and-courage/
• Kaufman, S. (2020). Transcend. The New Science of Self-Actualization. TarcherPerigee.
• Stillman, J. (2018). Want to Accomplish the So-Called Impossible Like Elon Musk? Think About Risk the Way He DoesHow does the SpaceX and Tesla founder continually beat incredible odds? It comes down to his approach to risk. Luettavissa: https://www.inc.com/jessica-stillman/how-elon-musk-thinks-about-risk.html
• Richardson, A. (2010). Innovation X. Why A Company’s Toughest Problems Are Its Greatest Advantage. Jossey-Bass.
• Robinson, Ken. Do schools kill creativity? Katsottavissa: https://www.ted.com/talks/sir_ken_robinson_do_schools_kill_creativity?language=fi#t-141676

Kuva: www.shutterstock.com